MedialukutaiTo

1. Tutustutaan yhdessä erilaisiin medioihin ja niiden sisältöihin arjen tilanteissa.

2. Katsotaan kuvia, videoita, satuja ja kuunnellaan äänikirjoja aikuisen ohjauksessa.

3. Tarkastellaan lähiympäristöä median avulla esimerkiksi valokuvaamalla tai videota katsomalla.

4. Harjoitellaan selaimen käyttöä aikuisen tukemana, kuten tekemällä kuvahakuja yhdessä.

5. Pohditaan yhdessä, miten kuvat, äänet ja videot voivat välittää viestejä muille.

6. Opetellaan erottamaan, mikä on totta ja mikä mielikuvitusta median sisällöissä.

7. Eläydytään satujen ja hahmojen maailmaan leikin, ilmaisun ja keskustelun kautta.

8. Keskustellaan, mikä tekee jostain mediasisällöstä mieluisan ja mitä se kertoo lapselle tärkeistä asioista.

1. Tutkitaan yhdessä erilaisia mediasisältöjä, kuten uutisia, ohjelmia, elokuvia ja musiikkia.

2. Ymmärretään, että media on ihmisten tuottamaa ja valikoimaa sisältöä, jota voidaan tarkastella ja arvioida.

3. Erottellaan tarinallinen sisältö ja todenperäinen tieto – mikä on satua, mikä faktaa.

4. Pohditaan, miten media vaikuttaa omaan ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen.

5. Analysoidaan mediasisältöjä: miten ne esittävät esimerkiksi sukupuolia, eläinhahmoja tai mainoksia.

6. Käytetään mediaa tiedon hankkimiseen ja jäsentämiseen eri arjen tilanteissa.

7. Keskustellaan median vaikutuksista omaan arkeen, valintoihin ja kiinnostuksen kohteisiin.

8. Ilmaistaan itseä merkityksellisten mediasisältöjen kautta eri tavoin, kuten piirtämällä, kertomalla tai leikkimällä.

1. Henkilöstö tutkii yhdessä lasten kanssa eri medioita ja valitsee ikätasoisia sisältöjä.

2. Tarkastellaan arvottamatta lapsille merkityksellisiä mediasisältöjä. Rohkaistaan lapsia kertomaan niistä monipuolisin ilmaisukeinoin. Pohditaan, miksi ne ovat mielekkäitä.

3. Henkilöstö etsii lasten kanssa tietoa medioista ja tukee lasten kysymyksenasettelua.

4. Henkilöstö kannustaa lapsia valitsemaan turvallista ja sopivaa mediasisältöä.

5. Henkilöstö tukee lasten medialukutaitoa keskustelemalla lähdekritiikistä ja sisällön sopivuudesta.

6. Henkilöstö auttaa lasta erottamaan toden ja kuvitellun sekä ymmärtämään median muokkaavuutta (esim. Green Screen).

7. Henkilöstö rohkaisee lapsia keskustelemaan median vaikutuksista arjessa ja leikeissä.

8. Henkilöstö käy keskustelua median käytöstä myös perheiden kanssa (esim. ruutuaika, sisällöt).

9. Henkilöstö havainnoi ja keskustelee lasten omasta mediankäytöstä.

10. Henkilöstö tukee kriittisen medialukutaidon alkeita: mikä on mainos, mitä media haluaa kertoa.

11. Henkilöstö tarkastelee arvostelematta lapsille tärkeitä mediasisältöjä ja kannustaa niistä keskusteluun ja ilmaisuun.

12. Henkilöstö ymmärtää, että mediaa käytetään ja koetaan eri tavoin – rohkaisee jakamaan kokemuksia myös vertaisten kanssa.

1. Lapsi tuottaa leikinomaisia mediasisältöjä yhdessä aikuisen kanssa, esimerkiksi äänittämällä, kuvaamalla tai piirtämällä.

2. Harjoitellaan omien ajatusten ja havaintojen ilmaisemista eri muodoissa, kuten kuvien, äänten tai liikkeen avulla.

3. Tutkitaan yhdessä mediahahmoja ja eläydytään niiden rooleihin leikin, esittämisen ja ilmaisun keinoin.

4. Luodaan digitaalisia tarinoita yhdessä, esimerkiksi saduttamalla tai tekemällä digitarina. Voidaan hyödyntää myös tekoälyä.

5. Saadaan myönteisiä kokemuksia yhteisestä ilmaisusta ja median hyödyntämisestä toiminnassa.

1. Lapsi suunnittelee ja toteuttaa omia mediasisältöjä, kuten digitarinoita, animaatioita tai äänitteitä.

2. Tuotetaan ja jaetaan omia tarinoita ryhmän tai pienryhmän kesken.

3. Osallistutaan mediasisällön tuotantoprosessiin yhdessä: ideointi, kokeilu, toteutus ja arviointi.

4. Käytetään mediatyökaluja monipuolisesti omien ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen arjen tilanteissa.

5. Pohditaan yhdessä, mikä ero on kuvitellulla ja todenperäisellä sisällöllä, ja miten mediasisällöt syntyvät.

6. Harjoitellaan turvallista ja tarkoituksenmukaista tapaa jakaa sisältöä ohjatussa ympäristössä.

1. Henkilöstö tukee ja rohkaisee lasta luovaan ja monimuotoiseen itseilmaisuun median keinoin.

2. Henkilöstö käyttää erilaisia mediatyökaluja ja sovelluksia lasten sisällöntuotannon tukena (esim. video, animaatio, äänitys, kuvakirja).

3. Henkilöstö tuottaa mediasisältöjä yhdessä lasten kanssa ja sanoittaa prosessin vaiheita lapsille.

4. Henkilöstö mahdollistaa lasten osallistumisen kaikkiin tuotannon vaiheisiin: suunnittelu, kokeilu, toteutus, arviointi.

5. Henkilöstö käyttää lasten arjesta tuttua mediaa virikkeenä (esim. sarjat, pelit, elokuvat).

6. Henkilöstö jakaa lasten tuottamia sisältöjä digitaalisesti huoltajille pedagogisen dokumentoinnin osana.

7. Henkilöstö varmistaa, että jokainen lapsi saa myönteisiä kokemuksia osallisuudesta mediailmaisun prosesseissa.

8. Henkilöstö korostaa prosessin merkitystä tulosten sijaan – lapsen osallisuus ja ilmaisu ovat keskiössä.

1. Harjoitellaan turvallista mediankäyttöä yhdessä aikuisen kanssa.

2. Lapsi kertoo median herättämistä ajatuksista ja tunteista luotettavalle aikuiselle.

3. Opetellaan yhdessä, että kuvia ja ääntä saa jakaa vain luvalla.

4. Tutustutaan yksityisyyden käsitteeseen ja keskustellaan kehon ja yksityisyyden suojasta.

5. Lapsi pohtii, mitkä mediasisällöt ovat hänelle sopivia ja mitkä eivät.

6. Osallistutaan arjen mediavälitteiseen viestintään esimerkiksi leikin ja projektien kautta.

7. Käytetään mediaa yhdessä aikuisen kanssa tiedonhakuun ja ympäristön tutkimiseen.

8. Tutustutaan mediasisältöihin, jotka liittyvät lasten arkeen ja kiinnostuksen kohteisiin.

9. Harjoitellaan tunnistamaan erilaisia viestejä ja ilmaisemaan omia ajatuksia median avulla.

1. Lapsi oppii, että hänellä on oikeus päättää omien kuvien ja tuotosten käytöstä.

2. Tutustutaan yhdessä valokuvaus- ja videointilupiin sekä tekijänoikeuksien perusteisiin.

3. Keskustellaan median vaikutuksista ja arvioidaan sisältöjen sopivuutta eri tilanteissa.

4. Käytetään mediaa aktiivisesti ja turvallisesti osana tiedonhakua ja viestintää.

5. Lapsi harjoittelee kysymään lupa ennen toisen kuvaamista tai esittämistä.

6. Pohditaan, miten median käyttö vaikuttaa omaan toimintaan – yksin ja ryhmässä.

7. Harjoitellaan viestimään erilaisissa arjen tilanteissa, kuten leikeissä ja projekteissa.

8. Osallistutaan keskusteluihin yksityisyydestä ja sen suojelemisesta digitaalisessa ympäristössä.

9. Pohditaan yhdessä, mitä mediasisällöt tarkoittavat ja millaisia tunteita ne voivat herättää.

1. Henkilöstö ohjaa lasta turvalliseen ja vastuulliseen mediankäyttöön sekä määrittelee yhteiset toimintatavat.

2. Henkilöstö harjoittelee lasten kanssa mediavälineiden käyttöä ja niiden vastuullista käsittelyä.

3. Henkilöstö keskustelee lasten kanssa yksityisyyden suojasta, lupakäytännöistä ja kehon oikeudesta suojaan.

4. Henkilöstö tukee lasta tunnistamaan tilanteita, joissa tarvitaan aikuisen tukea mediaympäristössä.

5. Henkilöstö käsittelee tekijänoikeuksia ja opettaa kunnioittavaa suhtautumista toisten tuottamaan sisältöön.

6. Henkilöstö keskustelee huoltajien kanssa mediankäytön pelisäännöistä, ikärajoista ja yksityisyyden suojasta.

7. Henkilöstö tukee lasta viestinnässä ja havainnoi arjen viestintätilanteita mediaympäristössä.

8. Henkilöstö mahdollistaa lasten viestinnän eri välineiden kautta ja osallistuttaa lapsia yhteiseen mediatoimintaan.

9. Henkilöstö tukee lapsen sosiaalista kasvua ohjaamalla ystävällisyyteen, toisten huomioon ottamiseen ja ristiriitojen rakentavaan ratkaisuun myös digitaalisessa kontekstissa.

Digitaalisella palvelulla tarkoitetaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen käytössä olevia sovelluksia ja ohjelmia. 

Digitaalisella ympäristöllä tarkoitetaan laajemmin ottaen kaikkia opetuksen ja varhaiskasvatuksen käytössä olevia digitaalisia ratkaisuja, palveluita, laitteita ja välineitä.