Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. 

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien, piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidän kehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelun perusta.

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaa varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystä hyödynnetään esimerkiksi työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen jatkuvassa muokkaamisessa lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3). Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lapselle annettavan tuen tarpeiden arvioinnissa (luku 5). 

Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia, henkilöstön toiminnan itsearviointia (luku 7.1) sekä toimintakulttuurin kehittämistä.

Pedagogisen dokumentoinnin merkitys

Ikaalisten varhaiskasvatuksessa pedagoginen dokumentointi toteutuu systemaattisen havainnoinnin (havainnointilomakkeet), lasten varhaiskasvatussuunnitelmien ja kasvunkansioiden kautta. Havainnoitavia asioita ovat mm. leikki, perustoiminnot, vuorovaikutus, taitojen kehittyminen sekä lasten omien ideoiden toteutuminen. Havainnointi edellyttää henkilöstöltä aitoa läsnäoloa sekä keskittymistä siihen mitä eri tilanteissa tapahtuu. 

Toimintaa ja oppimisympäristöjä kehitetään lapsiryhmän kulloistenkin tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden sekä esiinnousseiden asioiden mukaisesti. Henkilöstö jättää arkeen tilaa osallisuudelle ja lasten omille ideoille. 

Lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan keskustelemalla esim. lempiasioista, mielipiteistä ja lasten kokemuksista. Lasten kanssa käydään myös keskustelua siitä, mitkä asiat kootaan kunkin lapsen kasvunkansioon. Kasvunkansiot jaetaan koteihin lapsen siirtyessä esiopetukseen. Kasvunkansiot pyritään tekemään kaikkialla sähköisinä ja jakamaan pdf-tiedostoina koteihin.