5. Kehittämisohjelman vuosittain seurattavat mittarit

5.1 TVT-opetuskäytön tason arviointi OOR-palveluilla

Kukin opetusyksikkö huolehtii, että seuraaviin kyselyihin vastataan kattavasti.

● Oppilaat vastaavat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen laatimaan Oppika-kyselyyn 2., 5. ja 8. -luokalla.

● Opetushenkilöstö vastaa Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen laatimaan Opeka-kyselyyn.

● Rehtorit ja koulujen johtajat vastaavat Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen laatimaan Ropeka-kyselyyn.

Oppika on verkkopalvelu, jolla kartoitetaan oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä teknologian käyttötapoja. Palvelu sisältää kyselyn, jonka täytettyään oppilas saa heti palautetta omasta osaamisestaan.

Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tasoa. Se antaa opettajille sekä koulun ja kunnan edustajille tietoa heidän omista TVT-valmiuksistaan suhteessa muihin opettajiin, kouluihin ja valtakunnalliseen tilanteeseen.

Opeka tarjoaa:

● palautetta yksittäiselle opettajalle

● analyysejä ja raportteja koulun kehittämisen

● tukea TVT-suunnittelutyöhön

● mahdollisuus seurata ja arvioida kehitystyön tuloksia

Ropekan tarkoituksena on tukea koulun kehittämistyötä ja antaa rehtoreille ja johtajille arvioitua tietoa siitä mitä kehittämistarpeita koulussa on liittyen digitaaliseen toimintaympäristöön ja sen pedagogiseen käyttöön.

5.2 Oppilaskohtainen laiteluku ja verkon toimivuus yksiköittäin

Strategiakauden aikana seurataan yksiköittäin oppilaskohtaisen laiteluvun kehittymistä. Tavoitteena saavuttaa 4.2 -luvussa esitetty tilanne. Seurannan toteuttaa kaupungin rehtorit ja koulunjohtajat IT-tuen avulla.

 Langattomien verkkojen toimintavarmuutta seurataan OOR-kyselyiden avulla laitemäärän ja käyttöasteen kasvaessa.

5.3 Digitutor ja -suunnitteluresurssi

Kuten luvussa 4.5 on mainittu, esitettyjen tavoitteiden toteutuminen vaatii osaamista, kouluttautumista, verkostoitumista ja työkaluja. Kaupungin opetushenkilöstön nykyinen TVT-osaamisen taso on saavutettu resurssoimalla heidän kouluttamiseensa tutoropettajatoiminnan kautta. Useana vuonna tähän on saatu myös hankerahaa.

Tutoroinnin lisäksi tällä henkilöstöresurssilla on seurattu alan digitaalista kehittymistä vuosittain opetusalan digitaalisuuteen liittyvissä konferensseissa. Syksystä 2023 liityimme mukaan Digikiltaverkostoon3, joka on noin 20 kunnan yhteistyöverkosto tavoitteenaan tukea opetuksen järjestäjien tieto- ja viestintäteknologian kehitystä aina lainsäädännön tasolle saakka. Digikiltaverkosto on toiminut OPH:n hankerahalla, mutta mikäli hankerahoitusta ei jatkossa verkostolle myönnetä sen perustoimintojen on ajateltu toimivan vuosittain verkostokunnilta kerättävällä pienellä omarahoituksella.

Näiden resurssien vuosittainen takaaminen ja seuraaminen toimii mittarina strategian tavoitteiden toteutumisessa. TVT-ryhmä etsii strategiakauden aikana tähän tehokasta mallia.

5.4 Sähköisten oppimateriaalien käyttö

Sähköiset oppimateriaalit ovat näkyvät osa yhteiskunnan digitalisaatiota koulumaailmassa. Sähköisiin oppimateriaaleihin on sisällytetty tai linkitetty paljon tietoa, sovelluksia ja simulaatioita, jotka auttavat ymmärtämään asiaa paremmin. Sähköisten oppimateriaalien käyttäminen auttaa oppilasta pärjäämään digitalisoituvassa yhteiskunnassa mutta myös sillä pyritään tehokkaampaan oppimiseen. 

Kaupungin kouluille on asetettu tavoite, että oppilaiden lukuaineiden oppimateriaaleista 40% on sähköisissä ympäristöissä. Tämän tavoitteen täyttymistä seurataan rehtorien ja koulunjohtajien raportoinnin perusteella koulujen oppimateriaalihankinnoista. Lisäksi olemme teettäneet kahden vuoden välein kaupungin opettajille TVT-kyselyn, jossa opettajat on asetettu arvioimaan luokkansa oppilaiden toimimista sähköisissä ympäristöissä. Jatkossa kaupungin oma kysely korvataan OOR-kyselyllä. Mittarina jatkossa toimii rehtoreiden ja koulunjohtajien raportointi sekä OOR-kyselyn tulokset.

5.5 Kehittämisohjelman jalkauttamisen koulutus

TVT-taitojen arvioinnin kehittämisen tavoitteen täyttyminen vaatii henkilöstön kouluttamista. Tämä on mitattavissa laskemalla kehittämisohjelman jalkauttamiseen liittyvät koulutuspäivät/yksikkö. Kouluttamista edesauttaa tietenkin myös kohdan 5.3 resurssi tuutorointiin.