4. Teknologia ja tuki
Tieto- ja viestintäteknologia on koulujen arjessa näkymätön, toimintavarma ja ajantasainen perusta, joka koostuu sekä tarpeeseen mitoitetuista verkkoratkaisuista, toimintaa tukevista sovelluksista, nykyaikaisista laitteistoista sekä moderneista oppimisympäristöistä. Kokonaisuus hallitaan takaamalla koulujen toiminnalle riittävät tieto- ja viestintäteknologian tukipalvelut sekä kehitysresurssi.
Tietoteknisen ympäristön ajanmukaisuus ja toimintavarmuus luovat osaltaan perustan sille, että tieto- ja viestintäteknologia on luonteva ja mahdollisuuksien mukaan näkymätön osa Ikaalisten kaupungin koulujen päivittäistä toimintaa. Tähän perustaan kuuluvat verkko, laitteistot, oppimisympäristöt ja sovellukset, tukipalvelut sekä resurssit. Laitteita, niiden käyttöönottoa, asetuksia ja ohjelmistojakelua hallinnoidaan nykyaikaisella, kustannustehokkaalla ja keskitetyllä hallintaratkaisulla. Järjestelmien välillä siirretään tietoja minimiperiaatteella, jotta sähköisiä ympäristöjä voidaan hyödyntää tehokkaasti.
4.1 Verkko
Toimiva digitaalinen oppimisympäristö perustuu kattavaan langattomaan verkkoon. Opetusverkko ja hallinnon verkko ovat erilliset loogiset verkkokokonaisuudet. Ikaalisten kaupungilla on yhtenäinen opetusverkko. Opetusverkkoon on kytketty kaikki oppilaiden käyttämät tietokoneet ja opettajien tietokoneet. Poikkeuksen muodostavat vain hallintokäytössä olevat koneet, joita ei voi käyttää opetuskäyttöön.
Strategiakaudella taataan olemassa olevan langattoman verkon kapasiteetti sekä elinkaari ja laitemäärien kasvuihin varaudutaan vahvistamalla langattoman verkon kapasiteettia kattamaan laajentunut laitemäärä kouluilla. Strategiakaudella huomioidaan myös pilvipalveluiden jatkuvasti laajeneva käyttö opetuksessa, mikä edellyttää luotettavaa ja riittävää verkkoinfrastruktuuria toiminnan pohjaksi. Teknisestä tietoturvasta huolehditaan kaikissa verkkoinfrastruktuurin kerroksissa mm. moderneja tietoturva- ja hallintaratkaisuja hyödyntäen sekä laitteistojen elinkaaria halliten.
4.2 Tilat ja laitteet
Teknologiavalinnoissa seurataan opetussuunnitelmien teknologialle asettamia vaateita, joita ovat mm. ohjelmointi ja robotiikka sekä näppäintaitojen oppiminen. Kokeilukulttuuria tuetaan resurssien sen salliessa panostamalla uusien innovaatioiden testaamiseen ja pilotointiin opetuksen apuvälineenä.
Laiteympäristön osalta strategiakaudella kasvatetaan opetuksen laitekantaa nykyisestä. Oppijan TVT:n perusvarustukseen kuuluvat sähköinen oppimisympäristö ja oppimateriaali sekä henkilökohtainen ajantasainen päätelaite suhteessa oppilasmäärään seuraavasti: 1-2 -luokat 1:2 ja 3-9 -luokat 1:1. Lisäksi eri koulujen tarpeet tulee huomioida mahdollistamalla monipuolinen ja tarkoituksenmukainen laiteympäristö. Pyrkimyksenä on taata, että TVT:n hyödyntämiselle opetuksessa on oltava mahdollisuus niin haluttaessa.
Laitehankintojen takana on tasa-arvon periaate. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen.
Opettajan TVT:n perusvarustukseen kuuluu henkilökohtainen kannettava ja omassa opetuksessa tarvittavat ohjelmistot sekä muut mahdolliset TVT-laitteet esim. iPad, piirtopöytä, 3D-tulostin, anturi- ja havaintolaitteet.
Esitystekniikan osalta strategiakaudella pyritään alakoulujen esitysteknisten ratkaisujen yhtenäistämiseen. Yläkoulussa opetustilat pyritään varustamaan vastaamaan opetettavan oppiaineen tieto- ja viestintäteknisiä tarpeita. Jokaisessa luokassa tulisi olla käytettävissä moderni esitystekniikka sisältäen äänentoistolaitteet sekä näytön/projektorin sekä muiden laitteiden liitäntä- ja peilausmahdollisuus (esim. dokumenttikamera, digikamera, älypuhelin tai tabletti).
Ohjelmoinnin opetuksessa pyritään myös koulujen robotiikkavälineistöjen yhdenmukaisuuteen. Perusvälineistöä tulisi olla jokaisessa alakoulussa. Edistyneemmän tason robotiikkaa voidaan kierrättää jaksoissa eri yksiköissä. Aiemman strategiakauden aikana on noussut ajatus TVT-lainaamosta, jota digitutor kouluvierailuidensa aikana pystyisi pyörittämään. Yksikkökohtaisesti voidaan lisäksi tehdä pieniä hankintoja, joilla kokeillaan markkinoiden uusia tulokkaita ajatellen tulevaisuuden robotiikkahankintoja.
Opetushenkilöstöä on tarvetta kouluttaa strategiakauden aikana ohjelmointiosaamisessa ja robotiikassa.
Erityisopetus ja erityisluokanopetus käyttää myös samoja yllä mainittuja laitteita mutta ei vuosiluokkiin sidotusti. TVT:n tavoitteet pyritään saavuttamaan kullekin erityisoppilaalle parhaiten soveltuvalla päätelaitteella. Erityisopetuksen ja erityisluokanopetuksen omat laite- tai ohjelmistohankinnat katsotaan tapauskohtaisesti erikseen.
4.3 Sähköiset ympäristöt
Oppimisympäristö-käsitteellä tarkoitetaan oppimista tukevia erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä, teknisiä ratkaisuja, välineitä tai toimintatapoja. Oppimisympäristön tulee tukea sosiaalisen yhteisön muodostumista ja sen hyödyntäminen opetuksessa tulee olla didaktisesti ja pedagogisesti hyvin suunniteltua. Fyysisesti, teknisesti, paikallisesti ja sosiaalisesti suotuisat olosuhteet tukevat luovien ja innovatiivisten opetus- ja opiskelukäytäntöjen kehittymistä. Kehittämällä oppimisympäristöjä tavoitellaan tieto- ja viestintätekniikan sekä muun opetusteknologian innovatiivista, monipuolista käyttöä ja sen myötä opiskelijoiden oppimistulosten sekä opettajien ja opiskelijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksien paranemista. Oppimisympäristöjen kehittämistyöllä tuetaan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toteuttamista ja kehittämistä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010)
Sähköiset oppimisympäristöt ovat osa opetusympäristöä. Sähköiset oppimisympäristöt ovat verkon yli toimivia, digitaalisia työkaluja tarjoavia, päätelaiteriippumattomia palveluja, joita käytetään opetuksessa ja opiskelussa. Sähköiset ympäristöt mahdollistavat opiskelun hyvällä saavutettavuudella ajasta ja paikasta riippumatta ja samalla myös tukevat vuorovaikutusta toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Nykyaikaiset sähköiset palvelut tarjoavat monipuoliset välineet virtuaali- tai etäopetukseen. Käytettäessä sähköisiä oppimisympäristöjä joudutaan huomioimaan tekijänoikeudet ja tietoturva, oppimisalustojen erityispiirteet sekä toisenlainen vuorovaikutuksellisuus verrattuna lähiopetukseen.
Google Workspace for Education otettiin Ikaalisissa käyttöön vuonna 2016 ja sen käyttö ja ylläpito hoidetaan yhteistyössä kaupungin opetuspuolen tvt-ryhmän ja tietohallintopalvelujen kanssa. Google Workspace for Education on kehitetty varta vasten opetuskäyttöön, ja se tarjoaa oppilaitosten käyttöön perustoimintojen lisäksi Classroom–sovelluksen. Google Classroom on sähköinen oppimisympäristö, jonka tavoitteena on paperiton koulujärjestelmä. Google Workspace for Education-palvelun tarjoamat sovellukset on suunniteltu niin, että opettajat ja oppilaat voivat työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä paikasta, ajasta ja laitteistosta riippumatta.
Microsoft 365 on tuottavuuspilvipalvelu, jossa yhdistyvät Microsoft Office -tuoteperheen sovellukset, Azure -pilvipalvelut, Windows -laitehallinta ja tietoturva. Ikaalisten kaupungissa Microsoft 365 Education otettiin käyttöön 2018 ja palvelun ylläpito sekä kehittäminen ovat täysin kaupungin tietohallinnon vastuulla. Käyttöönoton tavoitteena oli siirtyä keskitettyyn hallintaan sähköpostien, tietojen ja Windows -laitteiden ja puhelinten osalta. Oppilailla ei ole käytössään M365-tilejä.
Oppilashallintojärjestelmä Wilmaa käytetään kaikissa perusopetuksen yksiköissä. Se tarjoaa sähköisen viestintäkanavan kotien ja koulujen, eri hallinnon tahojen sekä henkilöstön välillä. Wilmaa hyödynnetään sähköisessä asioinnissa mm. kouluun ilmoittautumiseen, pedagogisten asiakirjojen ja sähköisten lomakkeiden kautta. Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti tavoiteena tarjota laadukasta ja vaivatonta palvelua eri asiakasryhmille ja henkilöstölle. Strategiakauden aikana seurataan myös uuden oppilashallintojärjestelmän DigiOne -hankkeen etenemistä ja sen tuomia uusia mahdollisuuksia oppilashallintojärjestelmän kehittämiseen tulevaisuudessa.
4.3 Tekninen ja pedagoginen tuki
Tekninen tuki
Teknisten vikojen ilmetessä asiasta ilmoitetaan joko oppilaitoksen TVT-vastaavalle, kunnan digitutorille tai koulunjohtajalle/rehtorille. Mikäli vika ei ratkea ensin mainittujen toimenpiteistä, vika ilmoitetaan ja kirjataan tietohallinnon tekniseen tukeen (it-tuki@ikaalinen.fi).
Teknistä tukea kouluille, opettajille ja oppilaille tarjoavat:
- Yksiköiden TVT-vastaavat
- Digitutor
- Oppilasagenttitoiminta kouluissa
- Tietohallinto
Pedagoginen tuki
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa on kasvanut merkittävästi viimeisten opetussuunnitelmien yhteydessä. Tästä syystä opettajat kaipaavat paljon koulutusta sekä neuvontaa TVT:n opetuskäytöstä. Opettajille osoitetaan pedagoginen tuki, joka auttaa ja tuo ideoita siitä, miten tietotekniikkaa voidaan hyödyntää opetuksen tukena. Pedagogisen tuen antajan tulee olla taustaltaan opetuksen ammattilainen ja edistyksellinen tietotekniikan osaaja. Tuen antaja voi olla myös tutor-opettaja tai muu Ikaalisten kaupungin varaama resurssi.
Pedagogista tukea kouluille ja opettajille tarjoavat:
- Kollegat
- Yksiköiden TVT-vastaavat
- Digitutor
- Oppilasagenttitoiminta kouluissa
4.5 Resurssit
Kohdassa 1 esitettyjen tavoitteiden toteutuminen vaatii osaamista, kouluttautumista, verkostoitumista ja työkaluja. Sitoutuneet työntekijät, innokkaat oppilaat ja yhteinen tahtotila ovat Ikaalisten kaupungin tärkeimmät resurssit. Yksiköiden johdolla ja perusopetuksen TVT-ryhmällä on keskeinen rooli TVT-strategian edellyttämien resurssien hankkimisessa ja kohdentamisessa, kehittämistoimien käytäntöön saattamisessa sekä henkilöstön tukemisessa, kannustamisessa ja innostamisessa.
TVT-strategian toteuttamisen lähtökohta on yksiköiden perusrahoitukseen perustuva suunniteltu resurssointi. TVT-ryhmä kehittää strategiakauden aikana tehokkaampaa vaihtoehtoa tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen tutoroinnin ja kehittämisen resurssointiin sekä yhteistyön lisäämiseen kaupungin tietohallinnon kanssa. Pysyvä resurssointi laitteisiin ja palveluihin, sekä koulutukseen perustuu perusopetuksen yhteisiin strategisiin linjauksiin. Kehittämiseen haetaan aktiivisesti resursseja myös Opetushallituksen ja Opetusministeriön erilaisissa hankehauissa sekä yhteistyössä muiden kaupunkien kanssa esimerkiksi Digikilta-verkostossa. Rohkeasti yhdessä kokeilemalla ja hyviä käytänteitä jakamalla muutetaan koulua yhä paremmaksi.
