Suomen lyhyessä ja joskus viileässä kesässä eivät runsaasti lämpöä vaativat vihannekset, kuten esimerkiksi tomaatit, kasvihuonekurkut, melonit, munakoisot tai paprikat jaksa tuottaa kovin suuria satoja. Kasvihuone on silloin paras ratkaisu päästä hyvään tulokseen. Lasitettua parveketta voi hyvällä syyllä verrata kasvihuoneeseen.

Kasvihuoneviljelyn etuja ovat mm. lämpö, sateen ja tuulensuoja, pitkä kasvukausi ja siten myös sadon aikaistaminen (verrattuna avomaahan). Kasvihuoneessa voi myös kokeilla arkojen puuvartisten kasvien talvettamista.

Kasvihuoneviljelyn haasteita puolestaan ovat lämmön säätely, lasin alla lämpötila voi nousta haitallisen korkeaksi. Lämmön säätelyn vuoksi kokosuositus kasvihuoneelle on 10 neliötä, sitä pienemmässä tilassa kasvuolosuhteet vaihtuvat nopeasti. Tila on usein haaste myös innokkaalle viljelijälle: kokeiltavia kasvilajeja on usein enemmän kuin tilaa. Kasvihuoneessa tulee varmistua siiä, että ilma kiertää siellä hyvin, se estää mm. kasvitautien leviämistä. Pölytyksen varmistaminen on tärkeää, jos hyönteiset eivät löydä kasvihuonetta. Suuri osa meidän kasvihuonevihanneksistamme on hyönteispölytteisiä. Myös luontaisten vihollisten puute on haaste kasvihuoneessa: jos tuholainen löytää kasvit, saa se usein mellastaa siellä rauhassa. Siksi kasveja – ja varsinkin lehtien alapintoja ja versoja kannattaa tarkastella aina silloin tällöin. Haasteista huolimatta viljely on hauskaa ja vie ihmisen mukanaan. Olen kuullut tomaatinkasvattajista, joilla kasvaa jo useampia kymmeniä lajikkeita. Ajattele, millainen satomäärä siitä tulee! Nam!

Jos olet suunnittelemassa kasvihuoneen hankintaa kaupunkiolosuhteissa, ota selvää mihin ja miten sen saa tontille rakentaa. Kesäviljelyssä kasvihuone sijoitetaan etelä-pohjoissuuntaisesti. Huomioi myös mahdollinen kastelun helppous sekä sähkön tarve. Kasvihuoneita on monen kokoisia ja mallisia. Kapean kasvihuoneen voi sijoittaa vaikka aidan tai varaston viereen. Puiden tai korkeiden pensaiden antama luonnollinen varjostus olisi hyvä, silloin kasvihuone ei pääse kuumenemaan liikaa.

Kun istutat kasveja kasvihuoneeseen, pyri sijoittamaan ne valon tulosuuntaan niin, etteivät ne varjosta toisiaan. Kasvualustana kasvihuoneessa käytetään usein puutarhamultaa tai istutusmultaa. Kasvualustan paksuus on usein reilu parikymmentä senttiä. Kasvualustaa ei tarvitse vaihtaa vuosittain, jos kasvusto on edellisenä vuonna pysynyt terveenä. Viljelyä voi harjoittaa kasvusäkeissä, laatikoissa tai pusseissa.

Pieneenkin kasvihuoneeseen on tarjolla erilaista tekniikkaa, mitä kannattaa hyödyntää. Automatisoitu kastelu ja tuuletus helpottavat hoitoa huomattavasti. Lannoitus, varjostus ja kasvihuoneen siistinä pitäminen kuuluvat perustöihin. Lisäksi kullakin kasvilla on omat vaatimuksensa, kuten vaikkapa taimien tukeminen tai tomaatin varkaiden poisto (mitä ei muuten tehdä pensastomaatille). Kasvituntemus auttaa tässäkin eli tietoa kannattaa etsiä.

Jos et ole vielä istuttanut taimia kasvihuoneeseen, ehdit pestä sen ennen viljelyn aloittamista. Taimet on hyvä karaista ennen kasvihuoneeseen siirtoa. Varaudu myös suojaamaan taimia kylmältä.

Kun astuu kasvihuoneen sisään, tunne on usein sama kuin astuisi viidakkoon: se kosteus, lämpö, vihreys ja tuoksut. Näin keväisin tuntuu, että voisin vaikka muuttaa kasvihuoneeseen asumaan. Kasvihuoneessa myös töitä tehneenä, ei sekään hassumpaa ollut!