Makedonian hautakaupunki Aigai
MAKEDONIAN HAUTAKAUPUNKI AIGAI (nyk. Vergina)
Nykyisessä Verginan kylässä on vain noin 2000 asukasta. Kuitenkin aikoinaan Aigai sijaitsi meren rannassa ja se oli Makedonian pääkaupunki. Kaupunki on Pierian vuorten (2.193 m) juuressa, antiikin Haliakmon-joen etelärannalla. Arkeologiset kaivaukset kylässä alkoivat jo 1800-luvulla, mutta ne pääsivät kunnolla käyntiin vasta maailmansotien jälkeen. 1977-78 paikka varmistui antiikin Aigaiksi, kun kuninkaallinen hautakumpu ryöstämättömine hautoineen löydettiin. 1993 arkeologinen alue ja museo avattiin yleisölle. 1996 alue valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Kaivaukset jatkuvat edelleen ja alueelle on rakennettu suurempi museo, joka kokoaa myös digitaalista näyttelyä Aleksanteri Suuresta verkkoon.
Aigai perustettiin 600-luvun alussa eKr., kun perimätiedon mukaan Delfoin oraakkelin neuvosta kuningas Perdikkas I perusti sen muutettuaan alueelle etelästä Argoksesta. Kaupunki kasvoi ja vaurastui vähitellen. Valtio oli kuningaskunta, ja kuninkaat saivat loistavia hautamonumentteja ja hauta-aarteita.
Kaupunkia ympäröivät muurit. Niiden ulkopuolelle syntyi laaja hautausmaa satoine hautoineen. Muurien sisäpuolella oli kuninkaan palatsi, teatteri, julkiset rakennukset, mm. pyhäkköjä, ja asuinrakennuksia.
Noin 400 eKr. pääkaupunki siirrettiin Pellaan, mutta tämänkin jälkeen Aigai pysyi kuningassuvun juhla- ja hautakaupunkina. Vuonna 336 eKr. Aigaissa juhlittiin Aleksanteri Suuren siskon häitä, kun kuningas Filippos II murhattiin kesken juhlien teatterissa. 300-luvun lopussa eKr. kaupunkia rakennettiin lisää, se sai mm. uuden palatsin.
Kaupungin rikkaudet houkuttelivat myös ryöstelijöitä: 274 eKr. galaatit ryöstivät muutaman kuninkaallisen haudan. 168 eKr. Rooma tuhosi ja ryösti kaupunkia. Se kuitenkin rakennettiin uudestaan. 400-luvulla jKr. Aigai hylättiin ja vaipui unholaan. Myöhemmin paikalle nousi uusia kyliä ja 1920-luvulla Vergina-niminen kylä.
Aigain suuresta hautakummusta on kaivettu esiin neljä hautaa ja heroon-sankaripyhäkkö aarteineen. Hauta I on tuntematon, samoin ”Vapaiden pylväiden hauta”. Kuningas Filippos II:n hauta on haudoista vaikuttavin, mutta Aleksanteri IV:nenkin haudasta on löydetty aarteita. Hautaa I nimitetään myös Persefonen haudaksi siellä olevan suuren Persefonen ryöstö -seinämaalauksen mukaan.
Taiteilijat Filoksenos ja Nikomakhos (n. 350 eKr.): Persefonen ryöstö -seinämaalaus tuntemattoman kuninkaallisen vainajan ns. Persefonen haudassa. © Wikipedia.
Filippos II:n hautaa koristaa metsästysaiheinen friisi. Maalaukset ovat useita metriä pitkiä ja värikkäitä. Ne ovat harvinaisia säilyneitä esimerkkejä klassisen kauden monumentaalitaiteesta. Teokset ovat taitavien, enimmäkseen tuntemattomien, ammattitaiteilijoiden maalaamia. Persefonen ryöstö on yleinen mytologinen aine: manalan kuningatar Persefone ja kuningas Haades sopivat hautataiteeseen. Metsästys taas oli suosittu harrastus kuningasperheen miesten keskuudessa. On arveltu, että friisin metsästäjien joukossa on itse kuningas Filippos II ja hänen seuraajansa Aleksanteri.
Ryöstämätön Filippos II:n hauta (336 eKr.) paljastaa meille kuninkaallisten hautajaisten yksityiskohtia: Vainaja pestiin ja valmisteltiin hautaansa. Hänet tuhkattiin hevosineen, koirineen, vaimoineen ja tavaroineen. Kuninkaan ja kuningattaren tuhkat aseteltiin kultaisiin tuhkauurniin – Filippoksen uurna painaa noin 8 kiloa. Tuhkauurnat laitettiin kuolinvuoteelle. Muut esineet sijoitettiin hautakammioon. Esineiden joukossa oli hopeisia vainajan pesuun tarkoitettuja astioita, hopea-astiasto ja ruokaa symposioneita varten, Filippoksen haarniska, kilpi ja aseet. Upein esine on ehkä 717 gramman painoinen kultainen tammenlehväseppele, joka asetettiin kuninkaan päähän.
Jalometallien lisäksi hautaesineissä on muitakin arvomateriaaleja, mm. norsunluukoristeita. Kuningattaren haudasta on löydetty myös harvinainen säilynyt tekstiili: kultakirjailtua purppurakangasta.
Lähteitä:
Aigain verkkosivu (englanniksi): https://www.aigai.gr/en
Kottaridi, Angeliki: Macedonian Treasures: A Tour through the Museum of the Royal Tombs of Aigai. Kapon Editions 2011.
Kottaridi, Angeliki: Aigai: The royal metropolis of the Macedonians. Athens 2013. Myös e-kirjana: http://www.latsis-foundation.org/default.asp?pid=92&la=1&bID=74&libID=1 (Sivua päivitetään huhtikuussa 2020, yritä myöhemmin uudelleen!)
Δρούγου, Στέλλα & Σαατσόγλου-Παλιαδέλη, Χρυσούλα: Βεργίνα. Περιδιαβάζοντας τον αρχαιολογικό χώρο. ΤΑΠ 1999.