Alistumisesta kieltäytyminen - Mahatma Gandhi

Lassi Raunio, 10.5.2020

YHTEISTYÖSTÄ JA ALISTUMISESTA KIELTÄYTYMISESTÄ - esimerkkinä Mahatma Gandhi

Hollanti II maailmansodan aikaan: SS perusti juutalaisneuvostoja, joita johtavat juutalaiset valitsivat missä järjestyksessä juutalaisia lähetettiin leireille. Hyvässä järjestyksessä. Viimeisenä lähetettiin johtajat.

Bukarest kylmän sodan aikaan 21.12.1989: Ajatusten Tonava ja Karpaattien nero Romanian sosialistisen tasavallan presidentti Nicolai Ceaușescu vuodatti ajatuksiaan suurelle väkijoukolle. Ihmiset kuuntelivat ja hurrasivat kuten olivat vuosikymmeniä kuunnelleet ja totelleet. Yht'äkkiä tapahtui jotain mitä ei ennen ollut tapahtunut: yleisöstä yksi buuasi - muutkin rohkaistuivat samaan - Romania romahti.

Hajoita ja hallitse! Estä kommunikaatio! Estä ihmisiä havaitsemasta, että suurin osa heistä ei itse asiassa haluaisi seurata johtajiaan, esim. teuraalle.

Mahatma Gandhi ja intialaiset näyttivät mikä voima voi olla yhteistyöstä ja alistumisesta kieltäytymisellä. Gandhia voidaan pitää historian suurimman taistelun voittajana: hän voitti itsensä. Hän oli myös yhden suurimmista taisteluista johtaja: intialaiset voittivat hänen johdollaan mahtavan Britti-Imperiumin minimaalisilla tappioilla, puolin ja toisin.

Olennaista oli ajatus, että intialaiset tekivät sen itse - loivat ja ylläpitivät brittien ylivaltaa - yhteistyöllä ja alistumisella, ahneuttaan ja pelkoaan. Miten britit sitten voitetaan? Olemalla tekemättä sitä itse ja tekemällä jotain muuta.

Voisiko Gandhi - suuri sielu - auttaa meitä matkalla "uuteen normaaliin" - kestävään talouteen, jota luontokin kestäisi ja joka kestäisi luontoa? Voisiko Gandhi olla meille esimerkkinä?

Gandhilla ja Pentti Linkolalla on ehdottomuudessaan ja mahdottomuudessaan paljon yhteistä, mutta myös suurta erilaisuutta - suurimpana erona suhtautuminen väkivaltaan. Gandhin ylimpiä oppeja oli AHIMSA - ei-väkivalta. Ei-väkivalta on Gandhin mukaan uskonnollinen ja moraalinen velvollisuus mutta myös käytännössä tehokkaampi kuin väkivalta.

Näyttää selvältä, että luonnontuhon uhatessa Linkolan uho ja kehotus tarttua aseisiin ei toimi eikä luonto pelastuisi, vaikka vähemmistö onnistuisikin väkivalloin kaappaamaan vallan. Punaisten khmerien hallinto ehkä tuhosi vähemmän luontoa kuin syrjäyttämänsä hallinto, mutta hinta oli kova, tarpeeton ja vääjäämättä Pol Potin hallinto tuhottiin: mahtava itäinen naapuri pelasti Kamputsean. Mitenhän ekofasistiselle Suomelle kävisi? Onnistuisiko Imperiumin vastustaminen paremmin Gandhin opein?

Gandhi oli paitsi uskontojen yhdistäjä, niin myös hindu. Hän oli myös kristitympi kuin kristityt, sillä hän otti lähimmäisen vihollisen rakastamisen ja köyhyyden vaatimuksen - Jeesuksen sanat uudessa testamentissa - tosissaan.

Aikanamme uskonnolliset tai sellaiseksi pukeutuneet tai puetut vastakkainasettelut ovat vahvat: kristityt ja juutalaiset vs. islaminuskoiset. Uusnatsit vs. juutalaiset. Buddhalaiset vs. muslimit. Hindut vs. muslimit.

Gandhilainen sivistys auttaisi näiden aseiden vaimentamisessa.

Gandhi tunsi suurten uskontojen/kulttuurien moraalisen ja henkisen perinnön. TUNSI ja eli - koko ruumiillaan ja sielullaan. Gandhi: "Onko muhamettilaisten jumala erilainen kuin hindujen jumala? Uskonnot ovat erillisiä reittejä, jotka yhtyvät samassa pisteessä." (s. 39)

Gandhin tärkeimpiä arvoja ja niitä luonnehtivia määritteitä:

Satya = totuus, luonnonoikeus, totuudellisuus.

Satyagraha = satya + agraha (kiinni pitäminen, päättäväisyys). Väkivallatonta vastarintaa / itsen toteutusta / luovaa politiikkaa.

Ahimsa = ei-väkivalta. Ei pelkästään passiivista vastarintaa vaan itseä ja yhteiskuntaa kehittävää. Pahaan vastaaminen hyvällä on paras ja tehokkain ase. Jollei yksilö tai kansa ole valmistautunut eikä kykene aukottomaan ahimsaan, miekkaan tarttuminenkin on parempi kuin pelkuruus ja pahaan alistuminen.

Aparigraha = ei-omistaminen. Päinvastoin kuin esimerkiksi George W. Bush, Gandhi ajatteli, että omistaminen ei ylevöitä ihmistä, ei tee ihmistä suuremmaksi - vaan pilaa hänet ja estää henkistä kehittymistä ja palvelemista.

Asteya = ei-varastaminen. Myös rakenteellinen ei-varastaminen.

Gandhin onnistumiset "mahdottoman taiteessa" argumentoivat hänen oppinsa puolesta. Ahimsa on politiikan jatke, toisin keinoin.

Gandhin ajatuksille voi perustaa jälkikoroniaalisen etiikan myös ilman uskoa jälleensyntymiseen tai valaistumiseen.

Gandhin ajatukset auttaisivat meitä ymmärtämään ja suhteellistamaan sitä, missä olemme. Muuten - suhteellisuusteorian isä Einstein ymmärsi Gandhin nerouden.

Ajatelkaapa seuraavia lauseita, jonka Gandhi kirjoitti vuonna 1909. (Korvatkaa esim. sana "juna" sanalla "lentokone", "englantilainen" "länsimaalaisella" ja "Intia" "kolmannella maailmalla" jne.)

"Täytyy tehdä sinulle selväksi, että ilman rautateitä

englantilaisilla ei olisi sellaista otetta Intiasta kuin heillä on. Rautatiet ovat

myös levittäneet paiseruttoa. Ilman niitä massat eivät voisi liikkua paikasta toi-

seen. Ne ovat rutonsiementen kantajia. Aiemmin meillä toimi luonnollinen

eristäminen." (s. 38)

Englantilaiset "haluaisivat muuttaa koko maailman yhdeksi jätti-

mäiseksi kauppapaikaksi heidän kauppatavaroitaan varten. On totta, etteivät

he pysty tekemään niin, mutta se ei tule olemaan heidän syynsä. He eivät aio

levätä ennen kuin ovat saavuttaneet tavoitteensa." (s. 33)

"Rautatiet ovat myös lisänneet nälänhätää, koska johtuen junan

suomista mahdollisuuksista, ihmiset myyvät pois viljansa ja se lähetetään kal-

leimmille markkinoille." (s. 38)

"Aiemmin, vain muutamat ihmiset kirjoittivat arvokkaita kir-

joja. Nykyisin kuka tahansa voi kirjoittaa ja painaa mitä tahansa, ja myrkyttää

ihmisten mielet. Aiemmin ihmiset matkustivat vaunuissa. Nykyisin he lentävät

ilman halki kulkevissa junissa yli neljänsadan mailin päivävauhtia. Tätä pide-

tään sivilisaation huippuna." (s. 30)

Jatkuu seuraavassa blogissa, sanoi Gandhi mitä tahansa.

Lainaukset ovat teoksesta Hind Swaraj.

Katso Ceaușescun puhe https://youtu.be/wWIbCtz_Xwk

Gandhin pääteos Hind Swaraj suomeksi http://www.demokratiafoorumi.fi/suolamarssi.html