Muotoilua ja mieleenpainuvaa taidetta Helsingin kirkoissa
Muotoilua ja mieleenpainuvaa taidetta Helsingin kirkoissa
Soili Poikonen, FM 30.3.2020
Kuuluisat taiteilijat ja merkittävät muotoilijat ovat suunnitelleet ja luoneet myös useita ehtoollisastioita, valaisimia, kirkkotekstiilejä, sakraaliveistoksia ja alttaritauluja. Näiden tuttujen nimien kädenjälkiä löytyy monista kaupunkimme kirkoista. Seuraavassa muutamia esimerkkejä tästä kiinnostavasta aiheesta.
Alttarimaalaukset
Kirkkojen alttarimaalaukset ovat herättäneet kiistoja eri vuosisadoilla: 1800-luvulla Robert Ekmanin Jeesus siunaa lapsia -niminen maalaus ei kelvannut Nikolainkirkkoon ja se sijoitettiin Vanhaan kirkkoon, samoin kävi Johanneksen kirkossa, jossa alttaritaulun luonnoskilpailun voitti taidemaalari Albert Edelfelt aiheellaan Betlehem. Se jäi kuitenkin toteuttamatta taiteilijan ja arkkitehdin erimielisyyksien takia. Sen sijaan kirkkoon ripustettiin monien vuosien odotuksen jälkeen vuonna 1932 Eero Järnefeltin Taivaallinen näky.
Monien ehkä vielä muistama tuoreempi kiista käytiin Mikaelinkirkon alttaritaulun suhteen. Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisäsen triptyykki Helluntain ihme – fragmentteja uskosta on vuodelta 1988. Väisänen kertoo Taivaanvartijat -romaanissaan alttaritaulun syntyprosessista ja siitä kuinka silloin kiisteltiin erityisesti alttaritauluun maalatusta suuresta Abloy-avaimesta ja sinisestä pesuvadista.
Veistotaide
Samaisen Mikaelin kirkon katolla on kuvanveistäjä Kari Juvan Arkkienkeli Mikael ja Johanneksen kirkon sisäänkäynnistä on hänen muotoilemansa Johannes Kastaja. Tuomiokirkossa sijaitseva Mikael Agricola paljastuu hieman yllättäen Ville Vallgrenin työksi.
Kallion kirkkoa komistaa suuri Hannes Autereen hongasta veistämä krusifiksi sekä alttarireliefi Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut. Kallion kirkosta löytyy töitä myös yhdeltä ensimmäisistä naiskuvanveistäjistämme: Sigrid af Forsellesin päätyönä pidetään Ihmissielun kehitys -nimistä viisiosaista reliefisarjaa, jonka osista neljä on nähtävillä Kallion kirkossa. Hänen töitään on myös Kulosaaren kirkossa.
Elias Ilkka oli suomalaisen 1920-luvun klassisuuden ensimmäisiä edustajia ja hän oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin oppilaana 1907–1908. Ilkan luoma krusifiksi on Paavalin kirkossa. Samaisen kirkon saarnastuolissa on Gunnar Finnen reliefit neljästä evankelistasta, Finne suunnitteli myös kirkon kauniin kastemaljan.
Edelleen Finnen töitä on kullattu puuveistos Ylösnoussut Kristus Töölön kirkossa.
Palava pensas -lähetyskynttelikkö, kuvanveistäjä Eila Hiltusen työ vuodelta 1985, löytyy Munkkiniemen 1954 valmistuneessa kirkossa. 1950-lukua edustaa myös kuvaveistäjä Armas Tirrosen keraaminen reliefi Laupias Meilahden kirkon ulkoseinässä.
Lasimaalaukset
Monissa kirkoissa on upeita lasimaalauksia, jotka usein ovat Salomon Wuorion liikkeen toteuttamia. Näitä taidokkaita maalauksia voi käydä ihastelemassa mm. Töölön, Kallion ja Diakonissalaitoksen kirkoissa sekä Pyhän sydämen kappelissa. Moderni ja mittavan kokoinen lasityö sijaitsee Kannelmäen kirkossa: taidemaalari Hilkka Toivolan 31 metriä leveä lasimosaiikki Elämänpuu oli valmistuessaan 1972 Suomen suurin ikkunataideteos. Sen suurin korkeus on yli kolme metriä, mosaiikkiruutuja on 111 ja pinta-alaltaan se on noin 50-neliöinen lasimaalaus.
Kastemaljat ja ehtoollisvälineet
Kuvanveistäjät ja muotoilijat ovat suunnitelleet myös ehtoollisvälineitä ja muita kirkollisia esineitä: Johanneksenkirkossa on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzilta tilattu, taotusta kuparista valmistettu kastemalja. Mikaelin kirkossa on Zoltan Popovitsin suunnittelemat ehtoollisastiat ja kastemalja. Löytyypä eräästä kirkosta Wäinö Aaltosenkin muotoilema kastemalja. Meilahden ja Herttoniemen kirkon ehtoollisvälineet on suunnitellut Bertel Gardberg ja Oulunkylän vanhan kirkon välineet puolestaan muotoilija Tapio Wirkkala.
Popovitsin suunnittelemat ehtoollisastiat.
Näiden esimerkkien lisäksi on vielä mainittava, että useissa kirkoissa on kuuluisien tekstiilisuunnittelijoiden töitä, valaisimien suunnittelijana on voinut olla esimerkiksi Paavo Tynel ja koko kirkkosali voi olla hyvä esimerkki merkittävän muotoilijan työstä, näin esimerkiksi Lauttasaaren kirkossa kävijä tutustuu samalla Ilmari Tapiovaaran kädenjälkeen. Kirkoissa kannattaa siis käydä myös tutustumassa niiden taideaarteisiin ja sakraaliesineistöön.