Älynväläyksestä valoisampaan tulevaisuuteen pikavauhdilla

Tammikuisena perjantaina kouluviikon jo päätyttyä kuului opehuoneen ovelta koputus. Kolme kuudesluokkalaista tuli kertomaan, että maailmassa on ilmiselvä virhe. Kävelytie, jota monet kulkevat koulusta kotiin tai bussille, on pilkkopimeä ja liukas. Eikö tälle voisi tehdä jotain? Samantien sovittiin seuraavalle viikolle tapaaminen. 

Tiistaina tapasimme pikaisesti välkällä ja totesimme, että varmaankin myös monia aikuisia kiinnostaa lasten ja nuorten kohtalo. Ainakin opettajia, rehtoria ja vanhempia voisi pyytää mukaan kampanjoimaan. Ja käyttäähän tietä muutkin kuin meidän koululaiset! Ei kukaan halua joutua menemään lääkärille katkenneita luita kipsaamaan ja eikö tule kauhean kalliiksikin, kun ihmiset astuvat ja kaatuvat koirankakkoihin? Saimme lisää varmuutta ja mietimme jo mielenosoitustakin, mutta päätimme sittenkin lähteä ensin sähköpostilla liikenteeseen. 

Keskiviikon ruokavälkällä kirjoitimme sähköpostin. Aloitimme sen kirjoittamisen kuvisluokassa taidevälkällä ja viimeistelimme likkuntasalissa liikkavälkällä, sillä opella oli valvomista tehtävänä. Yksi ryhmämme jäsen oli kotona kipeänä, mutta jaksoi osallistua puhelimen välityksellä. Likkasalissa pallot viuhuivat ja mekkala oli melkoinen, mutta saimme kuin saimmekin sähköpostn matkaan. Siinä luki näin: 

Hei! 

Olemme kuudesluokkalaisia Ruusuvuoren koulusta Korson alueelta. Olemme huolissamme turvallisuudesta. Ruusuvuoren koululta menee hiekka/kävelytie, jota me ja monet muut meidän koululaiset käyttävät päivittäin. Tie on todella pimeä ja liukas kun on kylmä. Siellä ei ole lainkaan valoja eikä kai talvikunnossapitoa. Joskus se on aurattu, mutta jään päällä ei ole kuin pari murua hiekkaa. Siellä voi helposti kaatua. Koirankakkoja ei näe. Pimeä tie on myös todella pelottava! 

Meidän opettaja kertoi, että nykyisin tietä käyttää paljon useampi oppilas kuin ennen, sillä oppilaaksiottoalue on muuttunut. Nykyiset oppilaat tulevat juuri siitä suunnasta, johon kävelytie vie. Samaa tietä pitkin pääsee myös bussipysäkeille ja moni opettajakin kulkee sitä pitkin. Muut reitit kiertävät paljon. 

Olemme ihan varmoja, että vanhemmatkin ovat huolissaan nuorten turvallisuudesta. 

Ruusuvuoren koulussa on yli 500 oppilasta ja aikuista joka päivä. 

Vaadimme asiaan muutosta! 

Valot! 

Kiitos! 

Odotamme vastaustanne. Liitteen kuvaan on piirretty punaisella tie.

Terveisin,

Emilia, Helmi ja Viivi 6- luokkalaiset

ja opettajansa Sanni Virtanen

Ja UUSI VASTAUS! 

Laitoimme ohjeen mukaan viestin eteenpäin, mutta tämä samainen Ville olikin itse jatkanut tutkimuksia: 

Hei,

Sain tietää, että reitti on nykyään talvikunnossapidossa. Alla ko. asiasta tietoa. Tällä tiedolla minulla on mahdollisuus toteuttaa reitille valaistus. Suunnittelutan ja rakennutan kohteen tämän vuoden aikana, uskon että syksyllä kun koulut alkaa reitti on valaistu.

Tästä Haahkakujan päästä lähtevästä (Ruusuvuoren koululle johtava) tuli aikanaan palautetta, kun ei ollut talvikunnossapidon piirissä, vaikka oleellinen reitti  busseilla koululle kulkeville oppilaille (ja muulle henkilöstölle). Pystyttiin ottamaan se talvikunnossapitoon sen jälkeen, kun Haahkakujan päästä kaupunki lunasti yksityisen maaosuuden. Kiinteistöt käyttivät sitä osuutta osin pysäköintiin eikä yksityisen tontilla/maa-alueella olisi ollut oikeutta auraus/hiekoitustoimiin.

-Ville

koko koulu mukaan!

Entäs jos juhlisimmekin VALOA kaikkein pimeimpään aikaan koko viikon? Voisi olla välkillä kilpailuja ja tietenkin palkintoja. Auttaisikohan tukarit? Valomato! Pukeustumiskisa! Jouluvaloja puutarhaan! Aamupalaa kaikille! 

Ja hei, voisiko olla myös tunneilla jotakin valoaiheista toimintaa? EI kuitenkaan mitään sellaista, että joka tunnilla jankataan samaa. 

Tuumasta toimeen! Kävimme opekokouksessa kertomassa ideastamme. Jännitti. Menimme opehuoneeseen ja siellä pälpätettiin. Helmi hiljensi opettajat. Sitten Emilia pyysi opettajia tekemään ajatuskartan aiheesta VALO. Opettajat ryhtyivät innokkaasti hommiin. 

Pyysimme opettajia kertomaan mitä olivat keksineet. Sen jälkeen kerroimme suunnitelmamme Valoviikosta ja -juhlasta. 

Tavoitteemme oli, että jokaisella luokalla olisi vähintään yksi oppitunti, jossä käsitellään VALOA. Kysyimme opettajilta kuinka moni voisi lähteä mukaan. Melkein kaikki opettajat viittasivat!