Suihkut kuntoon!

Oppikirjaesimerkki toimijuudesta

Osallisuudella ja toimijuudella on ero. Meillä Ruusiksessa ajatellaan näin:

OSALLISUUS tarkoittaa sitä, että joku kysyy joltakin kysymyksiä ja se joku saa vastata niihin tiettynä hetkenä. Esimerkiksi: Koululle suunnitellaan uutta pihaa. Päätetään saada "nuorten ääni kuuluviin" ja kysytään seiskaluokkalaisilta mitä pihalla pitäisi olla. Aikuiset tekevät kyselyn tai suunnittelevat visioinnin ja nuoret vastaavat siihen siinä tunnetilassa kuin sattuvat olemaan siinä aikaikkunassa, joka on päätetty. Ovi vaikuttamiseen aukeaa ja sitten se sulkeutuu. Yksi valittu porukka saa vaikuttaa asiaan eikä siitä sen jälkeen puhuta.
TOIMIJUUS taas tarkoittaa kykyä ja tapaa olla kiinni maailmassa. Siinä ei ole aikaikkunaa eikä valmiita kysymyksiä. Tarkoituksena on rakentaa alati avoimia ovia, joista jokaisen on helppo kulkea silloin, kun itselle nousee tarve tai kiinnostus. Toimijuutta tarjotaan esimerkiksi merkitsemällä ruokalassa maapallolle parempi ruoka selkeästi, järjestämällä valinnaiskursseja, joissa on aikka pohdiskella tai kouluttamalla ja kannustamalla opettajia jatkuvasti hoksaamaan toimijuuden voima. Toimijuus on taito, jota voidaan harjoitella. Tavoitteena on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka kulkevat silmät ja korvat auki; onko maailmassa virhe? Voisiko sille tehdä jotain? Minkälainen meidän koulu olisi parhaimmillaan juuri nyt, juuri tässä maailmantilanteessa?

Toimijuus on alati läsnä. Se on aivan uskomattoman vahva muutosvoima. Oleellista on nähdä jokainen askel oikeaan suuntaan samanarvoisena. Jollekin on jättiläisaskel yhden kerran kokeilla kasvisruokaa, vaikka kaverit yökkii vieressä. Toinen on jo lähdössä barrikadeille ja selittämässä kaupunginjohtajalle energia-asioita. Koulun tehtävä on kannustaa ja mahdollistaa ihmisiä lähtemään liikkeelle omasta kohdastaan, omassa hetkessän.

Osallisuudella ja toimijuudella on kummallakin paikkansa. Osallisuutta harjoitetaan jo paljon vaikkapa kunnan toimesta. On kyselyitä ja ruokaraateja ja vaikuttajapäiviä. Suurimmat voimat jylläävät kuitenkin toimijuudessa. Toimijuus ei ole aina helppoa, sillä kun ihmiset ryhtyvät bongaamaan virheitä maailmasta, saattaa kritiikki osua omaan nilkkaan. Nuoret ja aikuiset saattavat huomata asioita, joihin joutuu asennoitumaan omien tunnetilojen kautta. Tuleekin tarve muuttaa jotakin omassa toiminnassa. Tilanteet vaativat itsetutkiskelua, usein, mutta ne ovat juuri sellaista toimintaa, jota maailma nyt vaatii.

Toimijuus ei synny tuosta vain. Kiireessä ei ole mahdollisuutta pysähtyä kuuntelemaan ja tarttua toimeen. Ruusuvuoressa on panostettu toimijuuteen myös resurssien voimin. Radikaalin toivon valinnaiskursseilla on pienemmät ryhmät, jotta olisi aikaa toimijuudelle. Lisää läsnäoloa- välkkätoiminta on alkamassa ja siitä saa muutama koulun opettaja ihan palkkaakin. Minulla työpaletissa eli omassa "lukkarissa" tunti jos toinenkin, jonka voin laittaa joustavasti erilaisiin projekteihin, joita oppilaiden tai opettajien mieleen juolahtaa. Olen korvat ja katalysaattori, työpari ja kannustaja.

Suihkut kuntoon!- projekti on erinomainen esimerkki siitä mitä saattaa tapahtua, kun koko koulu on toimijuuden tiellä.

KOULUN SUIHKUT ON P*RSEESTÄ!

Elokuussa koulun alettua kuvisope Saara tuli käymään ILPO-tunnillani. Hänellä oli meneillään Vaikuttavan taiteen kurssi. Ysiluokkalaisten ryhmä oli aloittanut työskentelyn pohtimalla turvallisen tilan käsitettä. Viiden oppilaan porukka oli äitynyt sättimään koulun liikuntasalin pukukoppien suihkuja ja päässeet jo Saaran lempeässä ohjauksessa pohtimaan mitä asialle voisi tehdä. Minun saapuessani oli jo lista valmis: tarvitaan yksityisyyttä! Pyyhkeitä! Suhkumyssyjä! Fööni! Shampoota! Ei kai sinne kukaan mee, kun on niin likaista ja kaikki on sitä mieltä, että se on jotenkin noloo. Tai ainakin pienet on.

Sovin siltä istumalta oppilaiden kanssa, että lähden heidän kanssaan vaikuttamaan asiaan, jos niin haluavat. Varmistimme liikunnanopettajalta voimmeko käyttää yhdet tunnit pohdiskeluun ja sovimme tapaamisen seuraavalle viikolle.

Sovittuna aamuna hiukan jännitin saapuvatko oppilaat paikalle, sillä joskus käy niinkin, että kuohahdus laantuu jo alkumatkalla. Silloin täytyy todeta, että ehkä myöhemmin. On äärimmäisen tärkeää muistaa, että koulun toiminnassa nuori ja hänen kasvunsa tulee ensin ja suuret saavutukset fyysisessä maailmassa vasta sitten.

Nuoret saapuivat lähes ajallaan , vaikkakin muutama oli sairaana. Sellaista se on eikä haittaa, kunhan ydin säilyy ja aina muutama kantaa asiaa eteenpäin. Pääsimme neljästään miettimään mistä tässä oikein on kyse.

Hyvin nopeasti ilmeni, että nämä ysiluokkalaiset totisesti tiesivät mistä puhuivat. Keskutelu oli nopeatempoista, mutta joustavaa. Tarkensimme ongelman, rajasimme tavoitteet, määrittelimme minimit ja unelmat, päätimme työpanoksen laajuuden ja haarukoimme meille sopivia toimintatyylejä.

Aikaa kului reilu tunti ja sen aikana ehdimme myös käydä pukkareissa ihmettelemässä miksi tytöille on föönitöpseli, mutta pojille ei ja miksi poikien ilmoitustaulu on vastaavasti isompi. "Just joo, tytöille fööni, pojille tietoa, kuka näitä oikein suunnittelee?". Pohdimme miten saisimme unisex-suihkun, minkälaisin seinin tai verhoin mahdollistuisi suihkussa käyminen yksityisemmin ja miten pukkareista saisi toimivampia.

Ja samaan syssyyn kirjoitimme viestin johtoryhmälle.

Viesti johtorymälle

Moi johtoryhmä!

Lähestymme teitä, koska te voitte vaikuttaa siihen, miten koululaiset uskaltavat käydä suihkussa ja käyttää pukkareita.

Meillä on ongelma. Moni meistä haluaisi käydä liikkatunnin jälkeen suihkussa, mutta ei uskalla tai ehdi. Syitä on monia. Esimerkiksi aika ei riitä, yksityisyyden puute tai ällötys kun on likaista. Myös ryhmäpaine on ongelma. Suihkussa käyminen pitää normalisoida.

Olemme jo keksineet monia ratkaisuehdotuksia. Tässä niitä on:

ASENNE JA RYHMÄPAINE:

- kysely koko koululle, että ihmiset rupeavat ajattelelmaan (mikä sinua estää menemästä suihkuun?)

- meidän ysiluokkalaisten kierros kutosille (ja seiskoille) (voitte käydä suihkussa, se on normaalia... sä voisit käydä suihkussa, jos sä haluat, ne muut voi haista mut sun ei tarvi... ei tarvi tehdä siitä numeroa. Normalisointi!)

- juliseteita tai jotain lappuja PUKKARIIN ei koulun seinille. Positiivisia ja hauskoja! Myös muita viestejä tyyliin "oot hyvä just noin"

- joku kilpailu "etsi kylpyankka" tms. Tulee hyvä mieli ja ihmiset ajattelee suihkusta positiivisesti

- unisex-suihku olisi tärkeä, emme tiedä miten se onnistuisi.

YKSITYISYYS

- suihkuverhoilla, hyllyllä ja parilla naulakolla pääsee pitkälle. Meillä on suunnitelma, joka voidaan kertoa.

SIISTEYS:

- kalkinpoisto suihkuihin ja suursiivous

- pukkarin seinät voisi maalata (kuvis tai vaan valkoinen tai muu yksi väri)

- saippuateline "bodywash" seinään

- liikkaopella voisi olla kertakäyttöisiä suihkumyssyjä, jonka saisi pyytämällä

- FÖÖNI, ihan tavallinen, ei hieno. Kuten uimahallissa.

- märät pyyhkeet on ongelma, mutta emme ole vielä keksineet ratkaisua

Me olemme valmiita käyttämän aikaa tähän, mutta tarvitsemme teidän apuanne. Voitteko vastata meille ja kertoa voiko koulu käyttää rahaa muutostöihin ja siivoukseen? Ja muistakaa, että meillä on eniten kokemusta pukkareista eli haluaismme itse tulla miettimään käytännön ratrkaisuja.

Me haluamme olla mukana koko prosessin ajan.

Hyvin toivorikkain terveisin

H, N, H, J ja T 9C

ja Sanni

välitön vastaus

Hurraa hommat lähtivätkin heti liikkeelle! Rehtori vastasi meille hyvin kannustavasti ja kutsui kertomaan suunnitelmistamme, kun Korso Valittaan vanha tuttu Vantaan kaupungin kunnossapitopäällikkö Jussi-Pekka Sojakka tuli koululle. Yksi ryhmän jäsenistä heräsi varsin sankarillisesti anivarhain ja tuli ennen oppitunteja koululle. Ideat kuultiin ja otettiin vastaan ja samalla taas hämmästytettiin kansaa siitä, miten napakoita ja päättääisiä murrosikäiset vaikuttajat parhaimmillaan ovat.

Nyt luotamme siihen, että aikuiset hoitavat käytännön puolen pukkareissa ja me saamme keskittyä kampanjoimaan.

Kylässä opekokouksessa

7.9.2022

Tänään tapasimme ryhmän kanssa noin tunnin ajan ja kävimme opekokouksessa kertomassa projektistamme. Halusimme herätellä ihmisiä ajattelemaan ja tarvitsimme luvan olla pois omilta tunneilta ja käyttää kuutosten tunteja suihkuprojektiin.

Saimme ihan mahtavaa palautetta opettajilta ja rehtorilta! Meitä kannustettiin, meille tarjottiin apua ja saimme jopa äikänopelta kehuja esiintymisestä.

Olipa kivaa.

Ja sitten eteenpäin.

Ostoslistaa ja muita askelia

14.9.2022 Tänään nappasimme yhden tunnin elämästämme tälle projektille. Etenee etenee! Pääsimme suunnittelemaan ostosretkeä (föönit! Suihkuverhot! Palkinnot!) Oli myös jäänyt hiukan epäselväksi mikä kaikki olikaan meidän vastuulla ja minkä kohdan hoitaa joku muu. Ilmeni, että pääsemme itse maalaamaan! Sehän sopii. Teimme Kahootta loppuun ja tutkimme kuutosten lukujärjestyksiä. Lopuksi vielä vartija-Tino lähti auttamaan mittausoperaatiossa. Väliseinien koko pitää päättää.

SUIHKUT KUNTOON- projekti jatkuu tammikuussa 2023! Pidämme tauon, sillä ysiluokkalaisen elämään mahtuu melkoinen määrä kaikenlaista. Tällä kertaa TET ja koko koululle järjestetty murhamysteeri ovat vieneet aikaa niin paljon, että marraskuu on syytä pyhittää ihan tavallisille kouluhommille.

Keväinen pinnistys

Huuuuh meinasi tulla kiire!! Kouluvuosi on hyvin, hyvin pitkä, mutta sitten yhtäkkiä le loppuukin.

Tämän projektin vastuuopettaja sairastui keväällä, mutta onneksi hätiiin ja avuksi lupautui toinen opettaja APO! Suurkiitos!

Ehdimme kuin ehdimmekin tehdä sen, mitä ajattelimmekin:

KIERSIMME KUUDENNET LUOKAT pareittan ja kerroimme, että suihkussa kannattaa käydä ja se ei ole noloa.

PUKKAREISSA tapahtui muutoksia!

KESÄN AIKANA pukkareihin ilmestyi vielä hienot seinämaalauksetikin! Rehtori oli sopinut huippuhyvän kuvistyypin kanssa niiden toteuttamisesta.

SUIHKUT KUNTOON-PROJEKTI on virallisesti saatu päätökseen!

Älkäämme liikaa muistelko sitä, kun kevätjuhlia edeltävänä päivänä opettaja ja vartija rapsutti maaliroiskeita pukkarin lattiasta.

Page updated

Google Sites

Report abuse