Kansalaiskehittäminen vaatii psykologisesti turvallista organisaatiota, jossa kannustetaan ihmisiä etsimään uusia tapoja tehdä työtä ja jakamaan ideoitaan muille. Kehittäminen vaatii runsaan määrän kokeiluja, ennen onnistuneen toteutuksen tekemistä, varsinkin jos halutaan löytää ne, ehkä odottamattomatkin ratkaisut ongelmiin. Psykologisesti turvallisen ilmapiirin on todettu lisäävän ihmisten innovaatiokykyä ja halua jakaa ideoitaan.
Psykologisesti turvallinen ympäristö mahdollistaa totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamisen ja uusien ideoiden rohkean jakamisen. Ilman psykologisesti turvallista ympäristöä kansalaiskehittämistä saattaa yrityksessä olla, mutta sen tuloksia ei uskalleta jakaa, ja siksi sen tuoma hyöty jää pieneksi.
Kansalaiskehittäjät ovat kehitystyössään usein oman mukavuusalueensa ulkopuolella. He eivät ole ammattilaisia kehittäjinä, vaan heidän vahvin osaamisensa on yleensä liiketoiminnan tehtävissä, jossa on myös heidän pääroolinsa. Kukaan ei odota heidän käyttävän teknisiä työvälineitä oman työnsä kehittämiseen ja usein heidän toteutustensa arvoa ei ymmärretä.
Useissa tekemissäni haastatteluissa kävi ilmi, että yrityksissä työskentelee ihmisiä, jotka, lähinnä Exceliä käyttäen ovat onnistuneet kehittämään omaa työtään, mutta eivät tunne pystyvänsä jakamaan toteutuksiaan muille tiimiläisille tai edes kertovansa työskentelevänsä eri tavalla kuin muut. Näillä ihmisillä voi olla esimerkiksi pelko, että heidän työtapansa nähdään vääränä tai he tuntevat ottavansa liian suuren riskin henkilökohtaisella tasolla jos kyseenalaistavat totutut toimintatavat.
Kuva: Andrea Piacquadio (Pexels)
Tämän hetken työelämässä tuntuu olevan haastattelujeni perusteella kansalaiskehittäjyyttä, mutta yrityksissä on yleensä vain yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat ottaneet itselleen kehittäjän roolin.
He ovat ratkaisusuuntautuneita tekijätyyppejä, jotka eivät käytä aikaa ongelmista valittamiseen, vaan pyrkivät korjaamaan ne.
Ratkaisujen löytäminen ongelmiin kuitenkin vaatii testailua ja kokeilua ja epäonnistumistumisista voin mennä takuuseen.
Virheiden tekeminen pitää olla hyväksyttyä!
Project Management Institute esittelee kirjassaan "Citizen Development, The Handbook for Creators and Change Makers" termin "Ideation 2.0". Sillä tarkoitetaan kansalaiskehittämistä tukevia ideointisessioita, joihin osallistuu toteutusten tekijöiden lisäksi ihmisiä eri taustoilla.
Yhdessä on tarkoitus miettiä kansalaiskehittäjille soveltuvia projekteja, miten ne voitaisiin toteuttaa, kokeilla ja kehittää jopa prototyyppejä. Näihin sessioihin osallistuvilla henkilöillä pitää kaikilla olla riittävä psykologisen turvallisuuden tunne antaa avointa palautetta ja kyseenalaistaa muiden ideoita, jotta lopputulos varmasti palvelee tarkoitustaan.
Varmista, että yrityksessä ihmisten erilaisuus nähdään voimavarana ja jokainen voi tulla töihin omana itsenään!
Kohti korkeinta psykologisen turvallisuuden tasoa
Korkein psykologisen turvallisuuden taso on haastajan taso. Henkilö, joka tuntee olevansa korkeimmalla psykologisen turvallisuuden tasolla, uskaltaa haastaan olemassa olevan status quo:n. Hän uskaltaa ottaa riskejä, jotka kohdistuvat häneen henkilönä ja sanoa suoraan, mikäli jokin asiaa vaatii korjaamista, sekä sanoa tarvittaessa ei. Tämä psykologisen turvallisuuden taso mahdollistaa myös henkilön innovoimaan ja luomaan jotain uutta ja näin hyödyttää tiimiä huomattavasti. (Clark. 2020)
Varmista että...
ihmisillä on selvästi määritellyt tehtävät
tiimeillä on selkeät tavoitteet
ihmisten osaaminen on riittävää
tiimissä on riittävästi resursseja työn tekemiseen
ihmiset näkevät myös johdon ymmärtävän oman tietämättömyytensä ja että heidän ajatuksiaan saa haastaa
Näytä esimerkkiä...
rakentavan palautteen antamisesta
tietämättömyytensä näyttämisestä ja tarkentavien kysymysten kysymisestä
epäonnistumisista ja siitä, että ne eivät johda vakaviin seurauksiin
hullujenkin ideoiden näyttämisestä
Ihmiset hyväksytään omana, erilaisena itsenään
Virheistä opitaan
Ideointi lisääntyy
Palautteenanto lisääntyy
Innovaatio lisääntyy
Luovuus lisääntyy
Halutaan työskennellä yhdessä ja ihmissuhteet vahvistuvat
Vältetään negatiivista ajattelua ja ahdistuksen kokemuksia
Kuva: Jess Bailey Designs (Pexels)
Lähteet:
Haastattelu, Laura Hannola, 2021
Haastattelu, Timo Paananen, 2021
The organizational climate for psychological safety: Associations with SMEs' innovation capabilities and innovation performance. Kirjoittanut Andersson, Marius. Moenb, Oystein. Brettc Per Olaf Vuonna 2020. Luettavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0923474820300023
The 4 Stages of Psychological Safety, Defining the Path to Inclusion and Innovation. Kirjoittanut Clark, Timothy R Vuonna 2020
Managing the risk of learning: Psychological safety in work teams. Kirjoittanut Edmondson, A. Vuonna 2002. Luettavissa: https://www.hbs.edu/ris/Publication%20Files/02-062_0b5726a8-443d-4629-9e75-736679b870fc.pdf
Psychological safety and learning behavior in teams. Kirjoittanut Edmondson, A. Vuonna 1999. Luettavissa: https://www.researchgate.net/publication/313250589_Psychological_safety_and_learning_behavior_in_teams
The Fearless Organization. Kirjoittanut Edmondson, A. Vuonna 2018
Explaining Psychological Safety in Innovation Teams: Organizational Culture, Team Dynamics, or Personality? . Kirjoittanut Edmondson, A., Mogelof, P. Vuonna 2004. Luettavissa: https://www.taylorfrancis.com/chapters/edit/10.4324/9781410615732-16/explaining-psychological-safety-innovation-teams-organizational-culture-team-dynamics-personality-amy-edmondson-josephine-mogelof