Kansalaiskehittäminen on monille vieras asia ja teknisten työkalujen käyttö työn tehostamiseen saattaa kuulostaa mahdottomalta ajatukselta. Jos joku hänen kaltaisensa henkilö onnistuu oman työnsä kehityksessä, saattaa mahdoton alkaa tuntua mahdolliselta. Hyvät sosiaaliset taidot auttavat kansalaiskehittäjiä tekemään työstä näkyvämpää ja jakamaan kokemuksia muiden kanssa. Tämä saattaa jopa herättää muiden kiinnostuksen ja antaa heille rohkeutta ryhtyä kansalaiskehittäjäksi.
Project Management Institute kirjassaan "Citizen Development: The Handbook for Creators and Change Makers" ohjeistaa yrityksiä etsimään henkilöitä työntekijöidensä joukosta, jotka ovat intohimoisia kehittäjiä ja sosiaalisesti taitavia. He voisivat toimia kansalaiskehittämisen lähettiläinä ja herättää muiden innostuksen aiheeseen.
Kansalaiskehitys edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä liiketoimintaprosessien ja vanhojen järjestelmien käyttötapojen muuttamista. On tärkeää, että organisaatioissa on kansalaiskehityksen puolestapuhujia ja luonnollisia lähettiläitä, jotka uskovat siihen ja haluavat auttaa organisaatiota menestymän kansalaiskehityksessä. He voivat olla ihmisiä, jotka ovat kokeneet kansalaiskehityksen arvon omassa työssään tai vain ihmisiä, jotka ovat halukkaita kokeilemaan uusia asioita. Nämä muutoslähettiläät voivat innostustaan hyödyntäen helpottaa kansalaiskehityksen toteuttamista.
Minäpystyvyydellä tarkoitetaan sitä, miten ihminen kokee pystyvänsä selviämään jostain määrätystä tehtävästä tai haasteesta. Meillä kaikilla on oletuksia siitä, mitä esimerkiksi pystyisimme helposti oppimaan, ja mitä emme usko oppivamme ollenkaan.
Minäpystyvyys määräytyy siitä, miten on selvinnyt aikaisemmista, vastaavista tehtävistä tai haasteista, mutta myös se, miten toiset henkilöt, joissa näkee samankaltaisuuksia itsensä kanssa ovat niistä selvinneet.
Jos haluaa siis, että liiketoiminnan ammattilaiset, joilla ei ole mitään kehittämiskokemusta, uskovat pystyvänsä kehittämään, on heille pystyttävä luomaan roolimalleja.
Ihmisen ajattelutapa vaikuttaa myös hänen halukkuuteensa kokeilla jotain uutta. Kasvuajattelun omaava ihminen näkee, että yrittämällä voi saavuttaa korkeamman älykkyyden. Se vaatii, että on valmis ottamaan vastaan haasteita ja tehdä kovasti työtä ja on avoin kritiikille.
Kasvun ajattelutapa (Growth Mindset) on Carol Dweck:n mukaan menneisyyden kokemuksista syntynyt tapa nähdä oma lahjakkuutensa ja pystyvyytensä oppia. Kasvun ajattelutavan omaava henkilö ei näe lahjakkuutensa olevan ennalta määritelty, vaan hän näkee pystyvänsä jatkuvasti kehittämään sitä. Kasvun ajattelutapaa pystytään lisäämään organisaatiossa esimerkiksi systemaattisella työllä, jolla pyritään nostamaan esille ihmisten saavutuksia, sen sijaan, että nostettaisiin esille heitä henkilöinä. Kun yrityksessä olevien roolimallien saavutusten eteen tekemä työ tuodaan esille, autetaan muitakin ymmärtämään, että he pystyvät samaan, jos vain yrittävät ja tekevät kovasti työtä. On kuitenkin tärkeää luoda ihmisille mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia, jotta he pysyvät motivoituneina. Tehtäviä ja oppimista kannattaa jakaa pienempiin osiin, eikä tavoitella heti alkuun kuuta taivaalta. Jokainen onnistumisen kokemus vahvistaa ihmisen kasvun ajattelutapaa ja samalla vähitellen muuttaa koko organisaation kulttuuria luomalla uusia roolimalleja.
Kuva: Prateek Katyal (Pexels)
Kollegoiden onnistuminen kehittäjänä lisää minä-pystyvyyttä ja halukkuutta yrittää.
Englanninkielisiä videoita minäpystyvyydestä, joihin kannattaa tutustua:
Going Beyond Growth Mindset with Self-Efficacy
Self Efficacy -Tarina minäpystyvyyden parantamisesta.
Tuo esille saavutuksia, älä nosta ketään henkilöä jalustalle esimerkiksi älykkyytensä vuoksi.
Mindset is more important than strategy
Kuva: Gerd Altmann (Pexels)
Lähteet:
PMI, "Citizen Development: The Handbook for Creators and Change Makers", 2021
Dweck Carol, Mindset, Äänikirja 2019
Bandura, Albert, On the Functional Properties of Perceived Self-Efficacy Revisited, 2011
Greene, Barbara A., Self-Efficacy and Future Goals in Education, 2018