Termi “kansalaiskehittäjä” tai “citizen developer” on monelle vielä vieras, mutta olen varma, että jokaisesta työpaikasta ja jopa jokaisesta tiimistä tällainen henkilö löytyy. He ovat yleensä liiketoiminnan tehtävissä työskenteleviä henkilöitä, jotka käyttävät saatavilla olevia teknologioita tehostamaan omaa ja kollegoidensa työtä.

Kansalaiskehittäjät ovat ongelmanratkaisijoita, joilla on taustansa vuoksi erinomainen ymmärrys siitä, minkälaiset tarpeet juuri heidän omalla tiimillään on teknologioiden suhteen, sekä halu kehittää ratkaisuja, jotka helpottavat omaa tai muiden työtä.

Kansalaiskehittäjien työkalut ovat muuttuneet valtavasti viime vuosien aikana. Kun itse aloitin kehittämisen asiakaspalvelun roolissa lähes kymmenen vuotta sitten, minulla oli käytössä vain Excel – ja opettelin Googlesta koodinpätkä kerrallaan sen, mitä uskoin tarvitsevani.

Tänä päivänä kansalaiskehittäjille on tarjolla suuri määrä erilaisia no-code-työkaluja, jotka eivät vaadi koodaustaitoja lainkaan, sekä kattavia verkkokoulutuksia ja yhteisöjä, joista voi hakea tukea. Hieman teknisempiä ratkaisuja tarvitseville on tarjolla low-code-työkaluja, joilla voidaan toteuttaa monipuolisempia automaatioita, sovelluksia ja raportteja.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, low-code/no-code-työkalujen käyttö tulee lähivuosina lisääntymään huomattavasti. Kaikki niillä tehtävä kehittäminen ei toki tule olemaan kansalaiskehittäjien tekemää, mutta niiden rooli arjen kehittämisessä ja prosessien digitalisoinnissa kasvaa jatkuvasti.

Tämän päivän kansalaiskehittäminen voi olla esimerkiksi Power BI -raporttien rakentamista, prosessien automatisointia Power Automaten avulla tai yksinkertaisten sisäisten sovellusten luomista ilman koodia.

Tekoäly tuo kehittämiseen uuden ulottuvuuden

Viime vuosina tekoälyn kehittyminen on tuonut kansalaiskehittämiseen aivan uudenlaisen mahdollisuuden. Työtä voidaan nyt kehittää myös tekoälyagenttien avulla – eli itsenäisesti toimivien, tehtäviä suorittavien tekoälysovellusten, jotka oppivat ja mukautuvat käyttäjän tarpeiden mukaan.

Tekoälyagentit voivat esimerkiksi:

• Auttaa suunnittelussa ja toteutuksessa: Kansalaiskehittäjä voi keskustella tekoälytyökalun, kuten Microsoft Copilotin, kanssa luonnollisella kielellä ja pyytää sitä rakentamaan prosessin automaation, kirjoittamaan Power Automate -säännön tai ehdottamaan tehokkaampaa tapaa tehdä raportti.

• Toimia aktiivisina työpareina: Tekoälyagentti voi seurata työnkulkuja ja ehdottaa parannuksia – esimerkiksi huomata, että tietty tehtävä toistuu usein ja voisi olla automatisoitavissa.

• Huolehtia rutiineista: Esimerkiksi Copilot tai ChatGPT voi käsitellä sähköposteja, lajitella asiakaspalautteita tai hakea tietoa eri järjestelmistä ja koostaa siitä yhteenvedon käyttäjälle.

• Luoda uusia ratkaisuja ideasta toteutukseen: Kansalaiskehittäjä voi kuvata ongelman sanallisesti (“haluan seurata asiakaspalvelupyyntöjen käsittelyaikoja tiimeittäin”), ja tekoälyagentti voi rakentaa datamallin ja raportin sen perusteella.

Näiden työkalujen avulla kehittämisestä tulee entistä saavutettavampaa ja ketterämpää. Kansalaiskehittäjät eivät enää pelkästään rakenna työkaluja – he tekevät yhteistyötä tekoälyn kanssa, joka oppii, ehdottaa ja tukee jatkuvaa parantamista.

Tekoälyagenttien ja no-/low-code-ratkaisujen yhdistelmä antaa kansalaiskehittäjille mahdollisuuden kehittää työtään ennennäkemättömällä tavalla: nopeammin, intuitiivisemmin ja datalähtöisemmin. Tämä kehityssuunta tekee jokaisesta työntekijästä potentiaalisen innovoijan – oman työnsä ja organisaationsa kehittäjän.