Motivaatio, eli innostus ja jaksaminen opiskelua kohtaan on merkittävä tekijä siinä, kuinka lukio-opinnot edistyvät ja kuinka niissä pärjää.
Joskus motivaatio on kuitenkin hukassa, eikä sitä aina ole helppoa löytää uudestaan.
Motivaatiota on monenlaista.
Parhaiten lukio-opinnoissa eteenpäin ajaa sisäinen motivaatio, jota sinulla on silloin, kun haluat itse opiskella ja menestyä opinnoissasi.
Joskus motivaatio voi olla kuitenkin myös ulkoista, eli esimerkiksi opettajien tai vanhempien painostus ajaa sinua opiskelemaan.
Tällöin opiskelu etenee, mutta ei tunnu välttämättä mielekkäältä.
Motivaatiota voi harjoittaa.
Tällä sivulla on koottuna erilaisia materiaaleja, joiden avulla voit omatoimisesti harjoitella motivaation kehittämistä ja löytää esimerkiksi oman sisäisen motivaatiosi.
Kuuntele yläpuolelta podcast-jakso opiskelumotivaatiosta ja sen puutteesta.
Motivaatiojana. Kuva: opinvoimala.fi
Motivaation takana on monia eri tekijöitä.
Opiskelemaan voi motivoida esimerkiksi pelko hylätystä kokeesta tai kurssista.
Myös itsensä sättiminen voi motivoida menestymään.
Parempi kuitenkin olisi, jos itsellä olisi jokin selkeä päämäärä, kuten korkeakoulupaikka, joka motivoisi opiskelemaan lukiossa.
Ideaalitilanteessa opiskelu itsessään motivoi.
Kannattaakin pohtia, mikä juuri sinua motivoi opiskelemaan eri aineita ja voisiko sitä jotenkin muuttaa.
Asettamalla opiskelulle tavoitteita sinun on helpompi hahmottaa, mitä kohti työskentelet.
Tavoitteiden saavuttaminen parantaa uskomuksiasi itsestäsi opiskelijana ja lisää opiskelumotivaatiota.
Katso videolta lisää tavoitteiden asettamisen merkityksestä lukiossa.
Lue lisää tavoitteista: https://www.opinvoimala.fi/sivu/tavoitteet
Video: opinvoimala.fi
Mistä tiedät, millainen on hyvä tavoite? Muistisäännöksi voit ottaa sanan fiksu, smart. Fiksu, eli SMART-tavoite on rakennettu seuraavien piirteiden varaan:
S - Selkeä, eli tavoite on helposti ymmärrettävissä ja toteutettavissa
M - Mitattava, eli tavoitteen edistymistä pystyy seuraamaan jollain tavalla.
A - Aikaansidottu, eli tavoitteella on jokin aikaraja.
R - Realistinen, eli tavoitteen toteutuminen on oikeasti mahdollista.
T - Tärkeä, eli tavoitteella on merkitystä sinulle itsellesi.
Esimerkki fiksuista tavoitteesta on esimerkiksi:
"Haluan valmistua lukiosta hyvin arvosanoin kolmessa vuodessa" - tavoite on selkeä, sen on mitattavissa esimerkiksi arvosanoin (hyvä = arvosana 8), tavoitteella on selkeä aikaraja (3 vuotta), se on realistinen, koska yleisin aika suorittaa lukio on kolme vuotta ja valmistuminen on usein lukiossa tärkeintä.
Lähde ja lue lisää: https://opinvoimala.fi/sivu/1.2-aseta-opiskelulle-tavoitteet
Yksi opiskelumotivaatiota hyvin tehokkaasti heikentävä tekijä on ahdistus.
Ahdistusta opinnoissa aiheuttaa erityisesti heikko luottamus omaan osaamiseen.
Parantamalla omia uskomuksiaan itsestään parantaa myös motivaatiota opiskelua kohtaan.
Esimerkkinä viereisessä kuvassa on matematiikka-ahdistus, joka on oikea ja hyvinkin yleinen ilmiö koulumaailmassa.
Taidot, uskomukset ja motivaatio kulkevat pitkälti käsi kädessä.
Parantamalla taitojasi voit kehittää uskomuksia itsestäsi, parantamalla uskomuksiasi motivaatiosi kasvaa, ja motivaation kasvaessa opiskelet enemmän.
Et ole yksin, mikäli opiskelu ahdistaa.
Asennemuutosta ja apua voit hakea esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
Lukion erityisopettaja
Koulukuraattori
Koulupsykologi
Jos koet yleistynyttä ahdistusta elämässäsi, tutustu myös tämän sivuston Hyvinvointi -sivuun.
Kuva: Opinvoimala.fi
Vaikka motivaatiota olisi, usein haastaa alkuun pääsemisen vaikeus.
Haastavaa aloittaminen on erityisesti silloin, jos asian oppimisessa, kirjoittamisessa tai keskittymisessä on vaikeuksia, mutta haasteita voi toisinaan ilmetä meillä kaikilla.
Nappaa oheisesta podcast-jaksosta vinkit aloittamisen haasteiden selättämiseen ja lue lisää täältä.
Jos koet jatkuvaa tehtävien aloittamisen haastetta, ota yhteys erityisopettajaan. Taustalla voi vaikuttaa myös keskittymisen haasteet, joihin on mahdollista saada apua.
Joskus vaikeinta taas voi olla tehtävän lopettaminen. Tekstiä haluaisi viilata viimeiseen pisteeseen saakka tai kuvataiteen työtä parantaa ja parantaa loputtomiin.
Tällöin kyse voi olla perfektionismista.
Perfektionismi on piirre, jossa ihminen ei osaa tyytyä vähään, vaan hänellä on pakottava tarve olla erinomainen kaikessa tekemässään. Myös perfektionismia voi harjoitella ja siihen on saatavilla apua.
Usein ihan vain palautuspäivien noudattaminen pakottaa madaltamaan odotuksia. Perfektionismista voi kuitenkin myös harjoitella irti pysyvästi. Voit pyytää apua erityisopettajalta tai perehtyä aiheeseen itsenäisesti.
Opi lisää esimerkiksi täältä:
Yllä olevassa podcast-jaksossa keskustellaan aloittamisen vaikeudesta.
Podcast: opinvoimala.fi
Motivaatioharjoitukset ovat itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, joilla voit kehittää motivaatiotasi omatoimisesti.
Voit kokeilla jotain tähän linkatuista harjoituksista, tai etsiä itsellesi sopivan.
Internetistä löytyy harjoituksia esimerkiksi hakusanoilla "motivaatioharjoitus" tai englanniksi "motivational excercise".