Suomenlammas

Maija Vohlonen kuvaa vuonna 1927 kirjassan "Nykyaikainen lammastatalous" suomen maatiaislammasta: "Maatiaislampaan pää on hienoluinen ja kapeakuonoinen ja peitinkarvojen peittämä. Nenäluu on suorahko, vanhoilla, voimakkailla pässeillä hiukan kyömy. Silmät ovat vilkkaat, korvat terhakat ja kohtalaisen pitkät. Joskus tavataan lyhytkorvaisia "nyylyjä", joilla on korvalehti 2-4 sm pitkä, jopa aivan korvalehdettömiäkin lampaita."

Suomen n. 15000 uuhen määrässä, meidän kasvatustyö ei kovinkaan paljon vaikuta. Mutta meidän 3-6 uuhta ja näiden karitsat edustavat sitä puhdasrotuista suomenlammasta ja jalostukseen käytetään vain puhdasrotuista pässiä. Meidän lampaat ovat ruskeita, tosin niillä on muutamilla valkoinen merkki otsassa, kuonossa tai hännänpäässä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta villan väriin, villan väritys on tasalaatuisen ruskeaa ja hyvää. Tuotos on ollut keskimääräistä pienempää, karitsoja on tullut n. 2 kpl/ uuhi. Maitoa ei kerätä, ja villakin on lähinnä sivutuote johon ei ole varsinaisesti panostettu mitenkään.

Eläimet ovat hieman arkoja, mutta tuntevat hyvin hoitajansa. Ne asuvat samassa muutaman kanin kanssa ja tulevat hyvin toimeen yhdessä. Ainoastaan poikimisen yhteydessä kanit otettiin pois, sillä uuhet tulivat silloin levottomiksi ja äksyilivät kaneille. Eläimet poikivat itsenäisesti ja nopeasti. Muutaman kerran näytti ettei mitään tapahdu vielä moneen tuntiin ja tunnin päästä lampolassa olikin pari uutta karitsaa. Meillä uuhet ovat nuoria, ja karitsoja on tullut vain kaksi per uuhi. Lampaat ovat tilalla lähinnä siistimässä ja kunnostamassa perinnemaisemia kesäisin. Ne syövät tarkemmin ja ne valikoivat vähemmän kuin jalostetummat rodut. Ne laiduntavat hyvin pitkään, toukokuun alusta loka-marraskuun vaihteeseen. Syksyllä pässit menevät teuraaksi ja uuhet tulevat myöhemmin sisälle (Elina Hellander).

"Toisin paikoin tavataan sarvellisia pässejä, jopa sarvellisia uuhiakin. Parhailla lammasseuduilla ovat sarvettomat pässit kuitenkin yleisiä. Maatiaislammas on, varsinkin Itä-Suomesta kotoisin oleva, erittäin sikiävä. Koolleen esiintyy maatiaislammas erilaisena maan eri osissa. Länsipuolella maata, s.o. Pohjanmaalla, Satakunnassa jne. se on pieni ja hidaskasvuinen. Täysi-ikäisten pässien elävä paino on 25-30 kg, uuhien 20-28 kg. Itä-Suomen lammas on edellistä huomattavasti kookkaampi. Täysi-ikäiset pässit painavat 40-60 kg, uuhet 40-55 kg. Jalostuksen pohjana on meillä nyt itä-suomesta kotooisin oleva lammas."

Suomanlammasta on n. 15000 uuhta, joista valtaosa on risteytyskäytössä. Puhtaasti suomenlammaskäytössä on n. 6000 uuhta. Kainuunharmaata, joka on EU:n tulkinnan mukaan eri rotu kuin suomenlammas, on n. 1000 uuhta. Ahvenanmaanlammasta, toiselta nimeltään saaristolammasta on jäljellä vain n. 200. Suomenlampaan yleisin väri on valkoinen ja harvinaisempi ruskea ja musta. Kainuun harmas on harmaan värinen. Värin tulisi olla yhtenevän värinen. Valkoinen suomenlammas ei ole kovin uhanalainen, ruskeatakin on kohtalaisesti jäljellä.