Haastatteluja
Haastattelu Piia Pikkaraisen kanssa Turusta. Pia Pikkaraisella on 11 uuhta tilallaan Turun Halisissa. Pia hakee tiettyä harmaan sävyä käsitöitään varten ja siksi hänellä on vain erisävyisiä harmaita lampaita. Pari mustaa on joukossa lasten toivomuksesta. Valkoisesta hän ei pidä, vaikka sitä voikin parhaiten värjätä. Uuhi tuottaa villaa 1 - 2,5kg vuodessa. Villaa punnittiin alussa, mutta ei enää. Karitsoja syntyy noin 2/uuhi. Kolmosiakin syntyy, mutta niistä yleensä yksi jää pieneksi. Karitsojen ruhopaino on noin (13-)16kg.
Luonne
Ahvenanmaanlammas on vilkas ja hyvin omanarvontietoinen. Pia antaakin niiden elää omaa elämäänsä mahdollisimman vapaasti. Rotu on myös sitkeä ja helppohoitoinen. Se on ehkä eniten primitiivisiä ominaisuuksia säilyttänyt rotu kaikista eurooppalaisista lammasroduista. Lampaat ovat talvella hyvin paljon ulkona, koska lampaiden terveys pysyy paljon parempana niiden saadessa liikkua. Myös keväällä kerittävän villan laatu on hyvä, koska se ei ole kostunut ja huovuttunut sisätiloissa. Pian lampaat ovat kesyjä ja kulkevat hyvin paikasta toiseen ilman koiran apua. Ne juoksevat yleensä edellä ja odottavat, että portti avataan. Karkuteillä ollessaan niille tarvitsee vain huutaa ja ne jo juoksevat portille odottamaan. Haastattelupäivänä uuhet osoittivat mieltään kun eivät päässeet ulos (18.11.2005). Ne vain seisoivat tuijottaen ulos eivätkä huolineet tarjottuja heiniä.
Poikiminen
Ahvenanmaanlampaan poikimiset ovat erittäin helppoja ja ne hoitavat karitsansa hyvin. Pia pitää uuhen karitsoineen erillään muusta laumasta noin yhden päivän ajan. Kauemmin eristettäessä eläimet puskevat vieraita karitsoita rajummin. Uuhet poikivat maalis-huhtikuussa.
Klossnereilta 5.2010. (Eeva Surakka, 2010)
Käyttötarve
Pia Pikkarainen pitää ahvenanmaanlampaita sen erityisen villan takia. Kaksikerroksinen villa (alusvilla ja päälivilla erikseen) on lujaa ja kestävää. Se kestää lämpötilan vaihtelua huopaantumatta ja kulutusta nukkaantumatta. Kaikki villa jalostetaan tuotteiksi. Pia myy villaa erilaisina lankoina tai neuloo sen esim. huiveiksi ja shaaleiksi. Kudontatyöt hän suunnittelee itse, mutta teettää muilla. Käsitöitä ja lankoja markkinoidaan muinaisvillan nimellä. Pian laatuvaatimukset villan käsittelevälle kehräämölle ovat hyvin tarkkoja. Karitsat myydään teurastamolle.
Haastateltiin (vuonna 2010) Marika ja Kimmo Klossneria Somerolla.
Miten olette päätyneet kasvattamaan hvenanmaanlampaita? Ystävillämme Katja ja Alar Sikalla on Ahvenanmaan-lampaita, tutuistumme rotuun heidän kauttaan. Ahvenanmaanlampaat ovat kauniita, kaurismaisia, ja yksilöllisiä. Haluamme myös edesauttaa rodun säilyttämistä.
Onko tuista merkittävää hyötyä valitessanne alkuperäisrodun? Emme olleet tutustuneet tukimäärään, kun valitsimme rodun.
Miten paljon teillä uuhia teillä nyt? Meillä on uuhia nyt 56 kpl.
Miten montaa linjaa teillä kasvatetaan, onko teillä jokin toinen(useita) ahvenanmaanlampureita joiden kanssa pidätte huolen kannan monipuolisuudesta? Olemme hankkineet lampaita kahdelta lampurilta. Kutakuinkin koko lauma on hankittu Katjalta. En ole tutustunut vielä paremmin linjoihin, vaan olen käyttänyt Katjaa apuna uuhia astutettaessa. Pässejä on kaksi, eri linjaisia.
Mikä on ahvenanmaanlampaiden Luonteen parhaimpia puolia? Ne ovat uteliaita ja ihmisläheisiä.
Poikiminen, miten usein teillä uuhet poikii, montako karitsaa normaalisti syntyy?
Aloitimme lampaiden kasvattamisen vasta tänä vuonna. Kahdeksan uuhta astutettiin ja 8 karitsaa syntyi. Kaksi uuhista jäi tyhjäksi ja kahdella oli kaksoset. Uuhet olivat ensisynnyttäjiä. Tarkoituksena on karitsoittaa uuhet kerran vuodessa, niin, että karitsat syntyvät helmikuussa.
Käytättekö lampaiden villaa ja/tai nahkoja käsitöihin tms? Emme ole käyttäneet villaa/nahkoja käsitöihin. Villalla ei ole kovinkaan suurta kysyntää vaikka ilmaisesksi sitä olemme tarjonneet tuttavillemme. Syksyllä suurin osa villasta lähti tuttavillemme Viroon. Kevään villan otti keritsijä mukaansa ja yrittää kaupata sitä johonkin. Taljat on myyty taljoina.
Paimennuksen lisäksi käytättekö maisemanhoitotehtäviin lampaitanne? Meidän lampaistamme osa toimii Piikkiössä peltojen suoja-alueen maisemanhoitajina.
Mitä tuotteita myytte tilaltanne eteenpäin? 'Taljoja ja lankaa(yhteistyössä Sikka Talun tilan kanssa)
Ahvenanmaanlampaiden kasvatus ei liene ainut teidän tulon lähde, mitä muuta teidän tilalla tehdään? Koulutamme molemmat koiria (agility, toko, pentukurssit) Marika kouluttaa koiria talvisin myös Salossa(pentu ja tottelevaisuuskurssit). Kimmo on töissä tilan ulkopuolella.
Teuraspaino ja ruhonpaino keskimäärin: Teuraspaino n. 40-50 kg kg.Ruhopaino 13-17 kg.
Minkä ikäisenä karitsat teurastetaan? Alle vuoden ikäisenä, jos lihan haluaa myydä karitsan lihana. (Eeva Surakka; 2010)