Saaristolaislammas

Haastattelu (2010) Saaristolaislampaan maatilan omistajien kanssa, Sikka Katja ja Alar, RYMÄTTYLÄ.

Miksi olette päätyneet kasvattamaan Ahvenanmaanlampaita?

Aina ollut tärkeää pohjoismaiset, suomalaiset maatiaisrodut, kainuunharmastakin katselivat, mutta päätyivät ahvenanmaanlampaisiin. Ahvenanmaanlammas on sopeutunut pohjoismaiseen ilmastoon ja ympäristöön loistavasti.

Onko tuista merkittävää hyötyä valitessanne alkuperäisrodun?

Alkuperäisrotutuet olivat tiedossa, sillä lihan määrä ei ole kovin suuri jos tarkastelee siltä kannalta että tekisi tätä lihan vuoksi. Jos tukia ei olisi niin mahdollisesti heillä olisi sitten nautoja tms. Ilman tukia ei välttämättä näitä alkuperäisrotuja voisi säilyttää, sillä ne kannustavat osaa ihmisistä hankkimaan maatiaisrodun liharodun sijaan.

Miten paljon teillä uuhia teillä nyt?

100-140 kpl, 100 olisi ihanteellinen tämän hetkisille tarpeille.

Miten montaa linjaa teillä kasvatetaan, onko teillä jokin toinen(useita) ahvenanmaanlampureita joiden kanssa pidätte huolen kannan monipuolisuudesta?

Kahta eri pässiä käytetään, seitsemältä eri tilalta ostettu lampaat - 7 eri osto uuhi linja. Tutkinnassa ovat tällä hetkellä pässilinjat jos löytyis linja jota vähän jäljellä.

Mikä on ahvenanmaanlampaiden parhaimpia puolia?

LUONNE, ovat rohkeita - yhden rohkean lampaan mukana levittäytyvät 20-50 porukoissa laiduntamaan.

Tämä ominaisuus on näillä "affeilla" erittäin hyvä, ja se tulisi säilyttää. Uteliaita.

Poikiminen, miten usein teillä uuhet poikii, montako karitsaa normaalisti syntyy?

Uuhet karitsoivat kerran vuodessa. Kolmessa erässä helmi-, huhti- ja heinäkuussa, 170 karitsaa syntyi yhteensä näissä kolmessa erässä. Keskipainot olivat suurempia heinäkuussa syntyneillä, mutta sisälle tultaessa tarvitsisi lisä rehua. Kevät parasta aikaa karitsointiin, tänä vuonna maaliskuussa karitsoinnit, pienet ja hitaat saavat kasvaa rauhassa kesällä laiduntaen. Näillä näkymin karitsointi pyritään keskittämään maaliskuulle.

Mihin kaikkeen lampaitanne hyödynnetään ja mitä tuotteita myytte tilaltanne eteenpäin?

Liha, villa ja taljat.

Paimennuksen lisäksi käytättekö maisemanhoitotehtäviin lampaitanne?

Maisemanhoitotehtäviä muutamassa paikassa, pääsääntöisesti saaristoissa.

Teuraspaino ja ruhonpaino keskimäärin: Teuraspaino n. 35-40 kg. Ruhopaino 14-16 kg, 15kg tyytyväisiä. pässikaritsat voivat painaa jopa 6kk ikäisenä 40kg.

Minkä ikäisenä karitsat teurastetaan. 6kk----> 1v

Onko teillä jonkun toisen lampolan kanssa diiliä “kimppa teurasautosta”?

Ei, vievät itse traikulla teurastamolle. Tilalla on suoramyyntiä ja näin ollen on helpompaa viedä tietty määrä lampaita teuraaksi, vaikka pari kertaa viikossa.

Sitten vapaata tekstiä mitä haluatte vielä kertoa teidän ahvenanmaanlampaista: Taljat erityisesti eroaa muista roduista, päälivilla ja pohjavilla, laaduissa ja väreissä on eroja, kestää käyttöä pitkään eivätkä ne huopuunnu. Tällä hetkellä asiakaskunta on olemassa, samat ihmiset vuodesta toiseen hakevat lihat ja villat sekä taljat heiltä.

Varsinaisen haastattelun jälkeen keskustelimme yleisesti lammastalouden tilasta. Lampaasta saatavat liha, ja käsitöihin loistavasti kelpaavia villoja harvemmin näkee mainostettavan. Villoja, lankoine, ja huovutustöitä sekä taljoja näkee markkinoilla tai messuilla, mutta itse en ole nähnyt kertaakaan esim. lehtimainosta. Näyttäisi kovasti siltä että luomu tulee jyräämään tässä lähi tulevaisuudessa ja koko ajan kysyntä kasvaa, varsinkin jos markkinointia parantaisi!

Uutuutena ensi keväänä on mm. tulossa Vesipestäviä taljoja esim. ratsastuskäyttöön. Eikä siinä vielä kaikki pääsin mukaan tuotekehittelemään hevostalouden pariin vanhaa poppakonstia vuosikymmenien takaa. =) Erittäin opettavainen ja mielenkiintoinen haastattelu, kannatti odottaa. Erityis kiitos Katjalle!