Ahvenanlammas

Ahvenanmaanlammmas kuuluu pohjoismaisiin lyhythäntäisiin lammasrotuihin. Rodun oletetaan esiintyneen Ahvenanmaalla ainakin viikinkiajoilta lähtien. Ulkosaariston karujen elinolosuhteiden takia ahvenanmaanlampaat ovat hyvin vaatimattomia. Ne ovat säilyttäneet ominaisuuksia, jotka ovat esim. suomenlampaalta vähenenyt. Tällaisia ovat esimerkiksi peitinvillan ja alusvillan ero. Ahvenanmaanlampaalla ero on selvä, kun taas suomenlampaasta on jalostuksen kautta saatu lähes pelkästään alusvillatyyppinen rotu. Ahvenanmaanlammas tunnustettiin rotuna vasta äskettäin. Rodun löytymisestä ja pelastumisesta voidaan kiittää godbyläistä Sven-Olof Erikssonia, joka 1980-luvulla alkoi kasvattaa katoavia saaristolaislampaita ja puhua niiden puolesta. Rekisteröityjen tietojen mukaan v. 2004 poiki 300 ahvenanmaanlammasuuhta. Vuoden 2005 poikineita oli noin 50 enemmän.

Ahvenanmaanlampaan värit

Ahvenanlampaita on useita eri väriä:

• valkoinen harmaa, sekä vaaleanharmaa että tumman harmaa, sinertävä tummanharmaa
• beige jossa voi olla punertavan ruskea (tummempi) tai oranssi vivahde.
• ruskehtavaa ja ruskeanharmaata esiintyy (suomenlampaalle tyypillinen yksiväristä suklaanruskeata väriä ei esiinny)
• musta

Monet yksilöt syntyvät mustina tai tummanharmaina, mutta vaihtavat väriä ensimmäisen elinvuotensa aikana, useimmiten vaalenevat. Tyypillistä on että jalat ja pää säilyttävät alkuperäisen värinsä. Valkoista päässä ja jaloissa esiintyy varsin paljon. Väri on usein tummin keskellä selkää josta se vaalenee alaspäin. Vatsanalus on usein vaalea, vaaleaa väriä hännänalustassa ja hännän ympärillä esiintyy myös. Kahta täysin samanväristä yksilöä tuskin löytyy.

Kuva: Sonja Tobiasson

Ahvenanlapmaasta saa lihaa, villaa sekä taljoja. Ruhopaino on keskimäärin 15kg. 38 kg:n elopaino antaa noin 15kg ruhon, lihakkuus on täten korkeampi kuin esim. suomenlampaalla. Villatyyppi vaihtelee karkeasta hienokuituiseen, sekä alusvilla että päällyskarvat ovat erotettavissa turkissa. Villakuitu on pitkää (pisin mitattu 39cm puolessa vuodessa!) Tämä tulee ottaa huomioon kerittäessä; kehräämöt eivät pysty kunnolla käsittelemään näin pitkää kuitua. Villan paino on keskimäärin 2,5kg vuotta kohti. Suurin punnittu määrä on 4kg, pienin 1,5kg. Villakuidun keskimääräinen pituus on 15cm (pisin mitattu on ollut 37cm noin puolessa vuodessa). Villatapulin pituus vaihtelee, siitä ei ole hyvää tietoa saatavilla. Ahvenanmaanlampaalla esiintyy monia useita villatyyppejä, kähäryys ja tapulit vaihtelevat katraasta toiseen. Lukumäärä tuntuisi olevan noususuunnassa. Hitaasti, mutta varmasti.

Ahvenanmaalaiset ovat matalahkoja ja kompakteja eläimiä, joilla on varsin lyhyt villaton häntä. Säkäkorkeus on noin 70-75cm, eli ne ovat matalampia kuin esim. suomenlammas. Pässit ovat 5-10cm korkeampia kuin uuhet. Aikuiselopaino pässeillä on keskimäärin 60kg, uuhilla 40kg. Ahvenanmaanlampaat ovat aktiivisia, uteliaita ja ketteriä eläimiä. Ne hyppivät mielellään kivillä ja kiipeilevät kallioille. Laiduntaessaan ne liikkuvat runsaasti ja suosivat yrttejä, niittykasveja ja pensaita. Ahvenanmaanlammas on uhanalainen rotu. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin valoisat. Useat lampurit ovat "löytäneet" rodun viime vuosina ja pieniä katraita on muodostunut mantereenkin puolelle useita. Myös eri sukulinjoja on riittävästi tulevaisuutta ajatellen.

Sarvet

Ahvenanmaanlampaalla esiintyy kolmea eri sarvityyppiä:

• suuret "vuohensarvet"
• keskisuuret, tukevat ja tasaiset sarvet
• pienet, epätasaiset sarvet, jotka helposti vaurioituvat ja vinoutuvat

Noin 20% syntyvistä uuhikaritsoista sarvellisia, pässikaritsoista noin puolet – eli sarvettomuus on tavallista. Oletettavasti kaikilla on sarvellisuuden tekijä perimässä. Pässien ja uuhien sarvellisuus periytyvät eri tavoin.

Lammastila Sikka talu

Lisääntyminen

Pässikaritsat tulevat sukukypsiksi keskimäärin 5 kk ja uuhet 7 kk iässä. Käyttöpässien keskimääräinen ikä on 24kk, uuhien 60 kk. Ensimmäinen poikiminen keskimäärin 12 kuukauden iässä (aikaisintaan 7 kk, enintään 14 kk). Poikimaväli on keskimäärin 360 päivää, vähintään 330, enintään 370 päivää. Keskimääräinen syntymäpaino sekä pässi- että uuhikaritsoilla on 2,5kg. Keskimääräinen vuonuekoko 2,5 per uuhi (vähintään 1, enintään 5). Ahvenanmaanlampaan käyttöiän pituus on keskimäärin 7 vuotta – yli 20 vuotiaitakin on ollut. Tällä hetkellä vanhimmat ovat noin 13 vuotiaita. Oletetaan, että todellinen käyttöikä olisi huomattavasti korkeampi kuin se on nyt, mutta katraiden pienuus aiheuttaa suurta vaihtuvuutta. Useat yksilöt tuottaisivat luultavasti jopa parhaan tuotoksensa ikävälillä 7-10 vuotta

Käyttötarkoitus

Lihan, villan ja taljojen tuotanto. Ruhopaino on keskimäärin 15kg. 38 kg:n elopaino antaa noin 15kg ruhon, lihakkuus on täten korkeampi kuin esim. suomenlampaalla. Villatyyppi vaihtelee karkeasta hienokuituiseen, sekä alusvilla että päällyskarvat ovat erotettavissa turkissa. Villakuitu on pitkää (pisin mitattu 39cm puolessa vuodessa!) Tämä tulee ottaa huomioon kerittäessä; kehräämöt eivät pysty kunnolla käsittelemään näin pitkää kuitua. Villan paino on keskimäärin 2,5kg vuotta kohti. Suurin punnittu määrä on 4kg, pienin 1,5kg. Villakuidun keskimääräinen pituus on 15cm. Villatapulin pituus vaihtelee, siitä ei ole hyvää tietoa saatavilla. Ahvenanmaanlampaalla esiintyy monia useita villatyyppejä, kähäryys ja tapulit vaihtelevat katraasta toiseen.