Perinnöllisyys

Enää perimä ei ole kiveen kirjoitettu totuus DNA:ssa. Ensin tuli epigenetiikka selittämään nopeita muutoksia jo perityssä tavassa reagoida. Tänä päivänä tutkimuksissa on pinnalla se miten odotusaika vaikuttaa tulevaan vauvaan. Seuraavassa tutkimuksessa on todettu sen mitä äiti syö hedelmöittymisen aikoina ja kokee raskausaikana vaikuttaa vauvan aineenvaihduntaan tulevaisuudessa: http://www.bbc.com/news/health-27211153 

"Syntymästressi" voi muuttaa epigenomia. Sillä on selitetty eroa alateitse ja keisarinleikkauksella syntyneiden riskissä sairastua astmaan, allergioihin, tyypin 1 diabetekseen ja lapsuusiän leukemiaan. Toisaalta synnytyskanavassa vauva saa "mikrobikylvyn"mm. suolistoon sijoittuvia bakteereja, joka voi suojata häntä näiltä taudeilta.

Tietyt geenit ohjaavat alkion kehitystä vain tietyn ajan ja tietyssä kohdassa. 

Geeniin voi sitoutua ylimääräisiä yhdisteitä kuten metyyleitä, joita käytetään mm. lääke- ja ruokateollisuudessa.

Tänä päivänä puhutaan myös isän kokemusten vaikutuksesta. Isä vaikuttaa muutenkin kuin kehittyvän vauvan ulkonäköön ja luonteeseen.

https://www.nursing.upenn.edu/details/news.php?id=2146

Hiljainen geeni

Dna rakentuu neljästä emäksestä: adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini. Ne ovat DNA:ssa tietyissä järjestyksissä.  Geeni on pätkä DNA:ta. Geenit valmistavat emäksien järjestyksen perusteella proteiinia.

Dna-kierre pakkaantuu tumassa histonien ympärille, tätä ohjaa histonista roikkuva häntä. Häntää muokkaamalla pakkausohje muuttuu. Solut muokkaavat häntiä kemiallisesti. Sammunut geeni eli hiljainen, passiivinen geeni on pakattu tiukasti.

Epigenetiikka

Epigeenien vaikutuksesta voi solujen periytyvä muuntelu tapahtua ilman DNA:n tai RNA:n vaikutusta. Siksi voi saman geneettisen informaation sisältävät solut olla eri tehtävissä (esim. maksa- ja hermosolu). Meissä on noin kaksisataa erilaista solutyyppiä, joilla kaikilla on samanlainen genomi eli perimä. Epigeneettinen periytyvyys voi hypätä sukupolven yli, Ja olla syövän tai psyyken sairauksien taustalla.

Metylaatiossa yhteen DNA:n emäkseen kiinnittyy metyylimolekyyli. Metyloidut geenit ovat hiljentyneitä. Sytosiini on se emäs, johon metyyliryhmät kiinnittyvät. Iän ja erikoistumisen myötä metyloituneiden geenien määrä lisääntyy yksilössä. Epigenomeja on yhtä monta kuin on eri solutyyppejä, epigenomit myös muuttuvat solun vanhetessa. Odottavan äidin ruokavaliolla on vaikutus syntyvän lapsen epigenomiin.

Koirilla emon vahva hoivakäyttäytyminen pentujen ensipäivinä jättää pysyviä jälkiä pentujen epigenomeihin.

Imprinting

Jokaisesta geenistä on kaksi kopiota. Osa kaksoiskappaleista on kokonaan hiljennetty = imprinting. Miehillä on yksi x-kromosomi, naisilla kaksi. Jokaisessa solussamme vain yksi x-kromosomi toimii, hiljentäminen tapahtuu alkiovaiheessa jolloin jokaisen solun toinen x-kromosomi pakataan tiukasti histonin ympärille.

Rettin syndrooma on tyttöjen kehityshäiriö, johon liittyy autismia. Mutatoitunut MECP2 geeni sijaitsee X-kromosomissa. 

Kasvaimissa on syövän kehitystä hiljentävä geeni pois päältä.



Hiirillä todistettua

Perinnöllisyyden tutkimisessa käytetään hedelmäkärpästen lisäksi mm. hiiriä. Hiiret ovat nisäkkäitä ja niiden sukupolvien kierto on nopeaa, siksi ne ovat perinnöllisyystieteilijöitten suosiossa.

Hiirikokeissa on todettu, että emonmaitoon erittyvät hormonit vaikuttavat poikasen muistin ja hippokampuksen kehitykseen. Näin tuleva sukupolvi voi imeä edellisen sukupolven pelkoja ja ahdistuksia itseensä jo "äidinmaidossaan".

http://www.nature.com/neuro/journal/v17/n1/full/nn.3596.html

Pelot voivat siirtyä myös DNA:ssa sukupolvelta toiselle.

http://www.telegraph.co.uk/science/science-news/10486479/Phobias-may-be-memories-passed-down-in-genes-from-ancestors.html