Home‎ > ‎

Geenimanipulaatio

GEENIMANIPULAATIO


Johdanto

Aihe tuli muotiin vuosituhannen vaihteessa. Ajanjaksolla, johon oli ladattu paljon ajatuksia ja
tunteita, eihän vuosituhat kovin usein vaihdu...Luotiin mielikuvia uudesta ajasta, johon kuuluisi
myös ihmisen kyky muokata luomakuntaa.

DNA, geenin rakenneosa oli löydetty jo 60 vuotta aikaisemmin. Alkuun arveltiin yhden geenin
tuottavan yhden ominaisuuden eliössä, perinnöllisyys olisi sillä selitetty ja muuttumaton muuten
paitsi mutaatiossa. Sittemmin on käynyt selväksi, ettei asia olekaan aivan niin yksinkertainen:
perimä on monimutkainen ja monen tekijän summa, joka voi muuttua jopa yhden ihmisen
elinaikana, eikä vain sukusolujen mutaationa.

http://msutoday.msu.edu/news/2013/genetics-more-than-merely-a-mutated-gene/

http://www.icr.org/article/7664/

Geenimuuntelu on perimän muokkaamista tai siirtämistä keinotekoisesti eliöstä toiseen.
Onko geenimuunteluun nyt liittyvä vastustus vain ihmisen normaalia reaktiota kaikkea uutta
kohtaan. Reaktio, joka lientyy ajan kanssa. Tähän ilmiöön tukeutuvat ainakin ihmiset, jotka tekevät
kloonausta ja ruoka-aineidemme geenimanipulaatiota.

http://www.greenmedinfo.com/blog/alien-species-brave-new-world

Kloonaus on äärimmäinen manipulaatio: siinä vaihdetaan koko solun perimä. Solu on kuitenkin
kokonainen elävä organismi, jossa osaset ovat yhteydessä toisiinsa, myöskin se tuma ja muut solun
osat. Eliöiden kloonaaminen onkin kohdannut yllättäviä (?) vaikeuksia.

Geenimanipuloinnissa on tullut esille sama ilmiö kuin lääketieteellisissä kokeiluissa ja käytännössä
yleensäkin: mitä vähemmän siitä tiedetään sitä varmempia ollaan sen turvallisuudesta. Ja mitä
enemmän aihetta tutkitaan, sen enemmän löytyy riskejä joita kokeilut sisältävät.

http://earthopensource.org/files/pdfs/GMO_Myths_and_Truths/GMO_Myths_and_Truths_1.3.pdf

http://www.landesbioscience.com/journals/gmcrops/2012GMC0020R.pdf

http://www.greenmedinfo.com/blog/new-study-links-gmo-food-leukemia

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18705887

Vuosituhannen vaihteessa rehvakkaasti ennustettiin, että kahdeksassa vuodessa on ihmisenkin
perimä selvitetty, ja sen jälkeen lääketiede ottaa uuden harppauksen luomalla uusia ehompia ihmisiä
ja varaosia ihmisille. Viime vuosina tutkijoille on selvinnyt, että yksi geeni vaikuttaa usean eri
proteiinin muodostukseen. Ihmisen perimä onkin kudelma, jossa vaikuttaa monenlaiset tekijät.
Vielä ei ollut ihmisestä luojaksi...


of these and other common diseases have so far fallen short of providing a satisfactory explanation of the genetic 


Ei myöskään ole aluetta missä sotateollisuus ei tarttuisi mahdollisuuteen kehittää ihmisen tuhoamiskeinoja.
Näin on ollut myös genetiikan parissa. Rotutäsmä aseet ovat jo valmiita. Ja kaikkia heimoja tuhoavat taudit
on geenimuunneltu vaikeasti hoidettaviksi. Pernarutto on ehkä tunnetuin esimerkki näistä taudinaiheuttajista.

http://www.genewatch.org/sub-396425

http://en.wikipedia.org/wiki/Porton_Down

http://de.wikipedia.org/wiki/Biologische_Waffe

http://www.bt.cdc.gov/agent/agentlist.asp

http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674016996&content=toc

Kun teollisuus on saanut jossakin jalansijaa niin se pitää kynsin, hampain kiinni saavutetuista eduistaan,
huolimatta tuhoisista vaikutuksista, kuten Monsanto..


Geenimanipulaatio on tuotu myös eläinten ja ihmisten muokkaamiseen taloudellisen hyödyn
tavoittelussa. Vaikka ihmisen perimää ja sen toimintaa ei tiedetä. Geenit eivät nykytietämyksen mukaan määritä
perimää vaan ovat palikoita tai työkaluja eliön rakentumisessa.


Vuonna 2014 ensimmäinen tuhohyönteiseksi luokiteltu hyönteinen kehitti resistanssin BT-toksinille geenimanipuloidussa

Eurooppa on 2000-luvun alkuun asti pitänyt pintansa ja vastustanut geenimanipulointia ja tuotteita, joissa tällaisia ainesosia on.
TTIP- sopimuksen myötä geenimanipulointi ujuttautuu voimakkaasti Eurooppaan.

Vaan Euroopassa halutaankin muokata ihmistä ei hänen ruokaansa:

Vuonna 2016:

http://www.biorxiv.org/content/early/2016/06/11/058305 ; jotkut geenit jatkavat elämää kehon jo ollessa eloton..

Vuonna 2017:
Kokeilunhalusta tieteen nimissä ihminen kehittelee luonnottomia eliöitä seurauksista välittämättä:



Geenit

Ympäristön ja perimän vuorovaikutus toteutuu geeneissä kaikissa elämänvaiheissa, jopa ennen
syntymää. Meillä on jokaisesta geenistä kaksi kopiota. Perimme ne vanhemmiltamme.
Geeni on pätkä dna:ta. Dna on kasoiskierteinen molekyyli, jossa on eliön rakennusohje.
Kaksoiskierteisen molekyylin kierteet yhdistää ”askelpuut”, joina toimii neljä emästä: adeniini,
guaniini, sytosiini ja tymiini. Tämä dna:n jakso kopioituu rna:ksi, jonka perusteella valmistuu
proteiinia. Proteiinit rakentavat ja pitävät eliötä elossa.

Solun tumassa dna-kierre pakkaantuu pallomaisten proteiinien, histonien ympärille. Histoneissa on
siimat, hännät, jotka ohjaavat pakkaamista. Jos häntää muokataan, muuttuu pakkausohjekin.
Häntien muokkaaminen solussa tapahtuu kemiallisesti; muokkaamisen seurauksena paikalle tulee
proteiineja, jotka joko vaimentavat tai auttavat geenin ilmentämistä. Hännän tiukkuus määrittää sen,
kuinka helposti emäsjärjestystä solu pystyy lukemaan. Sammunut geeni on pakattu tiukasti kiinni.

Epigeneettinen periytyminen on muulla kuin rna:han tai dna:han koodattuna. Epigeneesin vuoksi
geneettisesti samanlaiset yksilöt voivat ulkoisesti kehittyä hyvinkin erilaisiksi. Epigeneettiset
muutokset eivät muuta emäsjärjestystä dna-jaksossa. Epigeneesiin kuuluu erilaisten molekyylien,
kuten metyyliryhmien, liittyminen dna-runkoon. Tällaiset lisät muuttavat DNA:n ulkonäköä ja
rakennetta, samalla muuttaen tapaa, miten geeni on vuorovaikutuksessa solussa olevien tärkeiden
jäljentävien (transkriptio) molekyylien kanssa. Epigenomin luonne on muuntuva ja vaihteleva
yhden yksilönkin eri soluissa. Epigenomit ovat erilaisia eri kudostyypeissä, ne myös muuttuvat
solun vanhetessa. Äidin ruokavaliolla raskausaikana on vaikutuksensa lapsen epigenomiin: niukkaravintoisen
äidin lapsella elimistö varastoi ravintoa paremmin, tästä seuraa kasvanut riski diabetekseen, sydän- ja
verisuonisairauksiin sekä liikalihavuuteen.

http://www.alphagalileo.org/ViewItem.aspx?ItemId=128485&CultureCode=en

http://www.greenmedinfo.com/blog/your-genes-are-not-your-destiny?utm_source=www.GreenMedInfo.com&utm
_campaign=a4ccb99826-Greenmedinfo&utm_medium=email

http://healthimpactnews.com/2013/more-light-is-cast-on-epigenetics-and-design/

http://www.idibell.cat/modul/news/en/633/why-tumors-become-resistant-to-chemotherapy



http://www.nature.com/pr/journal/v61/n5-2/full/pr2007131a.html

Metylaatiossa yhteen dna:n emäkseen kiinnittyy metyylimolekyyli. Silloin geenin ilmenemisestä
vastaavat proteiinit eivät pääse geenin koodin yhteyteen, eli geeni on hiljentynyt (imprinting).
Selkärankaisilla metylaatio ja solujen erikoistuminen erilaisiksi kudoksiksi sen myötä on
pisimmälle vietyä. Geenit voivat hiljentyä sen mukaan kummalta vanhemmalta ne on peritty.

Miehillä on yksi X-kromosomi ja naisilla kaksi. Jokaisessa solussamme vain yksi X-kromosomi
toimii. Ylimääräiset ovat pysyvästi hiljennetty alkiovaiheessa histoneihin pakkaamalla. Naisilla on
joissain kehonosissa aktiivisena äidiltä saatu ja toisissa isältä saatu X-kromosomi.

Kasvaimissa ne geenit, jotka pystyisivät pysäyttämään syövän kehittymisen, ovat usein hiljentyneet
metylaation takia. Eräistä psyykkisistä sairauksista kärsivillä on löydetty tiettyjen epigenomien
muutoksia geeneissä, jotka liittyvät hermovälittäjien aineenvaihduntaan ja aivojen kehitykseen.
Ympäristömyrkyt ja ravinnon joidenkin säilöntäaineiden on todettu irrottavan metyyliryhmiä
geeneistä, jolloin sammunut geeni käynnistyy.

Jokaisessa kehon solussa on sama geneettinen informaatio; niistä muodostuvien kudosten
erilaisuuden saa aikaan se mitkä geenien ryhmät ovat toiminnassa, mitkä lukittuna kussakin solussa.
Ja sitä taas sääntelevät osin vielä tuntemattomat tekijät. Puhutaan epigeneettisistä ”leimoista”.
Epigeneettiset leimat saavat aikaiseksi muunmuassa sen, että meille kasvaa vain neljä raajaa
tiettyihin paikkoihin.

Mutaatiot ja suuremmat muutokset, kuten kahdentuma ja häviämä DNA- jaksossa voivat perimän
lisäksi muuttaa valmistuvan proteiinin koodia.

http://www.idtdna.com/pages/docs/user-guides-and-protocols/mutagenesis-application-guide.pdf?sfvrsn=7

http://www.foodle.fi/fi/etsi-tuloksia?sobi2Task=sobi2Details&catid=4&sobi2Id=93

Elämän stressit voivat aiheuttaa lyhyt tai pitkäaikaisen muutoksen epigenetiikassa. Esimerkiksi
keisarinleikkauksella syntyneellä vauvalla dna on erilaista kuin alateitse syntyneellä. Ero tasoittuu
muutamassa päivässä, mutta sillä on kuitenkin selitetty keisarinleikattujen vauvojen korkeampaa
sairastuvuutta astmaan, allergioihin, tyypin 1 diabetekseen sekä lapsuusiän leukemiaan, joita
sairauksia pidetään joissakin määrin perinnöllisinä.

http://www.livescience.com/37158-epigenetics-affect-natural-selection.html

news%2Ftop_health+%28ScienceDaily%3A+Top+News+--+Top+Health%29

http://wis-wander.weizmann.ac.il/not-only-in-dna%E2%80%99s-hands#.U_HW8qPrXz1

Myös koeputkilapsilla on suurempi riski sairastua tiettyihin sairauksiin epigenomeista johtuen.
Koeputkilasten solujen metylaatioaste on huomattavasti vähäisempi kuin tavanomaisemmin alkunsa
saaneilla lapsilla. Tästä on seurauksena joidenkin geenien aktivoituminen vääränä ajankohtana. On
myös esitetty, että hedelmättömillä pareilla olisi luontaisesti muuta väestöä vähemmän
epigeneettisiä muutoksia.

Eläinkokeissa on käynyt ilmi myös, että sekä urospuolisen että naaraspuolisen vanhemman
periyttämää mallia tarvitaan jälkeläisen normaaliin kehitykseen. Samalla huomattiin, että
maternaalisesti leimaantuneet geenit yleensä vähentävät sikiön kasvua, kun taas paternaalinen lisää
sikiön kasvua.

Suomessa on 30-40 perinnöllistä sairautta, joita on enemmän kuin muualla maailmassa. Tämän
tiedon avulla on pyritty mm. selvittämään suomalaisten alkuperää. Perinnöllisyyslääketiede on
siirtynyt pitkälti geenipohjaiseen tutkimukseen ja selitykseen, tosin myös elintapojen periytyvyyttä
tutkitaan, mutta enemmän muilla tieteenaloilla.

Ribosomi-DNA on tumansisäistä DNA:ta, jonka perusteella tuma tuottaa ribosomi-RNA:ta, joka
taasen muodostaa osan ribosomeista, jotka hoitavat solussa proteiinisynteesin.

Perinnöllisyys

Mitokondrioilla on oma perintöjärjestelmänsä:
http://www.newswise.com/articles/you-may-have-billions-and-billions-of-good-reasons-for-being-unfit

Kantasolut

Kantasolujen kasvatukseen tarvitaan kloonattuja alle kaksiviikkoisia ihmisen alkioita, joissa solut
ovat vasta erilaistumassa. Kantasoluista kasvatetaan erilaistuneita kudoksia (alkioista kantasoluja
viljelemällä).

Kloonauksessa munasolusta poistetaan tuma ja sen tilalle laitetaan jostakin muusta solusta tuma (ns.
Dolly-tekniikka). Munasolussa kuitenkin on erikoistuneita osia, joissa on vain äidiltä siirtyvät
perimätekijänsä, mitokondriot. Sekä muut rakenneosat jotka äidin perimä on muokannut.

Kantasolujen tutkijat etsivät myös keinoja purkaa jo erilaistuneista soluista niiden epigenomin,
jolloin niistä saataisiin taas kantasoluja, jotka voisivat kasvattaa uutta solukkoa. Vain osa
kudoksistamme syntyy vain kantasoluista. Esimerkiksi sidekudossolut jakaantuvat itse ilman
erillistä kantasoluvarantoa, samoin maksasolut.

Kantasoluja sisältävää luuydintä on siirretty jo pitkään tuhoutuneeseen tai tuhottuun luuytimeen
tuottamaan uusia verisoluja.

selkärankaan/a1404879699423

Mitokondrio

Mitokondriot ovat 0,5-2 μm:n kokoisia sukkulan mallisia itsenäisiä organismeja tumallisten solujen
sisällä. Ne toimivat solun energiantuottajina (ATP). Ubikinoni toimii koentsyyminä (= tärkeä
entsyymin osanen, joka itse ei kulu reaktiossa) tässä mitokondrion adenosiinitrifosfaatin
muodostuksessa. Erityisen paljon energiaa tarvitsee sydänlihas. Mitokondriot voivat yhdistyä
toisiinsa, ne muuttavat jatkuvasti muotoaan, ovat erillisiä organismeja solun sisällä.
Mitokondrioissa on geenejä. Osa solun proteiinisynteesistä tapahtuukin mitokondrion sisällä sen
omien ribosomien avulla.

Mitokondrioiden vauriot ahtauttavat valtimoita, josta voi olla seurauksena sydämen ja
aivovaltimoiden ahtautumisesta johtuva heikentynyt verenkierto elimessä. Näitä vaurioita aiheuttaa
mm. EPA- rasvahapon puute mitokondrion sisä- ja ulkokalvoilla.

http://www.iflscience.com/health-and-medicine/three-parent-babies-should-be-approved-us-only-boys

Telomeeri


Telomeeri on aitotumallisten soluilla esiintyvä dna-jakso kromosomien päässä, kromosomin päätä
suojaava rakenne. Telomeerien kuluminen on mukana vanhenemisessa, kudosten rappeutumisessa
ja tiettävästi joissakin sairauksissa. Niiden kulumista nopeuttaa monet ympäristötekijät ja ihmisen
elintavat: mm. tupakointi, valkoisen sokerin syöminen, stressit.

Telomeerit muodostavat kromosomin päähän silmukoita,jotka estävät kromosomien päitä
liittymästä toisiinsa. Aitotumallisilla telomeeri uudistuu telomeraasientsyymin vaikutuksesta vain
sukusoluissa. Jos telomeerit tulevat liian lyhyiksi, ne eivät enää muodosta silmukoita, jolloin
kromosomit yhtyvät. Normaalit solut eivät pysty korjaamaan virhettä vaan ne ohjelmoidusti
kuolevat.

Aina solut eivät kuole telomeerin kuluttua loppuun, vaan ne jäävät jakautumiskyvyttömiksi,
seneskenteiksi, soluiksi. Näitä löytyy varsinkin nivelrustoista. Seneskentti solu voi erittää
ympäristöönsä haitallisia proteiineja. Esimerkiksi seneskentit fibroblastit eli sidekudossolut erittävät
proteiineja hajoittavia entsyymejä, epiteelikasvutekijöitä ja tulehdusta aiheuttavia sytokiineja.
Syntyy tulehdusreaktion tapainen tila, joka edesauttaa syövän kehittymistä. Seneskentit solut
saattavat myös heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.

Solun jakaantuessa kromosomi kuluu päästään siten, että telomeeri lyhenee. Sen lyhennyttyä
riittävästi solu ei enää kykene jakaantumaan, se kuolee. Solu on saavuttanut ns. Hayflickin rajan.
Ihmisen soluissa tämä raja on noin 50-70 jakaantumisessa.
Telomeerien ennenaikaisen lyhenemisen on todettu olevan esimerkiksi valtimonkovettumisen
taustalla.

Siirtogeeniset eläimet

Eläimiin ihminenkin kuulunee. Vähitellen väsyttämällä ja painostamalla on rahallista hyötyä
tavoittelevat tahot saaneet valvovat viranomaiset myöntyväisemmiksi ihmisen alkion
geenimanipuloimiseen.
http://www.anh-usa.org/gmo-human-embryos-have-already-been-created/

Esimerkiksi ”lääkelehmät”. Siirretty geeni on kaikissa soluissa, mutta väitteiden mukaan toimisi
vain siinä kudoksessa minkä toimintaan geenillä on pyritty vaikuttamaan. Ominaisuus on periytyvä,
eli siirtogeenisen eläimen jälkeläiset kantavat samaa geeniä. Suomessa suuren kohun sai aikaan
Kuopion yliopistossa kehitetty ”Huomen”- lehmä, jolle ensimmäisenä Suomessa oli onnistuttu
tekemään geenisiirto. Sittemmin Huomen jouduttiin lopettamaan sen kärsittyä mm. painon
aiheuttamista nievelrikoista. Selitykseksi annetaan, että lehmät, joista munasolut otettiin olivat
teurastettua lihakarjaa. Sittemmin ei ole näistä lehmistä kuultu, alun rummutuksen jälkeen. Vaikka
välillä vaihdettiin yrittäjää ja omistajaa tämän keksinnön vuoksi perustetussa firmassa (Pharming).

Huomenelle siirrettiin ihmisen punasolujen kasvutekijän geeni. Myöhemmin EPO:na tunnettu.
Huomenta ei kuitenkaan uskallettu siementää, koska pelättiin geenikonstruktion leviävän
muuallekin kuin maitorauhasiin. Huomenen jälkeen yritettiin Suomessa tuottaa laktoferriiniä
lehmillä geenimanipulaatiolla. Tästä on kuitenkin vielä vähemmän puhuttu kuin Huomenesta
alkuaikojen kohun jälkeen.

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2012/11/06/gm-milk-from-cloned-cow.aspx?e_
cid=20121106_DNL_art_2

Seurauksena Pharmingista oli kuitenkin Kuopion A.I. Virtanen instituutti, joka tekee
korkeatasoistakin tutkimusta sydän- ja verisuonisairauksista, rappeutuvista hermostosairauksista,
aineenvaihduntaan liittyvistä sairauksista sekä näiden hoidosta molekyylibiologian ja
geenitekniikan avulla. Tutkimuksissa mm.käytetään eläimiä ihmisen tautimalleina, jolloin eläimelle
aiheutetaan ihmisen sairautta muistuttava tila, johon sitten kokeillaan erilaisia hoitoja.

Geenitekniikan avulla lihantuotantoeläimiä on jalostettu kasvamaan suuremmiksi. Erikseen on vielä
geenitekniikalla tuotetut kasvuhormonisiat ja broilerit. Jo ilman geenitekniikkaakin, vain
jalostamalla ihminen oli jo löytänyt tuotantoeläimissä rajat jotka niiden elimistö voi kestää.
Geenitekniikka on tuonut näille eläimille mm. rasitussairaudet ja – vammat; syömmekö
tulevaisuudessa siis eläimiä, jotka ovat kärsineet koko lyhyen elämänsä ajan.

http://www.smh.com.au/world/gm-mice-bred-to-detect-landmines-20121016-27noh.html

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2013/01/08/genetically-engineered-fish
.aspx?e_cid=20130108_DNL_art_1

http://news.ucdavis.edu/search/news_detail.lasso?id=10528

http://www.nature.com/news/super-muscly-pigs-created-by-small-genetic-tweak-1.17874

Geneettisesti muunnelluilla mikro-organismeilla, bakteerit, hiivat, homeet jne., tuotetaan erilaisia
lääkeaineita, rokotteiden raaka-aineita, pesuaineiden entsyymejä, elintarvikkeiden makuaineita.
Suomi on ollut yksi geenitekniikan tutkimuksen kärkimaita. Ensimmäinen hiiri, jolle oli siirretty
ihmisen geeni, syntyi vuonna 1989. Suomessa tehdään erityisesti lääketieteeseen liittyvää
geeniteknistä perustutkimusta. Soveltavassa tutkimuksessa käytetään koe-eläiminä hiiriä, lehmiä ja
kaneja. Sekä hyönteisiä.

http://www.naturalcuresnotmedicine.com/2013/10/guess-which-genetically-modified-bugs.html


Geenitekniikalla tuotettu hyttynen on aiheuttanut suuremman katastrofin luonnossa:





Manipulointi leviää kuin rutto:
http://responsibletechnology.org/genetically-engineered-diamondback-moths/

Kasvien geenimanipulointi

Perusteena kasvien geenimanipuloinnille on ollut tuottaa ruokaa enemmän ja halvemmalla. Kasvit
sisältävät lukemattomia määriä kemiallisia yhdisteitä, joita kaikkia ei ihminen edes pysty
määrittelemään. Kasvin aineenvaihdunta tuottaa paljon kemiallisia aineita, joiden kaikkien
vaikutusta; puhumattakaan yhteisvaikutusta ei tunneta. Geenimanipulointi voitaisiin ehkä saada
turvalliseksi mikäli ihminen kykenisi tarkkaan hallitsemaan kasvin aineenvaihdunnan. Silloin
voitaisiin tietää mitä aineenvaihdunnan tuotteita geenimuunnellussa kasvissa syntyy.

http://independentsciencenews.org/commentaries/regulators-discover-a-hidden-viral-gene-in-commercial-gmo-crops/

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2012/05/01/genetically-engineered-foods.aspx?e_cid=20120501_DNL_art_2

https://www.youtube.com/watch?v=GdZiesdZXbA

Markkinoilla oleva geenimanipuloitu soija on muokattu kestämään torjunta-ainetta, joten peltoa
ruiskutetaan useampaan kertaan tuolla torjunta-aineella, seurauksena on myrkkyjäämien huima
lisääntyminen soijassa. Lannoitteita ja kasvimyrkkyjä tuottavat jättiyhtiöt ovat jo ennen
geenimanipulointia jalostaneet hybridejä, voidakseen patentoida ne omakseen. Hybrideiltä puuttuu
perinteisen kasvin vuosituhantinen perimä ja luonnollinen vastustuskyky. Siksi sitä joudutaan usein
myrkyttämään perinteistä lajiketta enemmän. Geenimanipulaatiolla yritetään korjata tehtyä virhettä,
ja kasvi manipuloidaan tuottamaan itse myrkkyjä tuholaisia vastaan. Kokemus on nyt osoittanut,

http://www.bbc.co.uk/news/uk-25873931

http://www.gmwatch.org/index.php/news/archive/2014/15591-british-think-tank-tells-africans-to-grow-and-eat-gmos

Siirtogeenit eivät kokonaan pilkkoudu eläimen aineenvaihdunnassa, niinpä merkkejä niistä löytyy
siirtogeenisillä kasveilla ruokituilla eläimillä, siis myös ihmisellä, lihasta ja maidosta. Lyhyissä eläinkokeissa
on havaittu munuais-, suolisto-, maksavaikutuksia sekä immuunisysteemin häiriöitä
geenimanipuloidun ravinnon seurauksena. Geenin siirron onnistuminen todetaan yleensä siirtämällä
mukana myös antibioottien vastustuskykyä ilmentävä merkkigeeni.




EU:ssa yritetään hallita Monsantoa: 

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4252112/ ; geenimanipuloidut kasvit ovat levinneet eurooppaan 
rajoituksista ja asetuksista huolimatta


alkavat tulla resistanteiksi myrkyille GMO- kasveissa


Elintarviketeollisuus käyttää geenitekniikkaa kahdella tavalla: käytetään geenitekniikan sovellusta
jossakin ruuan valmistusvaiheessa. Toinen tunnetaan geenimanipuloituina eliöinä. Geenitekniikkaa
sovelletaan nykyäänkin pääasiassa entsyymeihin, joita käytetään nopeuttamaan ja halventamaan
tuotantoprosesseja.

https://www.youtube.com/watch?v=wRrTXZkDAjo#t=32 ;geenimanipulointi ja Monsanto

http://www.greenmedinfo.com/blog/un-earthed-monsantos-glyphosate-destroying-soil?utm_source=www.
GreenMedInfo.com&utm_campaign=4f9335f73a-Greenmedinfo&utm_medium=email

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2012/03/13/active-ingredient-glyphosate-in-roundup-herbicides
-found-in-peoples-urine.aspx?e_cid=20120313_DNL_art_1

http://www.naturalnews.com/035734_GMOs_foods_dangers.html

http://www.gmwatch.org/latest-listing/51-2012/14164-glyphosate-and-gmos-impact-on-crops-soils-
animals-and-man-dr-don-huber

http://www.youtube.com/watch?v=jzFFz14r_tg ;Vandana Shiva GMO:sta

http://independentsciencenews.org/commentaries/regulators-discover-a-hidden-viral-gene-in-commercial-gmo-crops/







http://www.sciencemag.org/news/2017/05/twice-tomatoes-vine-thanks-bit-genetic-tweaking?utm_campaign=news_weekly_2017-05-19&et_rid=33780542&et_cid=1335908

http://www.sciencemag.org/news/2017/05/rice-plant-engineered-tunable-immune-system-could-fight-multiple-diseases-once?utm_campaign=news_weekly_2017-05-19&et_rid=33780542&et_cid=1335908 ;ideana parempi, nopeampi rahallinen tuotto

Geeniterapia

Geneettinen materiaali siirretään soluihin viruksen avulla. Virus tunkeutuu isäntäsolun tumaan, ja
lisääntyy isäntäsolun lisääntyessä. Viestinviejinä on käytetty mm. herkästi mutatoituvia
retroviruksia että adenoviruksia. Adenovirukset ovat monien infektioiden taustalla. Retrovirukset
taas joidenkin syöpämuotojen.

Virukseen siirretään sen normaalista genomista poistettujen osien tilalle haluttu genomi.
Adenovirukset saavat ihmisen elimistön tuottamaan vasta-aineita. Retroviruksiin taas liittyy
syöpäriskin kasvu. Ideana on viedä viallista geeniä sisältävään soluun sairasta geeniä vastaava
mutta toimiva geeni. Sairaaseen geeniin ei puututa.

http://www.upenn.edu/pennnews/news/penn-researchers-take-first-step-toward-macular-dystrophy-gene-therapy

Soluihin voidaan myös siirtää geenejä, jotka tukevat muuta hoitoa; kuten syöpäkasvaimiin toksiini- ja
kasvurajoitegeenejä ja verisuoniin suonen seinämän liikakasvua ja kolesterolin kertymistä estäviä
geenejä.

https://news.wustl.edu/news/Pages/25221.aspx

Sittemmin virusten osoittautuessa ongelmallisiksi kuljettajina on kokeiltu muitakin kantajia.
Bakteereita ja pieniä metallihiukkasia, joiden pinnalla genomi ammutaan soluun.
Ongelmana on ollut myös elimistön puolustautuminen tunkeutujaa vastaan. Geenin siirtäminen ei
läheskään aina onnistu ja vaikutuskin jää lyhytaikaiseksi.
Niinpä uumoiltu lääketeollisuuden kasvu geeniteknologian myötä ei ole toteutunut. Kasvun on
saanut aikaan lääkkeiden myynnin räjähdysmäinen kasvu.

http://www.sciencedaily.com/releases/2012/08/120803121137.htm?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed%3A+sciencedaily%2Ftop_news%2Ftop_health+%28ScienceDaily%3A+Top+News+--+Top+Health%29

http://www.uphs.upenn.edu/news/News_Releases/2013/12/ctl019/ ; geneettisesti manipuloitu T-solu on parhaimmillaan tuonut
6 kk remission leukemiassa sekä samalla aiheuttanut B-solujen tuhon ja tulehduksen aiheuttavan sytokiini IL-6 tason nousun.
Molempiin aiheutuneisiin ongelmiin on käytetty lisä lääkettä...

Muunnellut virukset














https://www.youtube.com/watch?v=jgT3lbBXvfY ;Steven Druker, Altered Genes Twisted Truth










Comments