HULLUN LEHMÄN TAUTI
JOHDANTO
Ajan ilmiö vuonna 2001, suuren kohun uutinen, on ollut ihmistä uhkaava tauti: Creutzfeld-Jacobin tauti. Ihminen on luonut taudin mahdollisuuden syöttämällä nautaeläimille eläinperäistä rehua. BSE on ihmisen sairauden ja ahneuden tulosta.Se ei olekaan enää jotakin, jota tapahtuu jollekin muulle jossakin muualla, vaan se on täällä. Piilossa arjessa, pelkona huomisesta, siinä ateriassa, jonka söit joskus; kenties jossakin tulevassa?
Asiaa ei voi enää vaieta unohduksiin ja niin hysteria pääsee valloilleen.
On aika kohdata tekojemme seurauksia. Ensin tuli Tsernobyl, joka säikäytti. Se tapahtui jossakin muualla, niinpä se unohdettiin. Ja nyt kaavaillaan lisättävän ydinvoimaloita täällä turvallisuuden kehdossa. AIDS tapahtuu Afrikassa, mutta Hullun lehmän tauti on otettava realistisesti.
Ihmisen taipumus pakoilla vastuuta jonkun auktoriteetin, tutkimuksen tai jonkun hänestä riippumattoman asian taakse on tehnyt Hullun lehmän taudistakin mahdollisen. Nyt kun se on todellisuutta, niin mitä tapahtuu? Julistetaan sota ihmistä uhkaavaa asiaa vastaan! Syyllisiä haetaan itsestä mahdollisimman kaukaa: päättäjät....Kaiken alku on ihmisen ahneus, raadollisuus ja voiton tavoittelu.
Lihaa viedään valtion tuella ulkomaille. Nyt myös EU tukee lihan kuljettamista muihin maihin.
Eläinvalkuainen on kallista tuottaa. Se maksaa myös terveydenhoitomenoina: liiallinen lihansyönti on monen rappeuttavan sairauden taustalla.
Vieläkään ei Suomessa ymmärretä sairauden vakavuutta, kun täällä ei ole todettu lihasta sairastuneita ihmisiä vielä helmikuun 2001 loppuun mennessä. Asia ei kosketa tarpeeksi läheltä.
Aivoja sienimäisiksi muuttavat sairaudet ovat kauhistuttavia läheltä nähtyinä. Ne ovat seurauksia vääränlaisesta ravitsemuksesta, kuten kuru ja Creutzfeldt-Jacobin tauti ihmisellä tai perimän oikusta, kuten vielä väitetään vanhuksilla esiintyvästä Creutzfeldt-Jakobin taudin muodosta.
Creutzfeldt-Jacobin taudista on olemassa erilaisia muotoja, joissa oireetkin ovat hieman erilaisia. Ehkäpä oireiden vaihtelut johtuvat BSE:stä muuttuneen muodon aggressiivisuudesta? Hämmennystä tutkijoiden keskuudessa on aiheuttanut löydösten ikäjakauma, nyt kun ihmisten aivoja on kuoleman jälkeen alettu tutkia ahkerammin. BSE:stä muuttunutta CJD:tä on löydetty kouluikäisistä yli 70-vuotiaisiin. On herännyt kysymys, josko tätä taudinmuotoa on esiintynyt aikaisemminkin vanhusten keskuudessa. Joka tapauksessa sitä ei ole ennen ollut niin nuorissa kuin 90-luvulta saakka on varsinkin Britanniassa ollut.
Prionitaudit on pystytty tunnistamaan näytteistä vasta 1980-luvulta lähtien, kun tutkijat löysivät prionin sterilisointikokeiden ja solukokeiden avulla. Lääketieteelle oli mullistavaa todeta muidenkin kuin perintötekijöitä sisältävien taudinaiheuttajien sairastuttavan ihmisiä.
Eläimestä ihmiseen leviäviä sairauksia on olemassa parisataa. Vaarallisimpien joukossa on vesikauhu ja nyt tämä aivokudoksia sienimäiseksi muuttava sairaus, muuttunut Creutzfeldt-Jacobin tauti. BSE:n tekee aikaisempia vitsauksia kammottavammaksi se, että se näyttää vauhtiin päästyään leviävän kaikenlaisten eläinten keskuudessa. Sitä tavataan, märehtijöiden lisäksi, sekaravinnon syöjissä sekä puhtaasti lihansyöjissä kuten kissoissa.
Kaavilla 1.3.2001
BSE
Taudin alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sen on arveltu muuttuneen lampaiden scrapie-taudista, myös villieläimestä saatua tartuntaa epäillään. Taudin on arveltu myös olleen jo kauan Britannian naudoissa, mutta lihankäsittelymuutosten jälkeen ryöstäytyneen valloilleen. Myös ympäristön saastumisella arvellaan olevan yhteyttä nautojen sairastumiseen.
Ensimmäinen raportoitu lehmän sairastuminen on Britanniasta vuodelta 1984, mutta vasta vuonna 1993 sitä todettiin ensimmäisen kerran ihmisessä. Viranomaisten mukaan se oli täysin vaaraton ihmiselle, kunnes ensimmäiset sairastuneet ilmaantuivat. Vielä lokakuussa 1995 Britannian korkein terveysviranomainen väittää ettei lihansyönnin ja Creutzfeldt-Jakobin taudin välillä ole yhteyttä.
Vasta maaliskuussa 1996 Britannian hallitus myöntää BSE:n ja CVJ:n välillä olevan yhteyden.
BSE kuuluu tarttumalla tai perimän kautta siirtyviin sienimäisiä muutoksia aivokudoksiin aiheuttaviin tauteihin, TSE-tauteihin (transmissible spongiform encephalopathies). Muita TSE- tauteihin kuuluvia tauteja ovat lampaissa oleva scrapie, ihmisillä oleva kuru (FFI= Fatal Familial Insomnia) ja Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD). Näille taudeille on yhteistä nopeasti etenevä keskus- hermostovaurio, joka johtaa usein dementiaan ja aina kuolemaan.
BSE on keskushermostosairaus, joka aiheuttaa hermostollisia oireita naudoilla. Eläin saattaa olla pelokas ja jokaista kosketusta arasteleva tai vihainen sekä päälle käyvä. Oireina voi olla vapinaa, voimattomuutta, voimakasta vääntelyä pitkin niskaa, kouristeluja lavan lihaksissa, tasapainohäiriöitä, ylösnousun vaikeutta. Lypsylehmä voi unohtaa oman paikkansa. Eläin säpsähtelee, reagoi voimakkaasti ääneen, valoon ja kosketukseen. Eläin laihtuu ja maidontuotanto vähenee.
Naudoissa BSE vaikuttaa immuunijärjestelmästä nielurisoihin, pernaan ja suolistoon. Sen lisäksi sitä tavataan selkäytimessä ja aivoissa.
BSE:n sukulaistauti CWD on puhjennut eläinperäistä rehua syötetyillä tarhatuilla hirvillä. Hirvet ovat olleet vaikeita kasvatettavia tarhaoloissa, koska ne sairastuvat eläinperäisestä rehusta. Vaan jollakin konstilla ihminen on kyennyt Kanadassa syöttämään hirvillekin eläinvalkuaista. Luonnossa hirvet eivät erehdy syömään toisia eläimiä. Hirvien CWD taudin siirtymisestä toisiin eläimiin ja ihmiseen ei ole vielä todisteita. Ensimmäisen kerran CWD:tä tavattiin Yhdysvalloissa tarhatussa muulipeurassa v. 1967.
BSE:n on todettu tarttuvan sairastuneista eläimistä tehdyn lihaluujauhon välityksellä.Ja se on saatu tarttumaan muihin märehtijöihin, hirvieläimiin, antiloopeille, kissoihin, apinoihin ja sikoihin ihmisten lisäksi. Pelätään myös sairaista ruhoista tehtyjen rehujen saaneen sitä syöneet lampaat, siat ja kanat taudin oireettomiksi kantajiksi. Koeolosuhteissa on saatu tartutettua oireetonta BSE-tautia eläimiin, joiden ei uskottu siihen voivan sairastuakaan. Ajatellaan myös ihmisten ja nautojen voivan olla oireettomia kantajia. Prioneja koodaavan geeniperimän muutos altistaisi ihmiset ja eläimet oireelliselle muodolle.
Naudoilla tartunta-aika vaihtelee kahdesta kuuteen vuoteen. On epäilty myös emän voivan siirtää taudin jälkeläisiinsä. Myös epäilyjä sonnin mahdollisuudesta siirtää tautia jälkeläisiin on, mutta näyttöä tästä ei ole.
BSE:tä on tavattu Iso-Britannian lisäksi jo Tanskasta, Ranskasta, Belgiasta ja Irlannista.
PRIONI
Stanley Prusiner huomasi parikymmentä vuotta sitten, ettei scrapien ja CJD:n aiheuttavat taudinaiheuttajat reagoineet ultraviolettisäteilyyn kuten tekevät nukleiinihappoja sisältävät virukset, bakteerit ja sienet. Myöhemmin hän todisti kollegoidensa kanssa, että scrapien aiheuttaja on proteiini, jossa ei ole perintötekijöitä, nukleiinihappoja. He nimesivät proteiinin prioniksi.
Perintötekijät tuottavat monenlaisia pitkiä yksinkertaisia aminohappoketjuja, joista muodostuu erilaisia valkuaisaineita. Valkuaisaineet ovat mukana monessa; ihmissolussakin niitä on suunnaton määrä (niitä arvioidaan olevan 50 000-100 000). Puolet niistä toimivat katalysaattoreina erilaisissa reaktioissa, joita ihmiskehossa tapahtuu. Näitä katalysaattoreita kutsutaan entsyymeiksi.
Eliöillä on prioneja koodaava geeni. Normaalimuotoinen prioni on kuitenkin vaaraton. Tietynlaisen prionin avaruusrakennetta muuttavan mutaation jälkeen nämä muuntuneet prionit kykenevät muuttamaan muutkin prionit kaltaisekseen.Normaalimuodossaan prioni on tavallaan laskostunut, sairastunut prioni oikenee ja saa ympäristössään olevat prionit myös oikenemaan. On huomattu, että myös tavallinen normaali prioniproteiini voi spontaanisti muuttua vaaralliseen muotoon. Samantyyppisiä, mutta vaarattomia valkuaisaineita on minkä tahansa eläimen soluissa. Prionin tarkkaa tehtävää ei tunneta.
Solun sisäiseen itsesäätelyjärjestelmään kuuluvat proteaasi-entsyymit, jotka pilkkovat valkuaisaineita. Nämä entsyymit eivät kuitenkaan tunnista muuttunutta prionia, ja kehon itsesäätelyjärjestelmä joutuu pois tasapainosta, prioneja alkaa kertyä elimistöön liikaa.
Koska prioni on luonnollisena osana kehossa, ei puolustusmekanismi tunnista oiennuttakaan prionia tuhottavaksi tekijäksi. Niinpä ruuansulatuskin käsittelee prioniproteiineja tavanomaisesti, ja proteiinit suodattuvat vatsanseinämän läpi. Pitkän ajan kuluessa (10-30 vuotta) prioniproteiinit leviävät ympäri kehoa ja saavat normaalimuotoisetkin prionit oikenemaan. Oienneita prioniproteiineja kertyy aivoihin ja selkäytimeen kerrostumina, joiden vaikutuksesta solut kuolevat ja luhistuvat. Se johtaa dementiaan ja vuoden tai kahden kuluessa kuolemaan.
Tutkimuksissa normaalia prioniproteiinia on löydetty ihmisen nielurisoissa, imusolmukkeissa ja pernassa. Tutkimuksen alla on löytyykö sitä muualtakin ihmiskehosta.
Lehmien ja lampaiden prioniproteiinien aminohappojen järjestykset muistuttavat toisiaan. Tämän selitetään mahdollistaneen sairauden siirtymisen lampaista lehmiin. Ihmisen ja lehmän prionien aminohappojen järjestys poikkeaa paljon toisistaan, mutta eivät ilmeisesti tarpeeksi paljon, ettei tauti pääsisi tarttumaan. Mikäli taudin leviämistä selittävä oletus: mitä enemmän sairaiden prioniproteiinien aminohappojen järjestys muistuttaa proteiinia elimistöönsä saaneen lajin omaa prionia sitä todennäköisemmin sairaus tarttuu, pitää paikkansa.
Valkuaisaineessa olevat aminohapot määrittävät valkuaisaineen muodon. Sen muoto on taas tärkeä tekijä määrittelemässä kehon entsyymien ja solujen reaktiota siihen. Niiden reseptorit tunnistavat proteiinit niiden muodosta.
Kurua esiintyy vain yhden ihmissyöntiä harrastavan heimon parissa Papua Uuden Guinean takametsissä.Kuru, "naurava kuolema", johtaa lihasten yhteistoiminnan heikkenemiseen, tylsistymiseen ja lopulta kuolemaan. Kyseisen heimon tapana on käsitellä ja syödä ihmisen aivokudosta hautajaisseremonioiden yhteydessä. Kuru "löydettiin" ensimmäisen kerran vuonna 1957. FFI vaikuttaa aivojen mm. unirytmiä säätelevään thalamukseen. Se on sairaus, jossa sairastunut menettää lopulta kykynsä nukkua kokonaan, lopuksi hän vaipuu koomaan. Kurun "itämisaika" saattaa olla jopa 40-50 vuotta, toiset taas sairastuvat hyvin pian aivojen syönnin jälkeen. Nykyään tauti on häviämässä, koska kannibalismista on luovuttu.
Tautien latenssin vaiheen hyvinkin erilaisia pituuksia yksilöillä selitetään perimällä, kuten nyt vCJD tapauksessa. Tähän mennessä sairastuneet ovat kuuluneet tietyltä perimän osalta samaan ryhmään, ja sairastuneet pian tartunnan jälkeen, mutta muutkaan eivät ole turvassa taudilta. Itämisaika saattaa vain olla heillä pidempi.
Creutzfeldt-Jacobin tauti on kuolemaan johtava vakavaa dementiaa aiheuttava tauti ihmisessä. Sitä esiintyy Suomessakin harvinaisena. Se saattaa periytyä, mutta myös tarttua ihmisestä toiseen erityisesti kirurgisten operaatioiden yhteydessä. Prioni ei kuole tavanomaisilla sterilointimenetelmillä mitä sairaaloissa käytetään. CJD-tautia on tavattu myös ihmisillä, jotka ovat lapsena saaneet kasvuhormoniruiskeita. Creutzfeldt-Jacobin tautia on diagnosoitu jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Kääpiökasvuisuuden hoidossa käytetty kasvuhormoni saatiin aiemmin uuttamalla kuolleiden ihmisten aivolisäkkeistä. Nykyään tuo hormoni tehdään geeniteknisesti.
BSE:stä muuttuneen Creutzfeldt-Jakobin (vCJD) taudin oireina on ensimmäisessä vaiheessa unettomuus, masennus, sekavuus, käyttäytymismuutoksia, muistikatkoja ja näköhäiriöitä. Taudin edetessä oireisiin tulee dementia, tahattomat liikkeet, lihasten surkastuminen ja koordinaation puute. Loppuvaiheessa potilas lamaantuu kokonaan. Kuolema seuraa yleensä vuoden kuluessa oireiden puhkeamisesta.
Periytyvät eli geneettiset prionitaudit ihmisillä ovat erittäin harvinaisia. Niihin sairastuneilla ihmisillä on taudin aiheuttava mutaatio geenissä. Hankitussa muodossa, kuten kuru, BSE:n saastuttaman kasvuhormonin tai lihan käytöstä tartunnan saaneet, tauti siirtyy kehon ulkopuolelta ihmiseen. On olemassa myös spontaanisti vanhemmilla ihmisillä puhkeavia prionitauteja, joiden syntymekanismia ei vielä tunneta.
Suomessakin sairastuu iäkkäillä ihmisillä tavattavaan Creutzfeldt-Jakobin tautiin viitisen ihmistä vuodessa. Tässä taudissa on erilainen oireisto kuin BSE-lihasta saadussa taudissa.
Naudalla ja lampaalla on todettu prionitautien voivan siirtyä emolta jälkeläisille. Ihmisellä ei vielä ole tullut yhtään tällaista tapausta ilmi.
Prionin siirtymisestä ja käyttäytymisestä ihmisessä ei tiedetä vielä oikeastaan mitään. Uhkakuvana on Creutzfeldt-Jacobin taudin yleistyminen ja mahdollinen siirtyminen jo äidiltä lapselle. Taudin oireeton alkukehittyminen voi kestää jopa kymmeniä vuosia ennen kuin oireet puhkeavat. Tästä johtuen taudin yleistyminen tulevina vuosina on varmaa. Kolmasosalla ihmisistä on todettu olevan suurempi perinnöllinen herkkyys sairastua Creutzfeldt-Jacobin tautiin. BSE:n myötä tauti on tullut myös nuorille ja nuorille aikuisille.
Koska prioneissa ei ole perintötekijöitä, ne kestävät antiseptista liuosta, keittämistä, säteilyttämistä ultraviolettivalolla ja gammasäteillä. Ja ne säilyttävät kyvyn siirtää oiennutta rakennetta. Ainoastaan valkuaisaineita pilkkovat aineet tehoavat siihen.
Lampaiden ja vuohien scrapie-tauti on dokumentoitu jo 1700-luvulla, ja taudista on menossa epidemioita ympäri maapalloa eri lammasroduilla kaiken aikaa. Parhaillaan epidemia on ainakin Italian lampaissa ja vuohissa. Lampaissa scrapie-tauti on erittäin tarttuva. Siitä johtuen tautia löydetyt katraat yleensä tuhotaan, jopa sairastuneiden eläinten käyttämät rakennukset ja laitumet poltetaan ja myllätään. Tartunnan saaneet lampaat eivät pysty hallitsemaan liikkumistaan, ja ne vaikuttavat masentuneilta. Koska taudin ei ollut todettu tarttuvan muihin eläimiin tai ihmisiin, aikaisemmin sairaiden eläinten ruhot käytettiin rehuksi. Norjassa edellinen suuri epidemia oli vuonna 1996 varsinkin rygja-rotuisissa lampaissa.
Lampaiden teurasjätteitä on käytetty rehuissa jo pitkään, mutta v. 1982 muutettiin lampaanlihan käsittelyä tässä prosessissa. Scrapieta on tavattu lampaissa jo vuosisatoja. Nyt pelätään BSE:n voivan tarttua lampaisiin ja olla myös sitä kautta leviämässä ihmisiin. On olemassa myös suuri määrä kissoja, joissa on oma hullun kissan tautinsa sairasta nautaa kissanruuassaan nautittuaan.
Myös muiden eliössä olevien proteiinien pelätään voivan käyttäytyä prionin tavoin. Tutkijat uskovat myös muita prionitauteja olevan olemassa. Prioniplakkeja muistuttavia plakkeja esiintyy mm. Alzheimerissa ja Parkinsonin taudissa.
MARKKINAT
BSE-taudin lisääntyessä naudoissa on Eurooppa joutunut yhä kasvavan hysterian valtoihin.
Aluksi vain sairasta lihaa ei saanut kuljettaa rajojen yli, nyttemmin kaikki muutkin naudoista saatavat tuotteet ovat joutuneet pannaan. Vaikka esimerkiksi maidosta ei ole löydetty hullun lehmän tautia aiheuttavaa prionia. Monissa maitotuotteissa voi kuitenkin olla lisättynä liivatetta tai juoksutetta. Liivatetta saadaan naudan tai sian luujauhosta, nahasta ja sidekudoksesta. Juoksute saadaan nuoren vasikan mahasta.
Liivatetta käytetään hyvin monenleisissa tuotteissa sakeuttamisaineena: esim. lihahyytelöt, makeiset, jälkiruuat, konditoriatuotteet ja maitojalosteet sekä kosmetiikka ja lääkkeet. Eläinten kudoksista tehdään myös eräs toinen hyytelöimisaine, gelatiini, jota käytetään mm. lääkekapseleissa. Liivatteesta ja gelatiinista ei löydy merkintää lisäaineluetteloissa, koska ne luetaan valmistusaineisiin.
Naudanlihan kulutus on maasta riippuen romahtanut 20-50 %. Suomalaiset uskovat oman maan lihan puhtauteen vielä. Täällä kulutus ei ole pudonnut muiden maiden tapaan. Ruhoja on varsinkin Britanniassa paljon tuhottu, mutta silti varastot tahtovat täyttyä naudanlihasta, joka ei mene kaupaksi. EU:n ulkopuolisista maista monet ovat lopettaneet lihan tuonnin EU-maista.
Periaatteellisella tasolla Englannin BSE-kriisi kertoo siitä, että kun talouden ja terveyden välillä syntyy ristiriita, hallitukset ovat taipuvaisia seuraamaan talouden intressiä mahdollisimman pitkään. (Helsingin Sanomat, 11.11.2000, "Hullu lehmä vai hullu maailma?")
EU:n budjettikomissaari on arvioinut BSE-kriisin maksavan 1,1 miljardia euroa (Savon Sanomat 22.2.2001). Rahoitusta katetaan pitkälti säästöillä, mm. vientitukia säästyy, koska lihaa ei viedä toisiin maihin.Toisaalta on puhuttu ylijäämälihan viennistä kolmansiin maihin.
Samaiset veronmaksajat, joille on syötetty vaarallista lihaa maksavat jälkipyykinkin. EU tukee Britannian naudanlihan markkinoita, jotta Britannian talous ei romahtaisi. Syyttömiä tässä jutussa on paljon: tuottajat, myyjät ja syöjät. Näinhän se on ajateltava niin kauan kuin ei haluta nähdä omaa osuuttaan elämässään. Miksi lihaa täytyy tuottaa yhä paremmalla katteella? Miksi taloutta on pönkitettävä valheella? Syyllistä on turha hakea kovin kaukaa.
Eurooppa on jaettu BSE-riskin avulla vähä- ja suuririskisiin maihin. Suomi kuuluu vähäriskisiin maihin (Ruotsin ja Itävallan kanssa), jotka voivat käyttää tätä markkinointivalttina ja poliittisissa päämäärissään. Suomi on myös saanut vapautuksia tiukoista testausvaatimuksista, joita oli itse puheenjohtajuuskaudella ajamassa. Täällä ei tarvitse testata kuin riskiryhmiin kuuluvat naudat, kun taas muissa maissa on velvollisuus näiden lisäksi testata myös kaikki tiloilla kuolleet yli 30 kuukautta vanhat naudat.
Yksi osa markkinoista, jotka saumattomasti liittyvät BSE:hen on rehumarkkinat. Euroopan suurimpien rehufirmojen päämajat ovat Yhdysvalloissa. Euroopassa on ollut vaikeaa yksityisen haastaa yrityksiä tai valtiota syytteisiin. Yhdysvalloissa tämä on kansallista sirkusta. Niinpä tämä ruokakriisi tulee olemaan monen ammattiryhmän kriisi ja näytös vielä vuosien ajan. Lehdistö on ollut yllättävän hiljaa rehuteollisuuden osuudesta koko tapahtumassa.
En usko BSE:n muuttavan ihmisten ruokailutottumuksia. Ainoastaan luomu saanee hyötyä ja tuulta kehitykseensä. Terveellisempään elämäntyyliin siirtyminen vaatii todella suuria muutoksia ajatustavoissa, yhteiskunnan rakenteissa, koulutuksissa jne. Tämä kriisi ei olle tarpeeksi suuri saamaan aikaiseksi niitä.
MITÄ NYT...
Valtiolliset tuomioistuimet hakevat syyllisiä katastrofiin päättäjistä, kansan edustajista. Aivan kuin ongelma katoaisi syyllisen löytymisellä. Creutzfeldt-Jacobin tautiin kuolleiden ihmisten omaiset hakevat hyvitystä. Pelokkaat kansalaiset haluavat konkretisoida näkymättömän uhkan syyllistämällä toisia ihmisiä.
Ennen tätä vaihetta ongelma yritettiin vaieta näkymättömiin. Kun tiedot taudista tulivat julkisuuteen vuonna 1995 oli tautiin kuolleita Euroopassa muutamia, vuosituhannen vaihtuessa puhuttiin jo kymmenistä. Tartunta oli todettu jo liki sadassa ihmisessä. 15.2.2001 oli Britanniassa Creutzfeldt-Jacobin BSE:stä muuttuneeseen muotoon kuollut 86 ihmistä ja tautiin todettuja sairastuneita oli hengissä vielä 8 (SS, 15.2.2001). Ikäjakauma kuolleissa on ollut 12-vuotiaasta yli 55 vuotiaisiin. Tautitapaukset ovat kuitenkin kasautuneet nuorempiin ikäryhmiin. Syynä arvellaan olevan hampurilaiskulttuurin.
V. 2000 Ranskassa tavattiin kaikkiaan 78 tautiin sairastunutta. Vuonna 1999 tapauksia oli 30.
Ns. Phillipsin raportti Englannin maatalous- ja eläinlääkintäviranomaisten sekä poliitikkojen toimista taudin leviämisen varhaisissa vaiheissa julkistettiin Lontoossa vuoden 2000 lokakuussa. Raportissa käy ilmi viranomaisten täydellinen tietämättömyys samaan aikaan kun samaiset instanssit rauhoittelivat kansaa auktoriteettiaseman luomalla vallallaan.
Suomea pidetään BSE:stä vapaana alueena, koska maahan tuotavia eläimiä tarkkaillaan ja testataan tiukasti. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että rehun mukana suomalaisetkin naudat olisivat saaneet sairaita prioneja. Kukaan ei valvo mitä suomalaisille yksittäisille naudoille syötetään. Suomalaisenkin karjan syömissä ostetuissa väkirehuissa on ollut eläinperäisiä proteiineja 1940-luvulta lähtien.
Luu-lihajauhoa on syötetty lehmille jo pitkään (Suomessakin), mutta sen valmistusprosessia muutettiin 70-luvulla. Tätä pidetään mahdollisena taudin leviämisen aiheuttajana. Liha-luujauhon kemiallinen käsittely sen valmistamisessa ei enää ollut tehokasta tuotantomäärien lisäännyttyä. Tuotantomääriä lisättiin, koska ihminen laski sen kannattavan lihan tuottamisessa.
Viime vuoden lopulla (v.2000) EU:ssa päätettiin kieltää lihaluujauhon käyttö puoleksi vuodeksi kaikilta eläimiltä. Saksa esitti vastalauseen kiellon lyhytaikaisuuden vuoksi; saksalaisten mielestä puoli vuotta ei riitä tutkimus- eikä ehkäisy- mielessä. Suomessa tuotetaan 36 miljoonaa kiloa lihaluujauhoa vuodessa. Suomalaiset EU edustajat vastustivat lihaluujauhon hävittämistä, koska vaatimusta katsotaan suhteettomaksi Suomessa esiintyvään riskiin mahdollisen BSE-taudin vuoksi.
Suomeen tuodaan eläviä nautoja yhäkin muista EU maista, paitsi Portugalista ja Britanniasta, joista maista ei yhteisön päätöksen mukaan viedä eläviäkään nautoja ulkomaille. Naudanlihan tuonnin Britanniasta ja Pohjois-Irlannista Suomi kielsi vasta 22.3.1996. Samaan aikaan myös suomalaiset asiantuntijat vielä rauhoittelivat kansaa toteamalla aivosairauksien olevan harvinaisia ruuan välityksellä tarttuvina.
EU on antanut myös ohjeen yli 30 kuukautta vanhojen tilalla kuolleiden nautojen testaamisesta. Testaamattomien nautojen lihat tulisi hävittää. Tällä halutaan palauttaa naudanlihan syöjien usko terveelliseen lihaan. Suomessa testataan yli 30 kuukauden ikäiset sairasteurastettavaksi lähetetyt ja tilalla hätäteurastetut naudat, kuljetuksen aikana kuolleet sekä ne naudat, joilla on ollut BSE:hen viittaavia oireita ennen teurastusta. Lisäksi tutkitaan vanhat naudat, joilla epäillään olevan BSE esim. keskushermosto-oireiden perusteella.
Naudat tutkitaan pikatestillä, joka määrittää täytyykö näyte lähettää tarkempiin tutkimuksiin. EU:n määräysten mukaan tarkemmat tutkimukset tehdään Britanniassa. Suomessa kudosnäytteet tutkitaan kotimaassa. Jos näyte osoittautuu positiiviseksi hävitetään tilan, josta näyte on löytynyt, kaikki naudat, myös sairastuneen eläimen jälkeläiset, alkuperäkarja ja muut mahdolliset tartunnan saaneet naudat hävitetään. Jos testi on negatiivinen, niin testauksen ajaksi asetetut rajoitukset poistetaan tilalta. Mikäli kudostesti on epäselvä tai positiivinen, lähetetään näyte vielä EU:n laboratorioon Iso-Britanniaan.
Pikatestinä Euroopassa on yleisessä käytössä sveitsiläinen ns. Western blot-menetelmä. Näyte otetaan kuolleen naudan aivorungon tyviosasta. BSE-taudissa prioniproteiini on muuttunut rakenteeltaan siten, että se ei pilkkoudu valkuaisaineita hajoittavilla entsyymeillä kuten "terve" prioni. Suomessa näytteet tutkitaan Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa, Eelassa. Tänä vuonna (2001) Suomessa on tutkittu jo tuhat näytettä. Vuosittain tutkimuksia tehdään 20 000.
Rajoitukset ja positiivisesta näytteestä seuraavat asiat houkuttavat tiloja salaamaan epäilyttävät tapaukset karjasta. Tätä ehkäistään jo ennen BSE:tä aloitetun nautarekisterin pitämisellä ja valtion korvauksilla.
Lihankäsittelyyn on tullut omat määräyksensä. Yli 30 kuukauden ikäiset naudat täytyy käsitellä nuoremmista eläimistä erillään. Kaikista ruhoista täytyy poistaa aivot, silmät, nielurisat, suolet ja selkäydin. Eläinlihan tarkalla käsittelyllä, testeillä ja rajoituksilla uskotaan vCJD:n saatavan kuriin piankin, kun toisten eläinten syöttäminen on lopetettu märehtijöille. Lihankäsittelyn rajoitukset ovat nostaneet niiden käsittelykustannuksia. Tämän katsotaan lisäävän naudanlihan hintaa noin markalla kilo.
Suomessa tämän vuoden alusta (v.2001) on rajoitettu Britanniassa pidempään oleskelleiden ihmisten verenluovutusta. Veren valkosoluja pidetään mahdollisena tartunnanlevittäjänä ihmiskehossa. Valkosolut (imusolut) voivat kuljettaa tautia aiheuttavaa prionivalkuaisainetta suolistosta ääreishermostoon.
Eläinperäisen raaka-aineen syöttäminen märehtijöille on ollut luomutuotannossa kiellettyä aina.
Tuotannon paremmaksi valvomiseksi on maatalouskomissaari EU:ssa ehdottanut 90 naudan tukikattoa. Käytännössä tämä suosii pienempiä tiloja.
Hullun lehmän taudista ei otettu opiksi, ainakaan Amerikassa, jossa sikoja ruokitaan omalla verellä tuhoisin seurauksin..
LÄHTEET:
APU 14/99, "Hullun lehmän uhrit"
ELÄMÄN LANKA Geenitekniikan tarina, Susan Aldridge,
art house, WSOY-Kirjapainoyksikkö, 1999 Juva
HELSINGIN SANOMAT, 23.3.1996, "Suomi kielsi naudanlihan tuonnin Britanniasta tautivaaran
takia"
HELSINGIN SANOMAT, 28.3.1996, "EU vahvisti brittilihan vientikiellon", "Lampaiden aivotauti levinnyt Norjassa","Elintarvikevirastolta myyntikielto brittiläisille lihavalmisteille"
HELSINGIN SANOMAT, 31.3.1996, "Pieni paha prioni"
HELSINGIN SANOMAT, 11.8.2000, "Suomeen ei tuotu eläimiä hullun lehmän taudista epäillyltä tanskalaistilalta"
HELSINGIN SANOMAT, 30.8.2000, Hullun lehmän tauti voi siirtyä ihmiseen luultua helpommin"
HELSINGIN SANOMAT, 29.10.2000, "Hullun lehmän taudin mitoista uutta huolta Britanniassa"
HELSINGIN SANOMAT, 11.11.2000, "Hullu lehmä vai hullu maailma?"
HELSINGIN SANOMAT, 24.12.2000, "Ranskassa harkitaan syytteitä hullun lehmän taudin vuoksi"
HELSINGIN SANOMAT, 7.1.2001, "Hullun lehmän taudin ykköstuntija luottaa luomulihaan"
SAVON SANOMAT, 28.10.2000, "Ranskassa löytyi jälleen hullun lehmän tautiin sairastuneita"
SAVON SANOMAT, 2.12.2000, "Lihaluujauhon käyttökiellon valvonta EU:ssa arveluttaa Suomea", "Suomen olisi hävitettävä 36 miljoonaa kiloa lihaluujauhoa vuodessa"
SAVON SANOMAT, 5.12.2000, " Liha-luujauhon käyttökielto läpi EU:n neuvostossa"
SAVON SANOMAT, 17.12.2000, " Suomalainen nauta maistuu BSE-kohun käynistäneelle tutkijalle"
SAVON SANOMAT, 20.12.2000, "Suomelle lisää poikkeuksia BSE-määräyksistä"
SAVON SANOMAT, 6.1.2001, "Nautojen BSE-tautia seulotaan pikatesteillä helmikuun alusta"
SAVON SANOMAT, 7.1.2001, "Hullu lehmä voi talloa Suomenkin"
SAVON SANOMAT, 9.1.2001, "Suomen hirvet turvassa hullun lehmän taudilta"
SAVON SANOMAT, 11.1.2001, "Tartunnan riski Suomessa Euroopan pienimpiä"
SAVON SANOMAT, 16.1.2001, "Poroilla suurin riski saada hullun lehmän tauti"
SAVON SANOMAT, 30.1.2001, "Naudanlihan markkinat heikkenevät yhä", "Britanniassa oleskelleiden verenluovutusta rajoitetaan"
SAVON SANOMAT, 31.1.2001, "BSE:n haravointi alkamassa", "Elävien nautojen tuontia ei kielletä"
SAVON SANOMAT, 15.2.2001, "Britannia maksaa BSE:n uhreille"
SAVON SANOMAT, 16.2.2001, "Suomelle vaikeuksia uusista BSE-toimista"
SAVON SANOMAT, 22.2.2001, "BSE-kriisin vastaiset toimet maksavat 1,1 miljardia euroa"
SAVON SANOMAT, 24.2.2001, "Juristit hakevat BSE-korvauksia Saksalta, Ranskalta ja EU:lta"
SAVON SANOMAT, 28.2.2001, "Suomussalmelainen nauta tutkitaan BSE-epäilyn vuoksi"
SAVON SANOMAT, 1.3.2001, "Pikatesti ei osoittanut BSE-tautia","BSE-määräyksistä koituu iso kustannus"
Linkkejä:
http://www.cjd.ed.ac.uk/documents/cjdq72.pdf
http://www.nytimes.com/2006/06/23/science/22cnd-brain.html?_r=1&
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-01/p-icb012216.php