Histeli

Anna Ikonen Hollolan Kutajoelta on harrastanut ja omistanut suomenhevosia vuosikaudet. Tällä hetkellä Annalla on vain yksi mutta sitäkin tärkeämpi suomenhevonen, Histeli. Annalla ja Histelillä on yhteistä elämää takana jo 13 vuotta.

Histeli on punarautias suomenhevosruuna. Se on syntynyt 1992 eli on nyt 19-vuotias. Histelin ura alkoi raviurheilun parissa, mutta raviura loppui lyhyeen ja uusi tehtävä ratsuna alkoi. Anna kertoo Histelin olevan perus maastoratsu, joka yhä nauttii myös kärryjen edessä olosta. Luonteeltaan se on ehdottoman kiltti. Rakenne on perus suomenhevosen rakenne: pitkä ja pyöreä runko, lyhyt ja tukeva kaula, lyhyet jalat ja suuri pää. Korkeutta Histelillä on noin 165 cm.

Anna päätyi aikoinaan juuri suomenhevoseen rodun luotettavuuden, terveyden ja rauhallisuuden takia. Suomenhevonen soveltuu hyvin myös lapsen käsiin, ja olihan Anna vasta 9-vuotias saadessaan ensimmäisen hevosensa. Siitä alkoi rakkaus suomenhevoseen. Rotu on sopivassa suhteessa omapäinen/nöyrä, persoonallinen, halukas oppimaan, lasten käsiteltävissä, monipuolinen käyttöhevonen ja soveltuu Suomen oloihin. Näitä Anna luettelee Suomenhevosen hyviksi puoliksi.

Huonoja puolia suomenhevosesta on vaikeampi löytää, mutta niistä mainittakoon ainakin omapäisyys. Ja vanhemmiten Histeliä on alkanut vaivata pölykeuhkot, mikä on varsinainen ongelma.

Suomenhevonen säilyttänee jatkossakin asemansa monitoimihevosena. Koska ylivoimasesti suurin osa rodun edustajista on juoksijoita, tärkeintä olisi säilyttää ravipuolella kiinnostus suomenhevosta kohtaan. Myös uutta materiaalia suomenhevosjalostukseen olisi suotavaa saada, sillä erikoisemmista sukuhaaroista syntyneiden varsojen lukumäärä on kokonaisuuteen nähden pieni. 80-luvulla yleistynyt keinosiemennys on siis aiheuttanut suomenhevosen geneettisen vaihtelun köyhtymistä, mitä nyttemmin on yritetty korjata. Tulevaisuuden kannalta valoisaa kuitenkin on, että suomenhevosen vienti on alkamassa ja suomalaisenas rotuna kysyntä mastkailu- ja virkistyspalvelukäyttöön on lisääntynyt.