Tekijä: Katariina Suvitaival (2011)
Turvallisuuden lisäksi rakenteissa tulee ottaa huomioon niiden sopivuus ympäröivään maisemaan. Verkkoaita on enimmäkseen käytössä lammaslaitumilla, mutta sitä voidaan tarvittaessa vahvistaa sähkö- tai puuaidalla. Aidan tulee olla riittävän korkea, vähintään metrin, mikä vähentää houkutusta kiivetä aidan yli. Metalliverkko on melko kallista, mutta pysyväksi rakennettu aitaus kesää useita vuosia, eikä vaadi paljon ylläpitoa. Puuaita on hyvä vaihtoehto pysyvissä, pienehköissä, näkyvällä paikalla sijaitsevissa kohteissa, sillä se pysyy suorana, vaikka ihmiset siihen nojailisivatkin. Vielä sähköaidalla vahvistettunakin se on melko edullinen vaihtoehto. Sähköaitaan on kiinnitettävä varoituskyltit. Portit olisi paras sijoittaa huomaamattomiin paikkoihin ja useimmiten ainakin oltava lukittavia. Huoltoporttien lisäksi joskus tarvitaan ihmisille kulkuportteja. Hyvä vaihtoehto näille ovat pienet portaat, joista eläimet eivät pääse karkaamaan. Näitä ratkaisuja näkee usein esim. Iso-Britanniassa. Jos alueella on suojaavaa puustoa ja kuivia alueita makuupaikoiksi, erillistä katosta ei tarvita. Avoimilla niityillä katokset ovat välttämättömiä suojia auringolta ja huonoilta sääoloilta. Kivennäisille tulee niin ikään rakentaa helposti siirrettävä ratkaisu, esim. katettu kivennäiskaukalo. Ja ellei laitumella ole luonnonvettä, siirrettäville vesiastioille tulee miettiä paikka ja vesihuollon toteutus.
Perinteiset laidunrakenteet ovat käytännöllisiä ja eläinystävällisiä.
Lähteet:
Laidunpankki. http://www.laidunpankki.fi
Söyrinki, R.; Partanen, H. 2007. Maisemalaiduntaminen, opas käytännön toteuttamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö. Painorauma.