Nakkilan löytö paljastui muinaisnaudan luuksi
Post date: Jan 28, 2011 8:11:06 AM
MTT:tiedottaa:
Nakkilasta tehdyn vanhan luulöydön ajoitus on varmistanut, että Suomessa harjoitettiin karjataloutta jo yli 3 000 vuotta sitten. MTT:n arkeologisen genetiikan tutkijat ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio ovat ajoittaneet vanhimman Suomesta löytyneen kotieläimen luun varhaiselle pronssikaudelle.
Nakkilan Viikkalan kaivauksilta löytynyt hammas on kuulunut naudalle, joka on elänyt noin 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. MTT:n muinaisgenetiikan laboratoriossa hampaasta on onnistuttu myös eristämään DNA:ta.
- Kyseessä on vanhin radiohiiliajoitettu kotieläimen luu ja naudan luu Suomessa. Löytö vahvistaa käsityksen, että Suomessa pidettiin kotieläimiä jo pronssikauden alussa, sanoo tutkija, arkeo-osteologi Auli Tourunen MTT:stä.
MTT:n ja Turun yliopiston FinnARCH-tutkimuksessa tutkijat pääsivät tarkastelemaan Turun yliopiston kokoelmiin talletettua eläinluuaineistoa uudesta näkökulmasta. FinnARCH-tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia. Palamaton hammasluu säilynyt hautaröykkiössä Naudan hammas on löytynyt jo vuosina 1978-81 tehdyissä kaivauksissa. Tuolloin sen ajateltiin kuitenkin olevan huomattavasti nuorempi kuin muu paikalta löydetty materiaali.
- Samanlaisista röykkiöistä löydettyjen palamattomien luiden ja hampaiden arveltiin olevan peräisin itse hautausta myöhemmältä ajalta. Pidettiin todennäköisenä, ettei palamaton luu säily Suomen maaperässä pronssikaudelta nykypäivään, Tourunen kertoo. Hän arvelee, että nyt ajoitettu naudan hammas on asetettu paasiarkkuun
polttohaudattujen ihmisen luiden kanssa todennäköisesti uhrina tai amulettina.
Muinais-DNA kertoo alkuperäisrotujemme esiäideistä Nakkilan naudasta on onnistuttu eristämään ja analysoimaan
mitokondrio-DNA:ta, jonka avulla voidaan tutkia naudan emälinjan historiaa. FinnARCH-tutkimuksessa naudan ja lampaan esihistoriaa kartoitetaan muinais-DNA:ta analysoimalla.
- Tällä tutkimuksella on mahdollista saada tietoa varhaisten nauta- ja lammaspopulaatioiden geneettisestä vaihtelusta Suomessa. Eristämme siis DNA:ta niistä eläimistä, joista omat vanhat maatiaisrotumme polveutuvat, kertoo tutkimushankkeen johtaja, erikoistutkija Juha Kantanen MTT:stä. Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa muinais-DNA:han perustuvaa tutkimusta, joka yhdistää arkeologian ja molekyyligenetiikan menetelmiä.
- Muinais-DNA:n analyyseistä saatua tietoa tarkastellaan aiemman kotieläimiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvän arkeologisen ja paleoeläintieteellisen tietämyksen valossa. Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään kotieläinten perinnöllisessä monimuotoisuudessa tapahtuneita muutoksia. Uutta tietoa saadaan mahdollisesti myös eläinten tuonnista ja
muusta taloudellisesta ja kulttuurisesta kanssakäymisestä Itämeren alueella, Kantanen kuvailee.
Lisätietoa FinnARCH-tutkimushankkeesta ja tiedotustilaisuuden aineisto on saatavilla osoitteessa