Furugårdin kartano

Omistaja: Frugårdin kartano / Anna-Maria Åström, hänen luvallaan vastaukset kysymyksiin antoi kesätyöntekijä Sanna Kosonen.

Miksi alun perin on kiinnostuttu maatiaisrodusta? Miksi juuri kyytöstä? Omistajilla on kiinnostusta vaalia alkuperäisrotuja ja suomenlampaiden lisäksi he ovat kiinnostuneet naudoista. Eläimiä tarvittiin lisää perinnemaisemien hoitoon ja kyytöistä maksetaan myös hyvin alkuperäisrotujen tukea. Lisäksi mahdollisuus pelastaa Äkkijyrkän kyytöt lisäsi halukkuutta ostaa kyyttöjä Frugårdin tilalle.

Mitä sukuhaaraa nämä kyytöt edustavat? Kyytöt tulevat Äkkijyrkän karjasta ja ne ovat Helvi Tossavaisen vaalimasta karjasta. Nämä kyytöt edustavat siis varsinaista maatiaiskantaa.

Millainen kyyttö on hoitaa? Luonne, ominaisuudet jne. Kyyttöjä on helppo käsitellä, luonteeltaan ne ovat lempeitä, uteliaita, kilttejä. Niillä on hyvät emo-ominaisuudet, ne hoitavat vasikkansa hyvin, eivätkä hermostu ihmisen läsnäolosta vaikka vasikka on paikalla.

Jalostustavoitteet? Tavoitteena on saada geneettinen kanta tarpeeksi rikkaaksi, välttää sukusiitosta ja säilyttää rodulle tyypillinen ulkomuoto ja ominaisuudet.

Miksi juuri nämä kyytöt on ostettu tilallenne? Nämä kyytöt ovat Miina Äkkijyrkän karjasta. Kyytöt haluttiin ”pelastaa”, koska haluttiin säilyttää alkuperäinen maatiaiskanta ja ne edustavat tossavaiskarjaa, mitä pidetään parempana haarana.

Ongelmia kyyttöjen kanssa? Tässä laumassa sukusiitos on yksi iso ongelma, lauma on melko sisäsiittoinen. Tähän haetaan ratkaisua uudella sonnilla. Sonnivasikoita on vaikea myydä niiden pienikokoisuuden ja hitaan kasvun takia. Talvella kyytöt meinaavat lihoa.

Muita huomioita? Frugårdin kartanosta lähtee kyyttöjä esille Mikkelin Farmariin 2010.

Miina Äkkijyrkän kyytöt Frugårdin kartanossa, uusin vasikka laitumella kesällä 2010. (Valokuva: Sanna Kosonen 2010)

Kyyttö on siro ja sen väritys on melko selkeä. (Valokuva: Paula Moisanen 2010.)

Sonnipojat laitumella, kuvasta erottaa hieman sonnien värieroja. (Valokuva: Paula Moisanen 2010)

Kyyttölauma laitumella (Valokuva: Paula Moisanen 2010)

Frugårdin kartanossa kyyttöjä ei lypsetä, vaan lehmät kasvatetaan emolehmä periaatteella (Valokuva: Paula Moisanen 2010)

(Valokuva: Paula Moisanen 2010)