Pasi Silander
Mobiilien käytöstä oppimisessa on monia etuja perinteiseen opetukseen verrattuna. Mobiiliopetus vaatii opettajalta teknologian ja pedagogisen osaamisen saumatonta yhdistämistä.
Mobiililaitteita, kuten älypuhelimia, kämmentietokoneita tai miniläppäreitä, voidaan käyttää opetuksessa ja opiskelussa useilla eri tavoilla. Kommunikointi voi tapahtua puhumalla tai tekstiviestein toisen oppijan tai ohjaajan kanssa. Mobiililaitteita voidaan käyttää myös tekemiseen, tiedon keräämiseen ja dokumentointiin. Laitteita voidaan käyttää esim. ottamalla kameralla kuvia ja kuvaamalla videoklippejä tai nauhoittamalla ääntä. Mobiililaitetta voidaan myös käyttää ns. push-mediana, jolloin oppimateriaalin, tiedon tai esim. oppimisaihion jakaminen mobiilien kautta on mahdollista. Laitteita ei ole vielä kovinkaan paljon hyödynnetty kognitiivisina työkaluina, ns. oppimisen tai ajattelun työkaluina, joita käytetään mm. reflektoinnissa, yhteisöllisessä tiedonrakentelutuessa tai vaikkapa ”ajattelukumppanina”. Tässä on varmasti opetuksen tulevaisuuden haaste.
Mobiilikommunikaation (mm. puhelut, tekstiviestit, multimediaviestit, sähköposti ja web-yhteys mobiililaitteista) hyödyntäminen nousee yhä keskeisemmäksi yritysten virtuaalitiimityöskentelyssä mahdollistaen tiimin jäsenten toiminnan laajemmassa ympäristössä, esimerkiksi asiakaskäynnillä tai muussa ympäristössä, jossa videokonferenssia tai verkkoyhteyttä ei ole saatavilla tai luontevaa käyttää tietokonein. Näin koko tiimin asiantuntemus saadaan valjastettua ”on-the-site” -tilanteeseen. Toisaalta myös mobiililaitteiden avulla voidaan jokainen tiimin jäsen sitouttaa hyvin intensiivisesti tiimin toimintaan.
Uudet jokapojan taskutietokoneet eli kommunikaattorit, älypuhelimet ja -mobiililaitteet luovat pohjan uusimuotoisten sovelluksien, oppimisympäristöjen ja oppimisaihioiden kehittämistä opetukseen. Uudella opetusteknologialla on mahdollisuus tuoda oppiminen osaksi jokapäiväistä toimintaa ja tuoda se suoraan työpaikalle sitouttaen oppija opiskeluun.
Lähteet:
Silander, Pasi & Koli, Hanne. 2003, Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Finn Lectura, Helsinki