Uutisten viikko
Kolumni | Miltä näyttää ihminen, jolla on syömishäiriö? – Paino ei saisi vaikuttaa siihen, kuinka hyvää hoitoa saa
Emmi Tanskanen
2.2.2022 13:55
"Aijaa, mutta ethän sä näytä siltä, että sulla ois se." Tämä oli se lause, joka minulle sanottiin, kun uskalsin ensimmäisiä kertoja ikinä kertoa ääneen kamppailuistani syömisen kanssa. Miltä sitten näyttää ihminen, jolla on syömishäiriö?
Syömishäiriöt keskittyvät hyvin paljon itsensä muihin vertaamiseen, oli se sitten anoreksia, bulimia, ortoreksia tai jokin muu. Sanomalla syömishäiriön omaavalle henkilölle, ettei hänestä huomaisi hänellä olevan syömishäiriö, mitä luultavimmin vahvistaa potilaan syömishäiriö ajattelua. Hänen päässään se kuulostaa samalta kuin "en ole tarpeeksi laiha".
Oli kyse mistä tahansa sairaudesta, oikean diagnoosin saaminen on tärkeää ja helpottaa kummasti elämää. Se helpottaa hoidon saamista, parantumista ja monille diagnoosin saaminen on helpotus henkisestikin.
Diagnoosit F50.9 määrittämätön syömishäiriö ja F50.1 epätyypillinen laihuushäiriö, ovat ongelmallisia monestakin syystä. Aivan ensimmäiseksi ne estävät oikeanlaisen hoidon saamisen tai ainakin vähintään vaikeuttavat sitä todella paljon.
Toiseksi tämä diagnoosi voi edesauttaa potilaan sairauden etenemistä. Hyvä esimerkki on anoreksiadiagnoosin kriteeri painoindeksistä - se voi olla korkeintaan 17,5.
Väliinputoajat ovat kaikki ne, joilla on jokainen muu anoreksian oireista, mutta on pari kiloa yli diagnoosiin vaaditun painoindeksin. Tästä sairastuneelle tulee mielikuva, ettei hän ole tarpeeksi sairas saadakseen diagnoosia eikä tarvitsemaansa hoitoa. Tällainen ajatus voi johtaa hyvinkin vaarallisiin tilanteisiin. Eikö hoitoa pitäisi saada jo ennen kun on kuolemaisillaan?
Emme voi arvottaa jonkun sairautta hänen painonsa perusteella. Varsinkaan kun kyse on syömishäiriöistä, jossa keskiössä on painon pudottaminen ja matala itsetunto.
Mielestäni olisi enemmän kuin ihanteellista, että jokaisen kokemusta syömishäiriöstä kohdeltaisiin samanarvoisina, eikä paino vaikuttaisi siihen, kuinka hyvää hoitoa potilas saa.
Tällä viikolla vietetään lapsille ja nuorille suunnattua Uutisten viikkoa. Kirjoittaja on Vaskivuoren lukion Journalismi 1 -kurssin opiskelija.
Lähde:
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4464248, 23.5.2022
Kolumni | Jäälatte on iced latte ja vuoropäällikkö shift leader – Mädättääkö "finglish" suomen kielen?
Kaapo Sevón
2.2.2022 20:55 | Päivitetty 3.2.2022 15:12
Seison tuiki tavallisen kahvilan jonossa ja silmäilen pitkää listaa erikoiskahveista. Jäälatte ei olekaan jäälatte, vaan iced latte. Ja minua ei palvele vuoropäällikkö, vaan shift leader.
Suomen kieli on ainutlaatuinen omine piirteineen. Kielemme taipuu jokaiseen suuhun ja tarjoaa mahdollisuuksia. Vauraana Pohjoismaana luomme myös trendiä muualle maailmaan. Miksi tukahdutamme pieniä kieliä?
Englanti - yksi maailman puhutuimmista kielistä - on samanaikaisesti lahja ja vitsaus pienille maille ja kulttuureille. Emme välttämättä osaa kommunikoida keskenään omilla äidinkielillämme kielen rakenteiden suurten erojen takia, mutta englanti sujuu lähes aina.
Tästähän isot firmat villiintyvät. Sen sijaan, että suojelemme omaa kieltämme ja kulttuuriamme, lähdemme reformaation tapaan oikaisemaan jok'ikisen nimen ja tittelin. Viis suomen kielestä, tärkeintähän on olla trendikäs.
Paitsi että suomen kieltä uhkaavat trendikkyyttä etsivät firmat, ovat uhkana myös sosiaalinen media ja populaarikulttuuri. Ammennamme vaikutteita esimerkiksi Instagramista, Facebookista ja TikTokista, Keeping Up With The Kardashianeista ja näistä iänikuisista iced caramel -latte juomista. Sen sijaan, että puhumme suomea, on lähes joka lauseessa jokin vaikute englannin kielestä. ‘’Siis legit, tää juoma on bussin.’’
On päivänselvää, että pienet kielet ja kulttuurit ovat lähellä sukupuuttoa. Puhujat vähenevät ja valtakielet ottavat asemaansa.
Tätäkö me haluamme? Että 2050-luvulla Suomen kolmas virallinen kieli on englanti ja että kommunikoimme kolmen kielen välillä. Hyvää päivää ihmiset! Olisiko aika kunnioittaa meidän pientä ja ainutlaatuista kieltämme?
On kuitenkin hyvä todeta, että suomea toisena kielenä puhuvat ovat tietenkin eri asemassa kuin Maija ja Matti Meikäläiset. Mutta englannin kielen tulisi olla yksittäinen työkalu eikä koko työkalupakki. Meidän tulisi kannustaa ihmisiä opiskelemaan kieltämme ja vahvistamaan sen asemaa. Ei nakertaa sitä alas trendikkyyden nimissä.
Muutos ei tapahdu hetkessä, joten joudun vielä hetken tyytymään iced latteihin ja shift leadereihin.
Tällä viikolla vietetään lapsille ja nuorille suunnattua Uutisten viikkoa. Kirjoittaja on Vaskivuoren lukion Journalismi 1 -kurssin opiskelija.
Lähde:
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4464252 23.5.2022
Aseman kulunut ympäristö voi antaa väärän mielikuvan Korsosta – Harri Korpi on asunut alueella 22 vuotta ja löytää Korsosta hyviä asioita listattavaksi asti
Korso Gym -kuntosali on yksi Harri Korven lempipaikoista Korsossa. ONNI KORPI
Asuminen: Kattavat palvelut, hyvät liikenneyhteydet ja urbaani, lähiluonto tekevät Korsosta mieluisan paikan asua. Harri Korpi on asunut Korsossa yli 20 vuotta.
Onni Korpi
2.2.2022 19:50 | Päivitetty 3.2.2022 8:59
Monilla on negatiivinen vaikutelma Vantaan koillisosassa sijaitsevasta Korsosta. Usein vaikutelma perustuu vain kuulopuheisiin tai siihen, että on matkustanut junalla Korson ohi.
Aseman ympäristö näyttää ehkä hieman epäsiistiltä ja kuluneelta. Radanvarsi on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä Korso todellisuudessa on.
Harri Korpi on yksi Korson suuralueen lähes 30 000 asukkaasta. Hän muutti Korsoon tammikuussa 1999 Riihimäeltä, koska hänen kumppaninsa asui Korsossa. Hän sai samoihin aikoihin myös työpaikan Helsingistä.
– Kun ensimmäisen kerran vierailin Korsossa, alueesta tuli 1970-lukulainen vaikutelma, Korpi muistelee.
– Sen jälkeen Korsoon on rakennettu paljon uusia rakennuksia, hän lisää.
Korpi pitää Korsoa tavallisena pääkaupunkiseudun lähiönä. Hänen mielestään Korsossa on hyvät palvelut.
– Täällä on hyvä kirjasto, ja ruokakaupoissa on kohtuullisen hyvä tarjonta ja järkevät hinnat. On kuntosali, terveyskeskus, hammaslääkäri ja muita palveluita, hän luettelee.
Tosin viime vuosina Korsosta on lopettanut paljon pieniä liikkeitä. Tyhjiä liiketiloja on jonkin verran. Elokuvateatterikin paloi jo vuonna 1979, eikä uutta ole tullut. Pizzerioita ja kampaamoja on tällä hetkellä useampia.
Yhdeksi suosikkipaikakseen Korsossa Korpi mainitsee Korso Gym -kuntosalin. Hän käy siellä noin kaksi kertaa viikossa kuntoilemassa.
– Korso Gymillä on tärkeimmät laitteet, eikä salilla ole viime aikoina ollut tungosta. Siellä on hyvää ja rauhallista porukkaa, hän kertoo.
Ruokaostoksilla Korpi asioi enimmäkseen Korson S-marketissa. Isoon pysäköintihalliin on helppo ajaa ja pysäköidä, ja siellä on myös autopesula.
Korsosta on hyvät liikenneyhteydet rautatietä pitkin etelään ja pohjoiseen. Helsinki-Vantaan lentoasema on lähellä, ja sinne pääsee helposti junalla. Korsosta on siis helppo lähteä pois.
Monet kuitenkin viihtyvät kotiseudullaan. Korsossa on erilaisia asuinalueita ja taloja: on niin omakoti-, kerros- kuin rivitalojakin. Yksi esimerkki uudemmista asuintaloista on Mikkolaan 2000-luvun alussa rakennettu Maarukanmetsän kerrostaloalue.
– Voisin kuvitella, että Maarukanmetsä on hyvä alue asua. En ole asunut siellä, mutta se vaikuttaa tyylikkäältä ja siistiltä paikalta, Korpi pohtii.
Korven mielestä Korsossa on mukavia ulkoilualueita urbaanissa ympäristössä, kuten Matarin kuntorata ja Matarinkoski. Esimerkiksi Maarukanmetsän asuinalue on aivan Matarin ulkoilualueen vieressä.
Ankkapuisto on hyvä esimerkki keskustan tuntumassa olevasta viihtyisästä ulkoilualueesta.
Joitain parannettaviakin asioita Korsossa olisi.
– Korsoon on rakennettu viime vuosina uusia kerrostaloja ja muutama julkinen rakennus, mutta enimmäkseen rakennusten yleisilme on jossain määrin kulahtanut.
Joltain osin palvelutaso on mennyt Korven mukaan heikompaan suuntaan. Esimerkiksi kaikki pankkikonttorit ovat poistuneet Korsosta. Hän toivoisi myös hypermarkettia Korson alueelle.
Ennen Korsoon muuttamista Korpi asui seitsemän vuotta Riihimäellä. Siellä hän ei viihtynyt niin hyvin kuin Korsossa.
– Se oli sellainen Odysseuksen harharetki, mutta tulipahan kokeiltua, hän kertoo.
Korvella ei toistaiseksi ole tietoa siitä, kuinka kauan hän vielä aikoo asua Korsossa. Hänellä on jonkin verran kaipuuta maaseutumaisempiin olosuhteisiin.
– Kaupunkikulttuuri ei kiinnosta enää niin paljon, kun ikääntyy, hän toteaa.
Tällä viikolla vietetään kouluille ja oppilaitoksille suunnattua Uutisten viikkoa. Juttu on kirjoitettu Vaskivuoren lukion Journalismi 1 -kurssilla. Harri Korpi on kirjoittajan isä.
Lähde:
Kolumni | Tarkkailun ja hiljaisuuden taito on aliarvostettua – "Kaikki eivät halua huomion keskipisteeksi"
Emma Turunen
3.2.2022 7:55 | Päivitetty 3.2.2022 15:24
Astut koululuokkaan ja katsot ympärillesi. Ihmiset pomppivat pöydillä, ja puheesta aiheutuva melu soi korvissasi.
Kiinnität katseesi tarkemmin yksittäisiin ihmisiin. Tunnistat usean henkilön kasvot, heidän nimensä ja heidän ulkoisen persoonallisuutensa, mutta et tunne heitä sen syvällisemmin. Huomaat vielä yhden ihmisen luokan nurkassa. "Aa toi on se ujo tyyppi, joka ei melkein koskaan puhu kenellekään", ajattelet.
Mutta sitä et tiedä, että hän saattaakin olla se tyyppi, joka tietää luokan ihmisistä eniten. Tarkkailun ja hiljaisuuden taito on erittäin aliarvostettua, eikä moni edes tajua, että hiljainen ja pois vetäytyvä ihminen ei välttämättä ole vain ujo.
Yhteiskunnassamme on tehty hyvin selväksi normi, että hiljainen ei tule pärjäämään elämässä. Tavoiteltavaa on olla ulos suuntautuva ja toiset haltuun ottava persoona.
Yhteiskuntamme ajattelee hiljaisista ihmisistä, että ujot ihmiset eivät uskalla pitää puoliaan ja jäävät toisten jalkoihin. Ihmisten pitäisi ymmärtää, etteivät kaikki ihmiset halua parrasvaloihin huomion keskipisteeksi. Jos hiljenisitte hetkeksi, voisitte ymmärtää, ettei hiljaisessa ole mitään huonoa ja voisitte ehkä myös oppia ajattelemaan eri näkökulmasta.
Keskustelussa hiljaiset ihmiset ottavat puhujalta tulevan tiedon, ja kun heidän ensimmäisenä prioriteettinaan ei ole avata suuta ja töksäyttää ulos ensimmäistä asiaa, mikä sieltä saattaa putkahtaa, jää heille aikaa prosessoida ja tutkiskella tietoa kaikista mahdollisista näkökulmista.
Hiljaiselle ihmiselle ei ole tärkeää tuottaa vastausta nopeasti vaan vastata tavalla, joka kehittää keskustelua ja jättää kaikille hyvän mielen.
Hiljaisen ihmisen mieli käy tuhatta ja sataa, sillä hän pystyy käymään läpi jokaikisen mahdollisen skenaarion, mitä seuraavaksi voisi tapahtua. Ajan saatossa ympäristön tarkkailu, kuuntelu ja ymmärtämistaidot kehittyvät, ja tämä lisää aivojen ongelmanratkaisukykyä sekä opettaa myös lukemaan muita ihmisiä ja välttämään mahdolliset uhat.
Ehkei selviytymisen kannalta olekaan tärkeintä olla äänekkäin, vaan fiksuin.
Tällä viikolla vietetään lapsille ja nuorille suunnattua Uutisten viikkoa. Kirjoittaja on Vaskivuoren lukion Journalismi 1 -kurssin opiskelija.
Lähde:
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4464265 23.5.2022