Te hana katoo i Tahuata
Pehea Te Hue Te Taha Kakiu
Te tau Taha i Hu‘etia i Hanamiai
Na Barry Rolett (Fa‘e Hamani kei no Vaihi) i ko‘ana te taha kakiu o Hanamiai i ‘oto te puke one i ‘oto te ka‘avai o Hanamiai, mea ta ‘eka me Vaitahu. Ua timata te hu‘etina te ‘ehua 1985 e ‘ua ava te koa, e to‘u mahina titahi, e to‘u mahina titahi, na te Fa‘e Hamani hohonu Yale me te National Science Foundation i utu te hu‘etina. No tahipito tau hu‘etina i ha‘ate‘etia e Barry Rolett, ua tupu te ‘ehua 1997, 1998, 2001 me te ‘ehua 2008, na Andover Foundation for Archaeological Research i utu te‘a hu‘etina. Ua ‘i‘o o Hanamiai e tahi o te tau taha kakiu o‘o i Porinetia tihana ‘oumati, me te tipapa ‘epo kakiu o‘o, 1000 ‘ehua i mu‘iho ia letu Kirito. E haka‘ite ‘a te tau ha‘ina i ko‘ana mai, te tau ma‘ama no te ‘he‘e ma no he tai i ko‘ana i te tau po‘i kakiu me‘ia to ‘atou tau tupuna mei te Fenua Kina, te keke i ‘una o te tihena ‘oumati.
Pehea te Hu‘e te tau Taha Kakiu
Mea nui te tai ‘enata i ‘eka i ‘oto te ka‘avai o Hanamiai. No ‘ei‘a, te tau ha‘ina i ‘avetia mai i ‘ei‘a i teia ‘ehua i teia ‘ehua, un puke ma ‘una atu ma ‘una atu, ua tomi mo‘utia e te one puhitia e te metani. E haka‘ite ‘a te‘a tau tipapa one kakiu, te poho‘etina i teia tai i teia tai. Ua hu‘etia te tau tipapa e tahi e tahi me te turuea me te hu‘u peni; te tipapa fenua i hu‘etia te ‘ehua 1984 ua tihe 180 hatimeta te hohonu ma ‘a‘o a‘e o te moe toitoi o te fenua.
Ma ‘oto te tit‘atina te ‘epo, i ko‘ana mai ai te tau ha‘ina hunahuna ki a‘e e ko‘ana ai imi me te turuea me he tau metau uhi, te tai vahana to‘i ke‘a me ta tau ivi. Titi‘a ke tina to teia tipapa, titi‘a ke tina to teia tipapa, a‘e tuta‘i. Ua kohitia paotu te tau ha‘ina me te tau ivi‘ivi o te tau animara me te manu i ko‘ana. Ua metatia me te patuatatia te tau ha‘ina me te tau kaneatina me he tau paevaha vaho fa‘e me te tau tahuna ahi mamua te takitaki ia ‘atou.
Te tau ha‘ina i ko‘ana i Hanamiai, e haka‘ite nei, e taha kaneatina metau uhi me te to‘i ke‘a.
E patu tia to atou ata tomua nohe hamani, epo te taki mei tohe ua. Teaki Teiefitu (te ‘ima oko) me So Teiefitu (te ‘ima a‘ea‘e).
Te Tumu te ‘Enata
E haka‘ite nei te atafenua i to te po‘i kakiu he‘e tai no Lapita te keke tihena ‘oumati mevahatina i Tona me Hamoa (me he 800 ‘ehua mamua o letu Kirito) i mu'i mai te mevahatina o to ‘atou tau moopuna porinetia me io te‘a taha o te tau tupuna i Porinetia te keke tihena ‘oumati (me he 800 ‘ehua ma hope o letu Kirito). Puhitia e te metani, a‘ahitia e te tau fetu me te tau au, te tau po‘i he‘e tai porinetia i tihe te Fenua ‘Enata me te ‘eka tumu, ua koute‘e mai ‘atou ma no he tau va‘a ka tau ‘ua tei ‘ave mai te tau pu‘u kaikai me te tau animara ke.
Te po‘i hana i te tau hana kato‘o me te tau hana hu‘e e te‘epo i ‘oto te ka‘avai o Vaitahu i te ‘ehua 1997 me te ‘ehua 1998 o: (i ‘una, mei te ‘ima a‘ea‘e i te ‘ima oko) Einaa Timau, Christian Grolez, Roger Aniamioi, Mike Carson, Eric West, Jennifer Kahn, me Charles Wilcox; (kape‘e, mei te ‘ima a‘ea‘e i te ‘ima oko) Edwin Fii, Tunui Tuohe, Hi’o Timau, Manuhi Timau, Rito Teiefitu, Pena Tohuhutohetia, me Fati Tohuhutohetia; me (i a‘o) Barry Rolett (te vivini hana).
Te tau Tuhuna ‘ite te Te‘ao Kakiu o te Matae‘inaa no he Hana
Te tau ha‘ina hana a te tuhuna ‘ite te te‘ao kakiu o te matae‘inaa
E ha‘ahana te tuhuna ‘ite te te‘ao kakiu o te matae‘inaa: te hamani, te patu, te tau porohi, te tau fafi mika, te faona no te tau ha‘ina, e tahi meta me te turuea.
Te tau ha‘ina e ko‘ana anatu nei
Te tau ha‘ina e ko‘ana anatu nei i ‘oto te titi‘a i te ava e hu‘etia te ‘epo: te tau pue, te tau vahana ke‘a, te tau ta‘a fetue, me te tau ivi i‘a, e pua‘a me te manu.
E titiatia te one me te tami no te haakoana mai te tau haina kakiu me tahipito tau haina ke. (Joseph Teiefitu Barsinas, Sam Tiaiho)
Ua koana i te tau tuhana i Hanamiai, te tau kea umu no titahi umu kakiu. E haahanatia nei te umu no te tao te kaikai i te ava koina. (Emma Kousouris, Christine Zeinel)