Te hana katoo i Tahuata

Pehea Te Hue Te Taha Kakiu

Te tau Taha i Hu‘etia i Hanamiai

Na Barry Rolett (Fa‘e Hamani kei no Vaihi) i koana te taha kakiu o Hanamiai i oto te puke one i oto te kaavai o Hanamiai, mea ta eka me Vaitahu. Ua timata te huetina te ehua 1985 e ua ava te koa, e tou mahina titahi, e tou mahina titahi, na te Fae Hamani hohonu Yale me te National Science Foundation i utu te huetina. No tahipito tau huetina i haateetia e Barry Rolett, ua tupu te ehua 1997, 1998, 2001 me te ehua 2008, na Andover Foundation for Archaeological Research i utu tea huetina. Ua io o Hanamiai e tahi o te tau taha kakiu oo i Porinetia tihana ‘oumati, me te tipapa ‘epo kakiu oo, 1000 ‘ehua i muiho ia letu Kirito. E hakaite a te tau haina i koana mai, te tau maama no te hee ma no he tai i koana i te tau poi kakiu meia to atou tau tupuna mei te Fenua Kina, te keke i una o te tihena oumati.


Pehea te Hu‘e te tau Taha Kakiu

Mea nui te tai enata i eka i oto te kaavai o Hanamiai. No eia, te tau haina i avetia mai i eia i teia ehua i teia ehua, un puke ma una atu ma una atu, ua tomi moutia e te one puhitia e te metani. E hakaite a tea tau tipapa one kakiu, te pohoetina i teia tai i teia tai. Ua huetia te tau tipapa e tahi e tahi me te turuea me te huu peni; te tipapa fenua i huetia te ehua 1984 ua tihe 180 hatimeta te hohonu ma ao ae o te moe toitoi o te fenua.


Ma oto te titatina te epo, i koana mai ai te tau haina hunahuna ki ae e koana ai imi me te turuea me he tau metau uhi, te tai vahana toi kea me ta tau ivi. Titia ke tina to teia tipapa, titia ke tina to teia tipapa, ae tutai. Ua kohitia paotu te tau haina me te tau iviivi o te tau animara me te manu i koana. Ua metatia me te patuatatia te tau haina me te tau kaneatina me he tau paevaha vaho fae me te tau tahuna ahi mamua te takitaki ia atou. 


Te tau haina i koana i Hanamiai, e hakaite nei, e taha kaneatina metau uhi me te toi kea.


E patu tia to atou ata tomua nohe hamani, epo te taki mei tohe ua. Teaki Teiefitu (te ima oko) me So Teiefitu (te ima aeae).

Te Tumu te Enata 

E hakaite nei te atafenua i to te poi kakiu hee tai no Lapita te keke tihena oumati mevahatina i Tona me Hamoa (me he 800 ehua mamua o letu Kirito) i mu'i mai te mevahatina o to atou tau moopuna porinetia me io tea taha o te tau tupuna i Porinetia te keke tihena oumati (me he 800 ehua ma hope o letu Kirito). Puhitia e te metani, aahitia e te tau fetu me te tau au, te tau poi hee tai porinetia i tihe te Fenua Enata me te eka tumu, ua koutee mai atou ma no he tau vaa ka tau ua tei ave mai te tau puu kaikai me te tau animara ke. 


Te poi hana i te tau hana katoo me te tau hana hue e teepo i ‘oto te kaavai o Vaitahu i te ‘ehua 1997 me te ‘ehua 1998 o: (i ‘una, mei te ‘ima aeae i te ‘ima oko) Einaa Timau, Christian Grolez, Roger Aniamioi, Mike Carson, Eric West, Jennifer Kahn, me Charles Wilcox; (kapee, mei te ima aeae i te ‘ima oko) Edwin Fii, Tunui Tuohe, Hi’o Timau, Manuhi Timau, Rito Teiefitu, Pena Tohuhutohetia, me Fati Tohuhutohetia; me (i ao) Barry Rolett (te vivini hana).

Te tau Tuhuna ‘ite te Te‘ao Kakiu o te Matae‘inaa no he Hana

Te tau ha‘ina hana a te tuhuna ‘ite te te‘ao kakiu o te matae‘inaa

E haahana te tuhuna ‘ite te teao kakiu o te mataeinaa: te hamani, te patu, te tau porohi, te tau fafi mika, te faona no te tau haina, e tahi meta me te turuea.   

Te tau ha‘ina e ko‘ana anatu nei

Te tau haina e koana anatu nei i ‘oto te titia i te ava e huetia te ‘epo: te tau pue, te tau vahana kea, te tau taa fetue, me te tau ivi ia, e puaa me te manu. 

E titiatia te one me te tami no te haakoana mai te tau haina kakiu me tahipito tau haina ke. (Joseph Teiefitu Barsinas, Sam Tiaiho)

Ua koana i te tau tuhana i Hanamiai, te tau kea umu no titahi umu kakiu. E haahanatia nei te umu no te tao te kaikai i te ava koina. (Emma Kousouris, Christine Zeinel)