E ata no te taha huetine i te ‘ehua 1985. Me te mahia no te vevao te tau etua ia mokai te ‘avai‘a i te kaukau. E haka‘ite teia tipapa i to ia te‘ao, teia tipapa i to ia te‘ao mei te mea kakiu tihe te mea hou. Ua ‘itetia te ‘ehua o te tau tipapa one ma ‘oto te tau imitina i ‘oto te tau paoto hana a te tau tuhuna no he arahu to‘otia mai mei ‘oto te tau tahuna ahi.
Na te po‘i tomua i tihe i Hanamiai i ‘ave mai te pua‘a, te nuhe, te kio‘e, te tumu me‘i, te ta‘o, te mei‘a, me tahipito tau teita. Te manu me te honu e ‘ina‘i kai o‘o tia no te mono i te i‘a. A‘e he ha‘ina pa‘apa‘a, ua kanea te po‘i kakiu te tau ha‘ina ke‘a, pu‘ava, me te ivi.
Tenei tau ha‘ina no te ava ma hope te ‘ehua 1450 ma hope o letu Kirito, te ava no te ‘aveitina me te hao‘e. Te tihena o te pa‘apa‘a tahipito tau ha‘ina mei vaho mai, ua ‘avei ha‘akoi mai tahipito tau hakatu hu‘i ke i ‘oto te poho‘etina o te ‘enata me to ‘atou ha‘a ‘enata.
Te patuata o Honu, te haka’iki o Tahuata (a ko‘e‘a Kiri Peato), na Viriamu Hodges (1774).
Va’a ka ‘enata i ‘oto te hana o Vaitahu, patuatatia e Viriamu Hodges, te tuhuna patuata i te ava o te ‘ua o te koute‘e o te Keapu Cook (1774).
Ua ko‘ana ia So Teiefitu e tahi o te tau tahuna ahi kakiu i ‘itetia te ‘ehua, i te Fenua ‘Enata.
Ua ko‘ana ia Hi‘o Timau te kapa veo i Hanamiai i te ‘ehua 1998.
Ha‘ina tani ‘eka kaneatia me te pa‘apa‘a piura me te pa‘apa‘a. Acc. 1998-374.
Ki‘i tamau puso putei kerehi Bordeaux. Acc. 377.
Ua ‘itetia te Fenua ‘Enata e te tau Hao‘e no Europa i te ava tomua e Alvaro de Mendaña, tihe ‘ehua 1595. Ati‘a, a‘e i timata atu ‘a te tu‘u atu me te tu‘u mai ati‘i me te ‘avei tamau anatu tihe te tihena o te Keapu James Cook i ‘oto te ‘ua o to ia koute‘e i tenei ta‘u keke tai moana o Hiva te ‘ehua 1774. I te tau ‘ehua i mu‘iho, ua ‘i‘o te Fenua ‘Enata e taha hakaeatina ma‘ima‘i o‘o tia e te tau ihepe no he uapu e he‘e i te fenua Atia me te tai moana o Hiva. I te ava e tupu meita‘i ‘a te hana ‘avai’a i te paoa ke‘ike‘i, ua tu‘u atu me te tu‘u mai te tau menike me te tau hao‘e no Europa i ta ‘atou ha‘ina: te pa‘apa‘a paoka, te pa‘apa‘a, te mata uhi karahi, te pia inu, te uaina, te puhi, i te kaikai me te vai a te ‘enata.
I te ‘ehua 1842, ua ha‘a‘i‘o te amia ferani o Dupetit-Thouars ia Vaitahu e ka‘avai hau Ferani. Ua kaneatia e tahi aka‘ua no he tuaivi i vavena o Vaitahu me Hanamiai. Te ha‘ate‘etina kape me titahi kofi‘i poritita i ha‘ako‘ana te peke o te ‘enata me te tupu aneiho te toua. E tahi pupu kape ferani i ‘eka i Vaitahu tihe te ‘ehua 1862 i te ava ha‘amautia ai te mana o te hau Ferani i Nuku Hiva. Mea nui te tau ha‘ina no te‘a ava ha‘ate‘etina kape i ko‘ana. Te‘a tau ha‘ina e haka‘ite tia nei i ‘inei hakatu hou tenei e tupu nei i ‘oto te poho‘etina o te ‘enata, ati‘a no atu e ha‘ahana ‘a ‘atou te tau ha‘ina a te hao‘e a‘e ‘atou i titi‘i i a ta ‘atou ha‘ina tumu me he to‘i ke‘a.
Tenei tau epaepa kaneatia i Glasgow, te fenua Ecosse vavena o te ‘ehua 1846 me te ‘ehua 1891. Tahipito ua o‘o mitia te hakatu o te kaneatina, te pora o titahi o te tau epaepa e ata ‘enata to ia.
Mei Ta‘upoto (2006) mei Hanamiai (1998) tenei tau epaepa tu‘utia mai e te hua‘a fa‘e o Tahia Mitara me te hua‘a fa‘e o Naani Barsinas. Acc. TH5.S75, 2972.
Te ki‘i tamau puso o te putei uaina Château Lafitte, mei ‘io titahi putei uaina i kaneatia mamua o te ‘ehua 1868 i Bordeaux i te fenua Ferani. I te‘a tai, ua ‘i‘o te‘a uaina, e uaina ‘ono nui i vavena o te tau papa haka‘iki no Europa. Te‘a fa‘e haka‘iki, i hanitia i te tau ‘a nei me he Lafitte Rothschild ua ‘i‘o anatu ia me titahi o te tau papa vino i pa te ‘ono ma te aoma‘ama.
Tu‘utia mai e te hua‘a o François Piu Barsinas. Acc. TH5.579.
Ua ‘i‘o te pa‘apa‘a e ha‘ina taetae nui i ‘oto te ava koa mahope o te ‘aveitina no te tau Hao‘e. Tenei tau pa‘apa‘a, ua ‘itetia e tau ha‘ina fe‘o i te ‘ava o te pa‘apa‘a piura, te ‘ava o te pa‘apa‘a kiva, me te ‘ava o te pa‘apa‘a veo, ia tiohitia me te hakatu o te pa‘apa‘a.
Ko‘anatia te puhi poto mei Hanamiai te ‘ehua 1986. Me ‘ia i ‘oto o te paero poteto te avaina te puhi poto, i he‘e onene ai te tupu o te puhi.
Tu‘utia mai e Teiki Barsinas. Acc. 1007.
Mea taetae te puhi ke‘a ahi na te tau pupu kape no Europa i vavena o te ‘ehua 1660 me te ‘ehua 1840. E ta te ke‘a ahi i titahi po‘o pa‘apa‘a, a pu‘a te ko‘i‘i i ha‘au‘a i te paua o te puhi. Ma hope mai, uau‘u te ui‘a o te paua i ‘oto te pa‘oto ahi me te ona anamai te kiva puhi. Kaneatia te tau kiva puhi me te kiva.
Mei Hanamiai (2014) tu‘utia mai e te hua‘a fa‘e o François Barsinas (veva‘otia o Piu). Acc. 2217, 2157.
Mei Ta‘upoto tenei tau ha‘ina te ko‘anatina (2006) tu‘utia mai e te hua‘a fa‘e o Tahia Mitara (1, 6); me te ha‘ina i ko‘ana i Pohopao‘o io te taha ekatina tumu o Vaitahu (2); me Hanamiai (1986) tu‘utia mai e Teiki Barsinas (3, 4, 5).
Te moni fe‘o no te fenua Paniora te ‘ehua 1732 (3) me he mea e haka‘ite ‘a ua tupu te ‘aveitina me te tau Hao‘e mei te koute‘e o Mendana tihe te koute‘e o Cook.
I te 18 hanere ‘ehua, e fafitia te tau ihepe, te hope i ‘oto te tai, me te tau kapa veo no te papua te ‘akau umo‘i e nu‘a i te tai e ti‘a, e te koute‘etina ma no he tai. Ua ko‘e te ha‘ahanatina i te kapa veo i te ava ua ko‘ana titahi peni hou mea papua i te ‘akau i vavena o te 19 hanere ‘ehua.
Mei Hanamiai. Tu‘utia mai e te hua‘a fa‘e o Naani Barsinas. Acc. 1998.48.