Kesäkuussa 2019 perustettiin virallinen Eduskunnan ME/CFS-verkosto.
Verkoston tarkoitus on parantaa ME/CFS-potilaiden ja heidän lähiomaistensa tilannetta. Verkosto toimii yhdyssiteenä potilaiden, terveydenhuollon toimijoiden ja lainsäätäjien välillä. Verkoston tavoitteita ovat sosiaaliturvan parantaminen, hoidon saatavuuden (kokeellisen ja oireenmukaisen) parantaminen, sairauden tunnustaminen WHO-luokitelluksi monisysteemiseksi invalidisoivaksi sairaudeksi, ME/CFS-sairaiden lasten oikeuksien puolustaminen, sairauden tutkimuksen edistäminen ja epäkohtien nostaminen esiin päättäjien tietoisuuteen.
Verkoston jäsenet:
Sari Tanus (kd.), puheenjohtaja
Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys ry, sihteeri
Mika Niikko (ps.), varapuheenjohtaja
Matti Semi (vas.), varapuheenjohtaja
Ari Koponen (ps.)
Noora Koponen (vihr.)
Jukka Kopra (kok.)
Terhi Koulumies (kok.)
Jukka Mäkynen (ps.)
Veronica Rehn-Kivi (r.)
Jussi Saramo (vas.)
Verkoston toivotaan kasvavan entisestään ja uusia jäseniä toivotaan kaikista puolueista.
LISÄRAHOITUKSEN MYÖNTÄMISESTÄ MYALGISTA MYELOENKEFALOPATIAA KOSKEVALLE BIOLÄÄKETIETEELLISELLE TUTKIMUKSELLE
9. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan määrätietoisesti tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että myalginen myeloenkefalopatia / krooninen väsymysoireyhtymä tunnustetaan asianmukaisesti;
15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään tiedotus- ja valistuskampanjoita terveydenhuollon ammattilaisten ja yleisön keskuudessa, jotta väestölle voidaan tiedottaa myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän olemassaolosta ja oireista;
P9_TA-PROV(2020)0140
Pyyntö rahoittaa biolääketieteellistä tutkimusta myalgisesta enkefalomyeliitistä
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. kesäkuuta 2020 lisärahoituksen myöntämisestä myalgista myeloenkefalopatiaa koskevalle biolääketieteelliselle tutkimukselle (2020/2580(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan ja 179–181 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan,
– ottaa huomioon komissiolle 2. syyskuuta 2019 esitetyn kirjallisen kysymyksen myalgista myeloenkefalopatiaa koskevasta tutkimuksesta (E-002599/2019) sekä komission 28. lokakuuta 2019 antaman vastauksen,
– ottaa huomioon komissiolle 4. joulukuuta 2018 esitetyn kirjallisen kysymyksen kroonisesta väsymysoireyhtymästä (E-006124/2018) sekä komission 30. tammikuuta 2019 antaman vastauksen,
– ottaa huomioon komissiolle 28. elokuuta 2018 esitetyn kirjallisen kysymyksen aiheesta ”Myalginen myeloenkefalopatia: Maailman terveysjärjestön tunnustus ja komission tuki tutkimukselle ja koulutukselle” (E-004360/2018) sekä komission 1. marraskuuta 2018 antaman vastauksen,
– ottaa huomioon komissiolle 9. marraskuuta 2017 esitetyn kirjallisen kysymyksen myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan tutkimuksen rahoituksesta (E-006901/2017) sekä komission 18. joulukuuta 2017 antaman vastauksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 227 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on vastaanottanut useita vetoomuksia, joissa tuodaan esiin huoli hoitojen puutteesta ja myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan biolääketieteellisen tutkimuksen nykyisestä alirahoituksesta EU:ssa;
B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan mukaan jokaisella on oikeus saada ”sairaanhoitoa kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisin edellytyksin”, kun taas muissa kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, tunnustetaan oikeus terveyteen tai sen osatekijät, kuten oikeus sairaanhoitoon, tai viitataan niihin;
C. katsoo, että jäsenvaltioiden ja unionin toimet on kohdennettava kansanterveyden parantamiseen; katsoo, että tämä tavoite olisi saavutettava unionin jäsenvaltioille antamalla tuella sekä edistämällä yhteistyötä ja sairauksien syitä, leviämistä ja ehkäisyä koskevaa tutkimusta;
D. ottaa huomioon, että myalginen myeloenkefalopatia / krooninen väsymysoireyhtymä on invalidisoiva ja krooninen monisysteeminen sairaus, jonka syitä ei tunneta ja jonka oireet, vakavuus ja eteneminen vaihtelevat suuresti;
E. ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestö on luokitellut myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän hermoston häiriöksi kansainvälisen tautiluokituksen (ICD-11) mukaisesti koodilla 8E49 (postviraalinen väsymysoireyhtymä);
F. ottaa huomioon, että myalginen myeloenkefalopatia / krooninen väsymysoireyhtymä on monimutkainen ja erittäin invalidisoiva sairaus, sillä äärimmäinen väsymys ja muut fyysiset oireet voivat tehdä jokapäiväisten toimintojen suorittamisen mahdottomaksi; ottaa huomioon, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien elämänlaatu voi kärsiä suuresti ja että nämä potilaat saattavat joutua vuoteenomaksi tai pysyttelemään kotona ja kärsiä vakavista oireista ja kielteisistä vaikutuksista sosiaalisiin suhteisiin ja perhesuhteisiin ja että yhteiskunnalle saattaa koitua huomattavia kustannuksia näiden potilaiden menetetyn työkyvyn vuoksi;
G. katsoo, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien henkilöiden korkeaan sosiaalisen syrjäytymisen riskiin on kiinnitettävä erityistä huomiota; katsoo, että tässä mielessä kyseisestä sairaudesta kärsivien työntekijöiden on voitava säilyttää työpaikkansa, jotta he eivät jää eristyksiin;
H. katsoo, että olisi toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien työssäkäyvien henkilöiden työolojen ja -ympäristön mukauttamiseksi; katsoo, että heillä olisi myös oltava oikeus työpaikan ja työajan mukautuksiin;
I. ottaa huomioon, että vielä ei ole olemassa vakiintuneita myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevia biolääketieteellisiä diagnostisia testejä eikä EU:n / Euroopan lääkeviraston hyväksymiä hoitomuotoja;
J. ottaa huomioon, että myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän sairastuvuus ja esiintyvyys EU:ssa eivät ole tiedossa, kuten ei myöskään niistä aiheutuva yleinen sosiaalinen ja taloudellinen rasite, koska asiasta ei kerätä EU:n tasolla tietoja koordinoidusti ja kattavasti;
K. ottaa huomioon, että komission 30. elokuuta 2019 vetoomukseen nro 0204/2019 antaman vastauksen mukaan myalginen myeloenkefalopatia / krooninen väsymysoireyhtymä on diagnosoitu noin 24 miljoonalla ihmisellä eri puolilla maailmaa mutta määrän arvellaan olevan vain kymmenen prosenttia kaikista myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavista;
L. ottaa huomioon, että American Myalgic Encephalomyelitis and Chronic Fatigue Syndrome -yhdistys arvioi, että noin 17–24 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää;
M. ottaa huomioon, että EU:ssa arviolta kahden miljoonan ihmisen, jotka kuuluvat eri etnisiin ryhmiin, ikäryhmiin tai sukupuoliin, uskotaan kärsivän myalgisesta myeloenkefalopatiasta / kroonisesta väsymysoireyhtymästä; ottaa huomioon, että aikuisista tautia sairastavista suurin osa on naisia;
N. ottaa huomioon, että tähän mennessä myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää ymmärretään huonosti ja näin ollen tapauksia diagnosoidaan liian vähän, mikä johtuu siitä, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät tunne tätä sairautta riittävästi, tai oireiden havaitsemisen vaikeudesta ja asianmukaisten diagnostisten testien puutteesta; ottaa huomioon, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan ymmärryksen puute voi vaikeuttaa huomattavasti potilaiden työkyvyttömyyden tunnustamista;
O. ottaa huomioon, että potilasyhteisö kokee, että viranomaiset ja koko yhteiskunta eivät ota sitä ja sen tarpeita huomioon, ja pyytää oikeutetusti lisäämään tietoisuutta ja myöntämään lisää rahoitusta tutkimuksen edistymisen tukemiseksi; ottaa huomioon, että potilaat ilmoittavat joutuneensa leimautumisen uhreiksi, koska tästä sairaudesta ei ole riittävästi tietoa; ottaa huomioon, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien henkilöiden oikeuksiin liittyvä leimautuminen sekä siihen liittyvä psyykkinen ahdinko, jolla on dramaattisia vaikutuksia yksilöihin, perheisiin ja yhteiskuntaan sekä kaikkiin kansalaisten elämän osa-alueisiin, tunnustetaan liian usein heikosti;
P. ottaa huomioon, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien lasten ja nuorten pääsy koulutukseen saattaa vaikeutua;
Q. katsoo olevan selvää, että tämäntyyppiset sairaudet on tunnustettava paremmin jäsenvaltioiden tasolla; katsoo, että viranomaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja yleisesti virkamiesten tietoisuuden lisäämiseksi olisi tarjottava erityistä kohdennettua koulutusta;
R. ottaa huomioon, että vetoomus nro 0204/2019 sai ja saa edelleen tuekseen huomattavan määrän allekirjoituksia potilailta ja heidän perheiltään sekä tiedeyhteisöltä, ja kehottaa investoimaan enemmän resursseja biolääketieteelliseen tutkimukseen, joka koskee myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää, ja potilastukeen;
S. ottaa huomioon, että vuosien mittaan useat Euroopan parlamentin jäsenet ovat esittäneet komissiolle kysymyksiä EU:n rahoituksen saatavuudesta myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevaan tutkimukseen;
T. ottaa huomioon, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevat tutkimusponnistelut ovat edelleen melko hajanaisia ja että tutkimusta ei koordinoida EU:n tasolla; ottaa huomioon, että huolimatta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2014–2020) eri syistä johtuvia neurologisia häiriötä koskeville tutkimushankkeille ja kivuntutkimukselle (kuten Help4Me, GLORIA ja RTCure) myönnetystä tuesta komissio myönsi kirjalliseen kysymykseen E-006124/2018 30. tammikuuta 2019 antamassaan vastauksessa, että EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista ei ole tähän mennessä tuettu erityisesti myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän diagnosointia tai hoitoa koskevia hankkeita;
1. pitää huolestuttavana myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän suurta esiintyvyyttä EU:ssa, sillä arviolta kaksi miljoonaa kansalaista sairastaa niitä;
2. suhtautuu myönteisesti komission tukeen Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyölle (COST), joka loi äskettäin myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän parissa työskentelevien tutkijoiden integroidun verkoston (Euromene); uskoo, että Euromene voi tuoda lisäarvoa toimille, jotka eivät olisi niin tehokkaita, jos ne toteutettaisiin pelkästään kansallisella tasolla;
3. suhtautuu myönteisesti Euromene-verkostossa parhaillaan tehtävään työhön, jonka tavoitteena on luoda Euroopan laajuinen yhteinen lähestymistapa tätä monimutkaista sairautta koskevan tietämyksen vakavien puutteiden korjaamiseksi ja tietojen jakamiseksi tautitaakasta Euroopassa sekä kliinisestä diagnoosista ja mahdollisista hoitomuodoista hoidon tarjoajille, potilaille ja muille sidosryhmille;
4. suhtautuu myönteisesti komission 28. lokakuuta 2019 kirjalliseen kysymykseen E-002599/2019 antamassaan vastauksessa antamaan sitoumukseen tarjota lisää mahdollisuuksia myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevaan tutkimukseen Horisontti 2020 -ohjelmaa seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman eli Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kautta;
5. pitää kuitenkin valitettavana, että komission tähän mennessä hyväksymät rahoitusaloitteet eivät ole riittäviä; pitää huolestuttavana myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan tutkimuksen nykyistä alirahoitusta, sillä näitä sairauksia voidaan pitää piilevänä kansanterveysongelmana EU:ssa; korostaa, että on yhä kiireellisempää puuttua inhimillisiin ja sosioekonomisiin seurauksiin, joita aiheutuu siitä, että yhä useammat ihmiset elävät ja työskentelevät näiden pitkäaikaisten, invalidisoivien ja kroonisten sairauksien kanssa, jotka vaikuttavat heidän työnsä ja työllisyytensä kestävyyteen ja jatkuvuuteen;
6. kehottaa komissiota myöntämään lisärahoitusta ja asettamaan etusijalle erityisesti myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevaan biolääketieteelliseen tutkimukseen keskittyviä hankkeita koskevat ehdotuspyynnöt, jotta voidaan kehittää ja validoida biolääketieteellinen diagnostinen testi ja tehokkaita biolääketieteellisiä hoitoja, joilla sairaus voidaan parantaa tai lievittää sen vaikutuksia;
7. katsoo, että myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan biolääketieteellisen tutkimuksen nykyinen alirahoitus ei ole perusteltua, kun otetaan huomioon arvioitu potilaiden suuri määrä ja sairauden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;
8. korostaa, että on toteutettava innovatiivisia hankkeita, joilla voidaan varmistaa tätä sairautta koskevien tietojen koordinoitu ja kattava keruu jäsenvaltioissa, ja vaatii ottamaan käyttöön pakollisen raportoinnin kaikissa jäsenvaltioissa, joissa myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää esiintyy;
9. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan määrätietoisesti tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että myalginen myeloenkefalopatia / krooninen väsymysoireyhtymä tunnustetaan asianmukaisesti;
10. kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa seulontamenetelmien, diagnosoinnin ja hoidon osalta sekä luomaan eurooppalaisen esiintyvyysrekisterin potilaista, jotka sairastavat myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää;
11. pyytää komissiota myöntämään rahoitusta, jolla varmistetaan asianmukainen ja parannettu lääketieteellinen koulutus terveys- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien potilaiden kanssa; kehottaa näin ollen komissiota tutkimaan, onko mahdollista perustaa EU:n rahasto myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten;
12. kehottaa komissiota varmistamaan tarvittavan logistisen tuen rahoituksen tutkijoille, jotta voidaan edistää tämän alan tutkimustoimien koordinointia EU:ssa, jotta voidaan tunnistaa myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosimenetelmien monimutkaisuustekijät ja potilaiden hoitoon liittyvät haasteet sekä hyödyntää täysimääräisesti asiantuntijoiden panosta ja kaikkien sidosryhmien osallistumisen kautta kerättyjen innovointi- ja terveystietojen saatavuutta, jotta voidaan asettaa oikeat toimintapolitiikat etusijalle;
13. kehottaa lisäämään kansainvälistä yhteistyötä myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan tutkimuksen alalla, jotta voidaan nopeuttaa objektiivisten diagnostisten standardien ja tehokkaiden hoitomuotojen kehittämistä;
14. kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen, jossa arvioidaan myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän sosiaalisia ja taloudellisia kokonaiskustannuksia EU:ssa;
15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään tiedotus- ja valistuskampanjoita terveydenhuollon ammattilaisten ja yleisön keskuudessa, jotta väestölle voidaan tiedottaa myalgisen myeloenkefalopatian / kroonisen väsymysoireyhtymän olemassaolosta ja oireista;
16. kehottaa neuvostoa hyväksymään EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä parhaillaan käytävien neuvottelujen yhteydessä parlamentin pyynnön Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahojen lisäämisestä ja niiden pikaisesta hyväksymisestä, jotta työt voidaan aloittaa hyvissä ajoin myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää koskevan tutkimuksen varmistamiseksi;
17. kehottaa komissiota tunnustamaan erityishaasteet, joita tutkijat kohtaavat tutkiessaan sairauksia, joiden syytä ei tunneta, kuten myalgista myeloenkefalopatiaa / kroonista väsymysoireyhtymää, ja varmistamaan, että näistä vaikeuksista huolimatta näitä sairauksia koskeva biolääketieteellinen tutkimus saa oikeudenmukaisella tavalla rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta;
18. korostaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta asiasta edistämällä edelleen toimia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla kunkin vuoden helmikuun viimeisenä päivänä vietettävän harvinaisten sairauksien päivän yhteydessä;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
TOIMINNALLISET HÄIRIÖT-TERMINOLOGIA SYRJÄYTTÄÄ ME/CFS- JA EDS-POTILAAT YHTEISKUNNASTA
Vammaisfoorumi vaatii, että EDS ja ME/CFS poistetaan toiminnalliset häiriöt -luokittelusta. Näiden sairauksien hoidossa tulee noudattaa lääketieteellisesti perusteltua, näyttöön pohjautuvaa hyvää hoitokäytäntöä. Lisäksi edellytämme, että henkilöitä, joilla on EDS tai ME/CFS, kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa heidän hakiessaan sosiaali- ja terveyspalveluja, sosiaaliturvaa ja kuntoutusta. Sairauksista johtuvat toimintakyvyn rajoitteet ja tuen tarve tulee huomioida yksilöllisesti.
Vetoamme teihin arvoisat ministerit ME/CFS/POTS/PANS * oirekuvilla olevien lasten ja heidän perheidensä kaltoinkohtelun pysäyttämiseksi.
Vertaistukemme piirissä on yli sata perhettä ja toistasataa lasta. Viimeisten kuukausien aikana neljä vertaistukiryhmämme lasta on kiireellisesti sijoitettu tai huostaanotettu lastensuojelulaitokseen. Meidän perheiden yhteisenä kokemuksena on, että nämä sijoitukset on tehty väärin perustein, rikkoen lapsen ja potilaan oikeuksia.
Vetoamme teihin arvoisat ministerit ME/CFS/POTS/PANS * oirekuvilla olevien lasten ja heidän perheidensä kaltoinkohtelun pysäyttämiseksi.
Vertaistukemme piirissä on yli sata perhettä ja toistasataa lasta. Viimeisten kuukausien aikana neljä vertaistukiryhmämme lasta on kiireellisesti sijoitettu tai huostaanotettu lastensuojelulaitokseen. Meidän perheiden yhteisenä kokemuksena on, että nämä sijoitukset on tehty väärin perustein, rikkoen lapsen ja potilaan oikeuksia.
PERHEET JA TILANNE SUOMESSA
Olemme tavallisia suomalaisia perheitä, joilla elämässä tärkeintä on omat lapsemme. Me jokainen olemme joutuneet tahtomattamme tilanteeseen, josta selviämisessä on vaadittu täysin kohtuuttomia voimavaroja. Lapsen vakava sairastuminen on sinällään jo suuri tragedia, mutta sairastuminen sairauteen, jonka etiologia, diagnosointi ja hoito on puutteellista, on elämänikäisen trauman aiheuttaja.
Lapsistamme osa on hyvin vakavasti sairauden invalidisoimia, jopa vuodepotilaita. Osa ei ole vuosiin kyennyt fyysisesti ikätovereidensa lailla käymään koulua tai elämään normaalia lapsen ja nuoren elämää. Jokainen meistä on vuorollaan uskonut ja luottanut, että meidän terveydenhuoltomme pyrkii tekemään parhaansa erityisesti lasten ollessa kyseessä. Olemme valitettavasti joutuneet toistuvasti pettymään, sillä yhteistä tavoitetta lapsen parhaaksi ei ole haluttu löytää. Monet meistä ovat olleet tässä tilanteessa jo kauan, jopa kymmenen vuotta. Tuona aikana olemme yrittäneet lukuisia kertoja löytää niitä tahoja, jotka kantaisivat vastuun tilanteesta ja ryhtyisivät konkreettisiin toimiin näiden lasten ja nuorten auttamiseksi.
Kuluneen vuosikymmenen aikana suomalaisten lasten ja nuorten kaikenlainen selittämätön sairastaminen ja pahoinvointi on meidän vanhempien, mutta myös lapsia hoitavien lääkärien ja tutkimusten mukaan lisääntynyt. Iso joukko viranomaisia on ollut jo vuosia tietoinen yhä kasvavasta tunnistetusta potilasjoukosta, mutta toistaiseksi tilanteeseen ei ole saatu asianmukaista ratkaisua. Me vanhempina näemme tilanteen järjettömyyden joutuessamme vuodesta toiseen käymään taistelua lapsen diagnoosin ja hoidon saamisesta. Olemme seuranneet huolestuneena viranomaisten ja eri asiantuntijatahojen käymään keskustelua resurssien riittämättömyydestä. Olisi ensiarvoisen tärkeää pureutua syytekijöihin. Me vertaistukiryhmänä olemme toistuvasti pyytäneet puolueetonta selvitystä suomalaisten lasten sairastavuudesta vuosien 2010-2018 välisinä aikoina. Meille on tarjottu vastaukseksi rekisteripohjaisia tutkimuksia, joiden osalta mitään merkittävää tiettyjen sairauksien esiintymistä ei ole havaittavissa. Näitä lapsia ei voi kuitenkaan löytää rekistereitä tutkimalla, koska diagnoosien kirjo on valtava ja osa lapsista on kokonaan ilman diagnoosia. Olemme pyytäneet myös mahdollisten yhteisten syytekijöiden selvittämistä. Näitä konkreettisia tekijöitä ovat rokotukset, virustaudit ja sisäilmatoksiinit sekä perimään liittyvät seikat. Näitä selvityksiä ei ole katsottu tarpeelliseksi kuitenkaan toteuttaa.
ONGELMAT JA NIIDEN RATKAISEMINEN
Suurin ongelma lienee yksinkertaisesti, ettei tiedetä mitä tehdä. Tilanne on kaikille osapuolille uusi ja outo. Sen asian myöntäminen olisi askel kohti muutosta. Huolellista asiaan paneutumista lienee estämässä myös taloudellisten resurssien riittämättömyys suhteessa tarpeisiin. Ongelmia on yritetty lyhytnäköisesti ratkaista siirtelemällä tätä potilasryhmää eri terveydenhuollon vastaanotoilta toiselle.
Vastuun siirtelyä kuvastaa myös viime keväänä päivitetty STM valtakunnalliset yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet -julkaisu, johon on lisätty ”toiminnallisten” sairauksien ryhmään kuuluvana monimuotoisista oireista kärsivien lasten ja nuorten tutkimuksen ja hoidon perusteet ja hoidon porrastuksen ohjeet. Tähän ryhmään on sijoitettu siis myös meidän ME/CFS/POTS tai vastaavilla oirekuvilla olevat lapset ja nuoret. Sairausluokitukseen, joka ei oikeastaan ole edes sairausluokitus vaan ”roskakoppa” -osasto sellaisille sairauksille, joiden tutkimiseen ja hoitamiseen ei ole Suomessa riittävää asiantuntijuutta. Lausuntoa ovat olleet laatimassa ne samaiset tahot, jotka eivät ole kyenneet vuosienkaan seurannan jälkeen tarjoamaan minkäänlaista hoitoa tai parannusta lapsillemme. Useimmista heistä on tehty toistuvia kanteluita ja muistutuksia. Tällä valvovan viranomaisen virallisella lausunnolla nämä terveydenhuollon toimijat saavat virallisen luvan jatkaa nykyistä toimintalinjaansa. Tämä on varsin erikoista, kun kansainvälisesti tarkasteltuna nämä diagnoosit ovat yleisesti tunnettuja sairauksia, joiden diagnosointiin ja hoitoon on olemassa validit kriteerit.
Meidän näkemyksemme mukaan yhteistyö vanhempien ja sairaaloiden välillä on ollut alusta lähtien hyvin heikkoa tai sitä ei ole ollut lainkaan. Julkisen ja yksityisen sektorin lääkärien välejä taas tuntuvat hiertävät erilaiset näkemyserot ja arvovaltakysymykset. Tilanteeseen liittyvia ristiriitatilanteita ja niiden mahdollisia syitä olemme koonneet liitteeseen 1.
Tilanteen vakavuus ei tunnu olevan selvää näille suosituksia ja lausuntoja laativille tahoille. Monen vuoden sairastamisen jälkeen perheet ja nämä lapset ovat käyneet jo jaksamisensa äärirajoilla. Jokainen vanhempi on silti valmis jatkamaan vastausten etsimistä ja toivoo lapsensa parantuvan ja saavan elämänsä takaisin. Meidän vanhempien näkökulmasta lääkärit ovat luovuttaneet.
LASTENSUOJELU JA SAIRAS LAPSI
Viimeaikaiset tapahtumat – neljän vertaistuki perheidemme lapsen sieppaaminen lähes väkivaltaisesti eroon rakastavasta perheestä on järkyttänyt meitä vanhempia syvästi. Lastensuojelulle ja sijaishuollolle vastuun siirtäminen vakavasti sairaan lapsen hoidosta ja huolenpidosta näyttäytyy törkeänä lapsenoikeuksien ja potilaan oikeuksien polkemisena, mutta samalla myös yhteiskunnan resurssien haaskaamisena. Kuntien laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat lähes kolminkertaiset avohuollon palveluihin verrattuna. Lapsen sijaishuolto on paitsi koko perheelle, vanhemmille ja sisaruksille sekä kaikille perheen lähipiiriin kuuluville hyvin traumaattinen kokemus. Valvontaviranomaisten ja eduskunnan oikeusasiamiehen tekemissä tarkastuksissa on toistuvasti tullut esiin kaltoinkohtelua sijaishuollossa. Tutkimusten mukaan vain pieni osa sijoitetuista selviytyy elämässään eteenpäin. Lapsemme ovat jo syrjäytyneet lääkäreiden toteuttaman heitteillejätön vuoksi. Miten heillä voisi olla enää luottamusta tähän yhteiskuntaan ja sen toimijoihin tai miten he voisivat tulla mahdollisesti tervehdyttyään osaksi tätä yhteiskuntaa? Laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan.
Täten on täysin oikeutettua kysyä, miten sijaishuollossa ollessaan vakavasti sairaan lapsen tarpeet tulee huomioitua. Sijaishuollossa työntekijöinä eivät ole terveydenhuollon ammattilaiset. Heillä ei voi olla sitä tietämystä lapsesta ja hänen sairaudestaan kuten omilla vanhemmilla on. Vuosikausien sairastaminen ja ilman asianmukaista sairautensa hoitoa ja tukea jääminen on jättänyt syvät traumat näihin lapsiin. Laitokseen sulkemalla ja perheestään erottamalla tuhotaan lopullisesti näiden lasten elämä.
Koko tilanne näyttäytyy kuin taisteluna, jossa panokset kovenevat hetki hetkeltä. Yksittäinen lapsi on kuin vallankäytön väline. Heikomman puolelle ei kukaan tohdi asettua. Me vanhemmat olemme äärimmäisen peloissamme siitä, mihin tämä yhteiskunta on menossa.
TULEVAISUUS JA LAPSEMME
Olemme lähestyneet teitä jo aiemmin asiallamme. Suomen lääketieteellinen ME/CFS yhdistys on toimittanut teille vertaistukiryhmässämme tehdyn lastensuojeluun liittyvän kyselyn yhteenvedon (liite 2).
Pyydämme kunnioittavasti teitä pysähtymään tämän tilanteen edessä, miettimään mitä te itse olisitte valmis tekemään oman lapsenne eteen, näkemään kaikki ne ponnistelut, mitä me vanhemmat olemme jo tehneet ja mihin me olemme olleet valmiit saadaksemme lapsillemme apua. Vuonna 2019 meillä ei pitäisi olla asioita, joihin oikeusvaltiossa ei voisi pystyä vaikuttamaan, kun puhumme lapsista. Me emme pyydä teitä etsimään lapsillemme parantavaa hoitoa. Se on lääkärikuntamme tehtävä. Me pyydämme teitä pysäyttämään tämän tilanteen, lopettamaan ristiriidat ja arvovaltakiistat eri tahojen välillä, antamaan lapsillemme kaiken sen tuen ja avun minkä he tarvitsevat kestääkseen sairautta, johon ei ole olemassa ehkä parantavaa hoitoa. Me pyydämme teitä suomaan näille lapsille heidän vanhempiensa rakkauden, jotta he jaksavat säilyttää elämänilonsa ja uskonsa tulevaisuuteen ja elämään.
Kunnioittavasti,
ME/CFS/POTS/PANS lasten vanhemmat ja perheenjäsenet
Yhteensä 87 allekirjoittajaa ympäri Suomea.
Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä 4 291 henkilöä. Adressi toimitettiin ministereille Annika Saarikko ja Pirkko Mattila.
Hyvät ministerit Annika Saarikko ja Pirkko Mattila, vetoamme teihin, että käynnistätte ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvan ME/CFS:n hoidon suunnittelun. Toiminnallisten häiriöiden hoitomalli ei sovi tähän sairauteen.
ME/CFS-potilailla on oikeus näyttöön perustuvaan hoitoon, ja me vaadimme, että psykososiaalisen hoidon järjestämisen sijaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto
• tunnustaa ME/CFS:n fyysiseksi sairaudeksi ja kohtelee potilaita ja heidän perheitään tasavertaisesti muiden vakavaa elimellistä tautia sairastavien kanssa (laki yhdenvertaisuudesta)
• tarjoaa työntekijöilleen ja alan opiskelijoille ajantasaista, oikeaa tietoa (ei teoriaa ME/CFS:stä toiminnallisena häiriönä)
• käyttää riittävän täsmällisiä diagnostisia kriteereitä ME/CFS:n erottamiseksi muista sairauksista (esim. Canadian Concensus Criteria[1])
• järjestää oireenmukaista hoitoa, joka perustuu nykykäsitykseen ME/CFS:stä somaattisena sairautena
• ottaa käyttöön biolääketieteelliseen näyttöön perustuvia, ME/CFS:ään kehitettyjä hoitokeinoja, kun sellaisia on saatavilla
• takaa ME/CFS-potilaille vammaispalvelulain mukaiset tukitoimet sekä tarvittavat apuvälineet arjessa selviytymiseen potilaan toimintakyvyn niin vaatiessa.
Miksi tämä on tärkeää?
ME/CFS (G93.3) tunnetaan myös nimillä virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä, myalginen enkefalomyeliitti ja krooninen väsymysoireyhtymä, ja WHO on luokitellut sen hermoston sairaudeksi vuodesta 1969 alkaen. Vaikka taudin aiheuttajaa yhä etsitään, biolääketieteellinen tutkimus on osoittanut taudin selvästi elimelliseksi[2][3][4]. STM:n toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestämistä suunnitteleva työryhmä kuitenkin määrittelee sen psykososiaaliseksi tilaksi lukiessaan sen yhdeksi toiminnallisista häiriöistä. Tämä luokittelu johtaa täysin sopimattomiin hoitoihin ja tarvittavan tuen eväämiseen ME/CFS-potilailta.
Toiminnalliseksi häiriöksi luokittelemisen malli on otettu Tanskasta. Kansainvälisen tiedeyhteisön johtavat ME/CFS-tutkijat[5] pitävät tätä mallia nykytiedon vastaisena ja vahingollisena. ME/CFS:n tyyppioireeseen (PEM) perehtyneet asiantuntijat yhdysvaltalaisessa Workwell Foundation -säätiössä[6] esittivät maailman terveydenhuoltajille viime toukokuussa (2018) vakavan varoituksen asteittaisen liikuntaterapian (GET) haitallisuudesta[7]. Toiminnallisten häiriöiden hoitoon suositeltu välttämiskäyttäytymisen purkaminen on räikeässä ristiriidassa näiden asiantuntijoiden suositusten kanssa.
Psykososiaalisen hoitotavan tieteelliseksi perusteeksi on esitetty PACE Trialina[8] tunnetun tutkimuksen tuloksia. Tämä tutkimus on kuitenkin kyseenalaistettu perinpohjaisesti sen merkittävien metodologisten ongelmien takia[9]. Tiedelehti Lancetin toimitukselta on vaadittu tutkimuksen materiaalin riippumatonta analyysiä avoimella kirjeellä kolme kertaa. Ensimmäisen kirjeen allekirjoitti alan kansainvälisistä tutkijoista kuusi ja toisen 42[10][11]. Kolmannella kirjeellä allekirjoittajia oli lopulta toista sataa[12]. Myös muissa psykososiaalisen hoidon perusteiksi esitetyissä tutkimuksissa on vastaavia ongelmia[13][14].
Vaikka STM:n työryhmän raporttia ei ole vielä julkistettu, Helsingin yliopistossa lääketieteen ja psykologian opiskelijoille on jo kahtena vuotena luennoitu kroonisesta väsymysoireyhtymästä otsikolla "Toiminnalliset häiriöt"[15][16], ja lääkärikunnalle on tarjottu vastaavia kursseja ympäri Suomea. Kela soveltaa jo toiminnallisten häiriöiden hoitomallia ME/CFS-potilaisiin ja hylkää tähän sairauteen perustuvat sosiaalietuushakemukset sairauden väärän tulkinnan takia. Suomessa on huomattava määrä työkyvyttömiä ME/CFS-potilaita, jotka ovat vailla sosiaaliturvaa. Heistä heikoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole henkilökohtaista turvaverkostoa. Lapsipotilaita koskevan STM:n raportin[17] koulunkäyntiä koskeva ohjeistus on perusopetuslain pykälien 17§ ja 18§ vastainen. Lapsipotilaiden kohdalla ME/CFS:n psykososiaaliseksi häiriöksi tulkitseminen on tuottanut suomalaisille lapsiperheille kohtuutonta kärsimystä ja vaikeutta[18].
Allekirjoittamalla tämän vetoomuksen autat Suomen ME/CFS-potilaita saamaan sen hoidon, avun ja tuen, joka heille lain mukaan kuuluu ja jota he kipeästi tarvitsevat.
LÄHTEET
[1] Carruthers, Bruce M.; Jain, Anil Kumar; De Meirleir, Kenny L.; Peterson, Daniel L.; Klimas, Nancy G.; Lerner, A. Martin; Bested, Alison C.; Flor-Henry, Pierre; Joshi, Pradip; Powles, A C Peter; Sherkey, Jeffrey A.; van de Sande, Marjorie I. (2003), "Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome: Clinical Working Case Definition, Diagnostic and Treatment Protocols" (PDF), Journal of Chronic Fatigue Syndrome, 11 (2): 7-115, doi:10.1300/J092v11n01_02
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1300/J092v11n01_02
[2] W. Ian Lipkin, 10/2018: ME/CFS Statement
https://www.mailman.columbia.edu/sites/default/files/pdf/mecfs_statement_10-18.pdf
[3] Second Annual Community Symposium on the Molecular Basis of ME/CFS Summary, 10/2018.
https://www.omf.ngo/2018/10/22/second-annual-symposium-summary/
[4] Committee on the Diagnostic Criteria for Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome; Board on the Health of Select Populations and Institute of Medicine (2015) In Beyond Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome: Redefining an Illness, National Academies Press, Washington (DC)
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK274235/
[5] Open Medicine Foundation: The Second Annual Community Symposium on the Molecular Basis of ME/CFS at Stanford University
https://www.omf.ngo/community-symposium-2/
[6] Workwell Foundation
http://www.workwellfoundation.org/
[7] Letter To Healthcare Providers; Workwell Foundation
[8] White, PD; Goldsmith, KA; Johnson, AL; Potts, L; Walwyn, R; DeCesare, JC; et al. (5 March 2011), "Comparison of adaptive pacing therapy, cognitive behaviour therapy, graded exercise therapy, and specialist medical care for chronic fatigue syndrome (PACE): a randomised trial", The Lancet, 377 (9768): 823–836, doi:10.1016/S0140-6736(11)60096-2, PMID 21334061
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(11)60096-2/fulltext
[9] CE, Kindlon T, Courtney R, et al. (2018. b) Rethinking the treatment of chronic fatigue syndrome-a reanalysis and evaluation of findings from a recent major trial of graded exercise and CBT. BMC Psychology 6(1):6.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5863477/
[10] An open letter to Dr. Richard Horton and The Lancet; 13 November 2015
http://www.virology.ws/2015/11/13/an-open-letter-to-dr-richard-horton-and-the-lancet/
[11] An open letter to The Lancet, again; 10 February 2016
http://www.virology.ws/2016/02/10/open-letter-lancet-again/
[12] Trial By Error: Yet Another Appeal to The Lancet, With More On Board; 10 July 2018
[13] Mark Vink, Alexandra Vink-Niese, 10/2018; Graded exercise therapy for myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome is not effective and unsafe. Re-analysis of a Cochrane review
[14] Vincent Racaniello, 10/2018. A Statement in Support of Cochrane.
[15] Toiminnalliset häiriöt – sairautta vai vaivaa? Helsingin yliopisto 2018
https://courses.helsinki.fi/fi/375732
[16] Toiminnalliset häiriöt – luentosarja lääketieteen perusopiskelijoille. Helsingin yliopisto 2017
[17] Lasten monimuotoiset oireet Selvityshenkilöiden raportti
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3928-8
[18] Tiina Jääskeläinen: Sairastuneen perheen arki ja oikeudet; Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ja sosiaaliturvan puute -seminaari. 29.9.2018
Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys ry:n lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2020
Viite: HE 29 / 2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020
ME/CFS (krooninen väsymysoireyhtymä) on ”vakavasti elämää rajoittava elimellinen (fyysinen) sairaus, jota psyykkiset syyt eivät selitä. Sairauden oirekuvaa hallitsee useimmiten äkillisesti alkanut ja pitkäkestoinen uupumus, joka pahenee vähäisessäkin fyysisessä tai henkisessä ponnistelussa eikä lievity levolla. Sairauden syntymekanismi on edelleen tuntematon. Diagnoosia ei voida tehdä lääketieteellisin tutkimuksin, vaan se perustuu tarkkaan taudinkuvan selvittämiseen ja muiden syiden poissulkuun.” (Lääkärikirja Duodecim).
Käytössä olevassa ICD-10 tautiluokituksessa ME/CFS on luokiteltu hermoston sairaudeksi koodilla G93.3. Kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet ja pystyasennossa oleminen voi olla hankalaa. Vain harva paranee ja ainakin 50 % potilaista ei työllisty edes osa-aikaisesti. Lapsipotilailla ennuste on parempi. Sairauden aiheuttamat vuotuiset kustannukset Suomen valtiolle (kun suhteutetaan Britannian ja Yhdysvaltojen tekemät arviot Suomen kansantuotteeseen ja väkimäärään) ovat ainakin n. 200–300 miljoonaa euroa. Oireyhtymä on erittäin huonosti tunnettu ja vasta vuoden 2015 jälkeen on saavutettu tieteellinen konsensus siitä, että se on itsenäinen sairautensa tai sairauksien ryhmä.
Suomalainen biolääketieteellinen ME/CFS-tutkimus
Suomen edellytykset tehdä ME/CFS-tutkimusta tulevat parantumaan lähitulevaisuudessa huomattavasti. Duodecim valmistelee tammikuussa 2021 julkaistavia kansallisia ME/CFS:n hoitosuosituksia, joissa tullaan sopimaan kansallisesti käytössä olevista diagnostisista kriteereistä. Meillä on vahva julkinen terveydenhuolto, jossa potilaiden tehokas tunnistaminen käytännöistä sopimisen jälkeen on mahdollista. ME/CFS:n kuntoutusta ollaan jo aikeissa tutkia Suomessa, mutta biolääketieteelliseen tutkimukseen ei ole rahoitusta.
Mahdollisia rahoituksen käyttökohteita
Sairauteen on olemassa lupaavia hoitoja, joista erityisesti Suomessa on positiivisia kokemuksia koko potilasryhmällä naltreksonista, mutta laadukasta plasebokontrolloitua tutkimusta ei ole tehty. Lapsipotilaiden hoidosta Suomessa on positiivisia kokemuksia suonensisäisestä immunoglobuliinista valikoidulla alaryhmällä (diagnostisten kriteerien täyttyminen ei ollut ainoa peruste hoidon antamiselle) Eiran sairaalasta Helsingissä.
Urheilulääketiede on Suomessa huippuluokkaa ja täällä olisi hyvät valmiudet tutkia ME/CFS-potilaiden poikkeuksellisia vasteita rasitukseen.
Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä ja tehdä tutkimusyhteistyötä ulkomaisten tahojen kanssa, yhtenä valttikorttinamme laadukas aineisto potilaista, joille on tehty poissulkututkimukset ja jotka on diagnosoitu korkeimpien standardien mukaisesti.
Suomesta ei osallistuta aktiivisesti tiedeyhteisön ME/CFS-konferensseihin. Suomalaisen lääkärikunnan, etenkin nuorten lääkärien, osallistumista tiedeyhteisön tapahtumiin tulisi tukea kannustaaksemme ja vauhdittaaksemme ME/CFS-asiantuntijuuden kehittymistä Suomessa.
Budjetti
Ehdotamme 270 000 euron rahoitusta vuodelle 2020 seuraaviin tarkoituksiin koskien ME/CFS:n biolääketieteellistä tutkimusta.
Biolääketieteellisen ME/CFS-tutkimuksen rahoittaminen 250 000 €
Terveydenhuollon ammattilaisten konferenssi-, matka- ja majoituskulut 20 000 €
Yht. 270 000.00 €
________
Kuulemistilaisuus 28.11.2019
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien Suomen lääketieteel]inen ME/CFS -yhdistys ry:n ehdotusta, että valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen varattaisiin 270 000 euron rahoitus kroonisen väsymysoireyhtymän biolääketieteellistä tutkimusta varten.
THL viittaa aikaisempaan lausuntoon (1HL1272914.00.0212078),jossa laitos piti perusteltuna laatia Hyvä käytäntö -suositus, joka parantaisi kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden näyttöpohjaista hoitoa, kuntoutusta ja yhdenvertaisuutta sosiaalietuuksien myöntämisessä. THL kannatti hankkeen vastuutahoksisuomalaista Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -yksikköä. Lausuntopyynnön mukaan suositus valmistuu tammikuussa 2021.
THL katsoo, että etiologialtaan tuntematonta alkuperää olevien oireyhtymien tutkimuksia, hoitoa ja tutkimusta on hyvä keskittää erikoissairaanhoidon yksiköihin, joissa on riittävän monialainen asiantuntemus. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on avannut keväältä 2019 toiminnallisten häiriöiden poliklinikan, joka koordinoi toiminnallisista häiriöistä kärsivien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta, kehittää häiriöiden hoitoa, tutkii hoitomuotoja ja potilasryhmän ennustetta sekä kouluttaa muita terveyden huollon toimijoita.
Kroonisen väsymysoireyhtymän on etiologialtaan tuntematon oireyhtymä, johon liittyy vakava toimintakyvyn heikentyminen. THL:n näkemyksen mukaan valmisteilla oleva kansallinen Hyvä käytäntö - suositus tulee jatkossa Iinjaamaan kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden tutkimuksia ja hoitoa sekä nostaa esiin erilaisia tutkimustarpeita.
THL tukee esitetyn määrärahan varaamista yleisesti erilaisten toiminnallisten häiriöiden tutkimus ja hoitosuositusten laatimiseen sekä hoidon tietopohjan kansalliseen koordinaatioon.
Pääjohtaja Markku Tervahauta
Johtajan sijainen Taneli Puumalainen
STM:n Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet -raportti vuodelta 2019 ei käsittele ME-sairautta itsenäisenä, somaattisen sairautena vaan liittää sen osaksi useita eri sairauksia kattavan "toiminnalliset häiriöt" -käsitteen alle. Tämä luokittelu poikkeaa kansainvälisestä linjasta ja mm. Maailman terveysjärjestön-, CDC:n- , NIH:n-, IOM:n sekä Ruotsin ja Hollannin raporttien linjasta. Asiasta on tehty kantelu EOAK/6076/2018, alla STM:n vastaus kanteluun:
25.10.2018. EDUSKUNNAN PIKKUPARLAMENTIN KANSALAISINFO
(video n.1h)
Keskustelua johtaa kansanedustaja Mika Niikko (PS). Paikalla kansanedustajat Martti Talja (kesk), Sari Tanus (KD), Ritva "Kike" Elomaa (PS), Johanna Karimäki (vihr), Matti Semi (vas), Tiina Elovaara (sin) ja Satu Hassi (vihr).
Vastauksia yleisökysymyksiin ja keskustelua Valviran, Kelan, yliopistosairaaloiden ja STM:n laiminlyönneistä.
(video n.1,5h)
Panelisteina Samuli Tani Suomen lääketieteellisestä ME/CFS-yhdistyksestä, dosentti Olli Polo, ylilääkäri Risto Vataja, kirjailija, lääketiedekirjoittaja Maija Haavisto ja Lääkärikeskus Lupauksen Ville Pöntynen. Puheenjohtajana sinisten kansanedustaja Tiina Elovaara.
Järjestäjinä kansanedustaja Tiina Elovaara ja Suomen ME/CFS-yhdistys.
19.11.2021, Iso-Britannian terveysministeri Savid Javid twiittasi:
"Meidän on tehtävä enemmän ME / kroonisen väsymysoireyhtymän suhteen. Tutkimuksesta on ollut todella puutetta useiden vuosien ajan. Tapasin tällä viikolla Chris Pontingin, Karl Johan Tronstadin, Nancy Klimasin & Stephen Holgaten ja keskustelimme haasteista, tutkimuksesta ja yhteistyöstä."
12.5.2021, kansainvälisenä ME-päivänä, Itävallan terveysministeri Wolfgang Mückstein puki päällensä paikallisen ME-yhdistyksen t-paidan, jossa viestinä oli: "ME/CFS - koulutus, tunnustaminen, tutkimus". Ministeri Mückstein otti kantaa myös ME-potilaiden paremman hoidon ja sosiaaliturvan puolesta.
12.5.2015 Norjan pääministeri Erna Solberg: "Tämä on skandaali. Potilaita on kohdeltu epäkunnioittavasti vain siksi, ettei meillä ole riittävästi tietoa. Pahinta on ettemme myöskään ole tehneet riittävästi töitä saadaksemme lisää tietoa. On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmä priorisoi ME-tutkimuksen ensimmäiseksi tehtävälistallaan."
2017 Norja osoitti 30 miljoonaa kruunua ME-tutkimukseen
kuva: Tore Sætre / Wikimedia22.10.2011 Norjan terveysviraston apulaisjohtaja Bjørn Guldvog pyysi anteeksi ME-potilaiden kohtelua terveydenhuollossa: "Me emme ole pitäneet ME-potilaista riittävän hyvää huolta. Mielestäni on oikeutettua sanoa, että emme ole luoneet asianmukaisia terveyspalveluita näille ihmisille ja pahoittelen sitä."
kuva: Wikipedia23.3.2021 Hollannin Terveysministeri Tamara van Ark hyväksyi esityksen 28,5 miljoonan euron rahoituksesta ME-sairauden biolääketieteelliseen tutkimukseen 10 vuoden ajalle.
kuva: Wikipedia27.5.2021 Ruotsin eduskunnassa järjestettiin avoin kuuleminen ME/CFS:stä ja virusinfektiota seuraavasta uupumusoireyhtymästä.
Sveriges Radio: "Björn Eklund puhui Ruotsin eduskunnassa ME-sairaudesta: Mahdotonta saada hoitoa"
24.3.2021 Ruotsin Sosiaaliturvaministeri, Ardalan Shekarabi, twiittasi: "Försäkringskassanin tehtävänä on lisätä turvaa potilaille, joilla on muun muassa diagnoosit ME/CFS ja pitkittynyt korona."
kuva: WikipediaRUOTSISSA FÖRSÄKRINGSKASSANIN ARVIO (41%) ME-POTILAIDEN TYÖKYVYSTÄ ON RÄIKEÄSSÄ RISTIRIIDASSA LÄÄKÄREIDEN ARVION (4%) KANSSA
RME - Riksförbundet för ME-patienter 17.5.2021:
"Försäkringskassan arvioi, että 41 prosentilla ME-potilaista on täydellinen tai melkein täydellinen työkyky (75-100% työ).
Lääkärien arvion mukaan vain 4 prosentilla on vastaava työkyky, ja potilaista 3 prosenttia toteaa, että heillä on tämä työkyky.
Lähde: RME:n jäsenkyselytutkimus - Medan livet går förbi 2018-2019, sivu 12.
Yllä olevat tilastot osoittavat selvästi väärän arvion, jonka Ruotsin Försäkringskassan on tehnyt ME-potilaiden työkyvystä ja toisaalta kuinka kokeneiden lääkäreiden arvioita ei kunnioiteta.
Sillä, että Ruotsin Försäkringskassan järjestelmällisesti tekee hylkäyspäätöksiä vakavasti sairaille ihmisille, voi olla valtavia seurauksia.
Tämän on muun muassa Lundin yliopiston valtiotieteiden tutkija, Niklas Altermark, huomannut haastatellessaan noin 30 ME-potilasta Avslagsmaskinen-kirjaa varten. ETC-sanomalehden haastattelussa hän kertoi:
"Monien täytyy elää kumppaninsa elätettävänä, lainata rahaa, myydä omaisuutta, toiset lopulta päätyvät toimeentulotuen asiakkaiksi. On tavallista, että ihmiset kertovat, että heillä ei ole tulevaisuutta, ja puhuvat oman elämänsä lopettamisesta.
Kaikista pelottavin huomio työssäni on se, että on helppo ymmärtää nuo tunteet, kyseessä on pirun vaikea sairaus, heiltä puuttuu turvaverkko ja heidän kokemuksensa kyseenalaistetaan.""
12.3. 2020 Tanskan eduskunta päätti yksimielisesti, että Tanska sitoutuu noudattamaan WHO:n tautiluokitusta ja irrottaa ME/CFS:n toiminnallisista häiriöistä. Päätöksessä todetaan, että sairauden luokittelu toiminnalliseksi häiriöksi ei ole auttanut ME-potilaita vaan päinvastoin malli on ollut leimaava ja ME-potilaat ovat jääneet ilman asianmukaisia tutkimuksia ja hoitoja. Päätöksessä sitoudutaan päivittämään viralliset materiaalit ME-sairauden kohdalla sekä hakemaan tietoa ulkomailta ja käynnistämään päivitetyn tiedon mukainen hoito. (Helsingin yliopistollinen sairaala on ottanut mallia Tanskan, nyt kumotusta, toiminnallinen häiriö-linjauksesta ME-potilaiden hoidon suunnittelussa)
24.5.2019 USA:n senaatti hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 225,
kansainvälisen myalginen enkefalomyeliitti / krooninen väsymysoireyhtymä -tietoisuuspäivän tavoitteiden tukemisesta. Aikaisemmin samalla viikolla kongressin alahuone oli esitellyt samansisältöisen, molempien puolueiden tukeman päätöslauselman Resolution 399.
22.8.2019 Kanada ilmoitti osoittavansa 1,4 miljoonaa ME:n biolääketieteelliseen tutkimukseen.
Kanadan terveysministeri Ginette Petitpas Taylor: "Hallituksemme tukee ylpeänä tutkijoiden työtä, joka pyrkii parantamaan myalgisen enkefalomyeliitin kanssa kärsivien ihmisten, heidän perheidensä ja hoitajiensa elämänlaatua. Tämän investoinnin avulla edistämme ME-tutkimusta, pyrimme kehittämään testaus- ja hoitovaihtoehtoja, parempaa lääketieteellistä koulutusta ja lopulta parempaa potilaille annettavaa apua."
kuva: Wikipedia2019 Iso-Britannian parlamentti teki historiallisen yksimielisen esityksen, jossa hallitusta kehotettiin:
• lisäämään rahoitusta ME-sairauden biolääketieteelliseen tutkimukseen
• poistamaan asteittain lisätty liikunta (GET) ja kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) hoitosuosituksista
• huomioimaan parlamentin huoli perusteettomista lastensuojelumenettelyistä ME-lapsipotilaiden kohdalla
• lisäämään lääkäreiden koulutusta ME-sairaudesta
2020 NICE julkaisi hoitosuositus-luonnoksen ME-sairauteen, jossa GET ja CBT kielletään hoitomuotoina
kuva: MEAction