Tekijä: Jaana Uusitalo (2012)
Maatiaiskissalla tarkoitetaan kissatyyppiä, joka on muodostunut kissojen lisääntyessä vapaasti keskenään ihmisen siihen puuttumatta. Ne eivät siis ole mitään erityistä rotua, sillä rotukissan erottaa maatiaiskissasta ne ovat järjestelmällisesti jalostettu tietyn tyyppisiksi. Eri maiden maatiaiskissat ovat kuitenkin erilaisia, mikä johtuu kissapopulaation sopeutumisesta paikalliseen ilmastoon ja muihin ympäristöoloihin. Suomalainen maatiaiskissa edustaa Euroopassa tavallista kissatyyppiä, johon perustuu virallisesti hyväksytty rotu nimeltä eurooppalainen. Rotukissa on aina jonkin kissajärjestön rekisteröimä ja hyväksymä, ja sillä on rekisteripaperit.
Maatiaiskissaa voidaan kutsua myös kotikissaksi, mutta nimitys kotikissa on maatiaista laajempi. Maatiaiskissa käsittää nimenomaan jollain alueella itsekseen muodostuneen tyyppisen kissakannan, johon ei ole sekoittunut jalostettuja rotukissoja. Kotikissa-nimitys sisältää myös muut rekisterikirjattomat, sekarotuiset kissat. (Wikipedia, 2012)
Maatiainen on puhdas maatiainen, johon ei ole sekoittunut mitään rotua. Maatiaisia on lyhytkarvaisia, puolipitkäkarvaisia ja pitkäkarvaisia, ei siis tarvita mitään rotukissan jälkeläistä siihen, että kissasta saadaan puolipitkä- tai pitkäkarvainen. Maatiaiseksi ei pidä nimittää kissaa, jonka vanhemmista jompi kumpi - tai molemmat - on rotukissoja. Sellainen kissa on aina kotikissa. (Kissamaailma.net, 2012)
Maatiaiskissoille järjestetään omia kotikissanäyttelyitä, mutta myös rotukissanäyttelyissä on usein kotikissaluokka. (Wikipedia, 2012)
Afrikkalaisen villikissan eli metsäkissan jälkeläiset ovat olleet ihmisen seuralaisena jo tuhansia vuosia. Tänä aikana kesykissan rakenne ja käyttäytyminen ovat muuttuneet. Kesykissalla on suhteessa pienemmät aivot kuin villeillä sukulaisillaan. Sen käyttäytyminen on monin tavoin lapsellista. Pentumaiset käyttäytymispiirteet, jotka villikissalta häviävät jo kuuden kuukauden iässä, säilyvät kotikissoilla läpi elämän.
Villiintyneetkin kotikissat eroavat tavoiltaan villikissoista. Kun villikissat pääsääntöisesti elävät yksinään, kotikissat muodostavat yhteisöjä. Aivan kuten leijonanaaraatkin, kotikissanaaraat muodostavat sukulaisista laumoja. Naaraat hoitavat yhdessä jälkeläisiään ja saattavat metsästääkin yhdessä. Urokset elävät yksin, mutta sietävät toisia uroksia samalla alueella. Lähde http://www.tunturisusi.com/kissat/kotikissa1.html, viitattu 19.8.2012.
Kotikissan suku on Felidae, laji on Felis silvestris catus. Eurooppalaisen villikissan laji on Felis silvestris.
Kuva 1. Kissojen evoluutiosta ja "sukupuusta": Lähde Pecon-Slattery et al.
Biologit eivät ole kyenneet rakentamaan kissaeläimille tarkkaa sukupuuta. Kaikki näiden lajien fossiilit muistuttavat hyvin paljon toisiaan, ja eroavat toisistaan vain kooltaan. Lähde http://mbe.oxfordjournals.org/content/21/12/2299, viitattu 18.9.2012
Kissamaailma.net http://www.kissamaailma.net/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1111828715, viitattu 19.8.2012.
Pecon-Slattery, J; Pearks Wilkerson, A.J.;. Murphy, W.J.;. and O’Brien, S.J.; Phylogenetic Assessment of Introns and SINEs Within the Y Chromosome Using the Cat Family Felidae As a Species Tree. Mol Biol Evol (2004) 21 (12): 2299-2309. August 25, 2004. Viitattu 18.9.2012.
Wikipedia: Maatiaiskissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Maatiaiskissa, viitattu 19.8.2012.