Käsitteet:

• S2-opiskelussa vieraat käsitteet ja sanat käydään läpi yhdessä esimerkiksi ennen tietyn tekstin lukemista tai tehtävien tekemistä. Hankalista tai uusista sanoista ja käsitteistä saatetaan myös tehdä listoja, joihin selitykset voi kirjoittaa joko suomeksi tai tarvittaessa muulla kielellä. Tehtävänannot luetaan yhdessä ja varmistetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet, mitä pitää tehdä tai mihin kysymykseen pitää vastata. 

• Tekstien analysoinnin yhteydessä voi antaa sanalistoja tai muistuttaa, mistä tuntimateriaalista löytyy tehtävään sopivia käsitteitä. 

• Esimerkiksi kirjallisuuden ja mediatekstien analyysin ja tulkinnan käsitteitä opitaan omien kirjallisten tuotosten kautta (esim. pitää kirjoittaa runo tai mielipideteksti, jossa on käytetty tiettyjä runon kuvallisuuden tai mielipidetekstin vaikuttavuuden käsitteitä). 

Muut kielet rinnalla:

• Toisinaan olemme miettineet yhdessä esimerkiksi sanojen merkityksiä ja sitä, miten hyvin jonkin sanan voi kääntää ja mikä olisi sille läheisin vaikkapa englannin sana. Kielioppia havainnollistan toisinaan osoittamalla vieraan kielen piirteiden kautta, millaisia asioita saamme aikaan äidinkielemme taivutuspäätteillä.

• Jotkin käsitteet ovat kokonaan tai osittain sitaattilainoja toisesta kielestä/ lainasanoja. Näiden kohdalla vieraan kielen osoittaminen taustalla on luontevaa. Samoja ilmiöitä voi löytyä muista kielistä. 

• Myös vieraiden kielten vaikutusta opetettaessa voi hyödyntää vieraita kieliä (anglismit, svetisismit).

• Hyödyllistä on myös osoittaa jos opiskelijan itse tuottamassa tekstissä on vieraan kielen haitallinen rakenteiden tai sanontojen näkyminen.

Luovat keinot/ kielellä leikittely:

• Epäsanojen merkityksen keksiminen ja selittäminen toisille opiskelijoille, uusien kielikuvien keksiminen, keksitään yhdyssanoja. 

• Olemme tehneet esimerkiksi synonyymilistoja, joissa opiskelijat keksivät itse lähimerkityksisiä sanoja joillekin annetuille sanoille. Sen jälkeen tutkitaan, millaisia assosiaatioita eri synonyymit ja lähikäsitteet herättävät. On esimerkiksi kädellä äänestetty, onko jokin sana omasta mielestä negatiivinen vai positiivinen, asiallinen vai arkinen. Aineen omien käsitteidenkin kanssa tuollaista synonyymihakua voisi tehdä. 

• B-suomi (hegy): opiskelija tekee oman sanaston opiskeltavasta teemasta (50 sanaa), esim. työelämästä, yrityselämästä. Opettaja tarkastaa oikeinkirjoituksen. Tämän jälkeen opiskelijat tekevät niiden pohjalta tehtäviä toisilleen. Esim. ristikoita, käännöslauseita.

Arviointi:

• Meillä on yo-kokeiden vuoksi aika jäykät koemallit, jotta opiskelija harjaantuu kirjoittamaan yo-tekstien tyyppisiä vastauksia. Koe on siis lähes aina kirjallinen tuotos eli kirjoitustaidon tai lukutaidon vastaus. Kurssiarvioinnissa on kuitenkin aina mukana myös jotakin suullista tuottamista sekä muuta soveltavaa tehtävää, joilla esimerkiksi kirjoittamisessa heikompi voi nostaa kokonaisarvosanaansa. On kirjaesitelmiä ja paneeleita, puheita, ryhmäväittelyitä ja keskusteluita. 

Kulttuuritietoisuus:

• Erityisesti vuorovaikutuskursseilla painotan turvallisen tilan periaatteita ja esittelen ne kurssin alussa ryhmälle. Pohdimme tällä ja vaikuttamisen kurssilla myös tapoja, joilla voi huomioida ja helpottaa näihin aiheisiin liittyviä kysymyksiä ja yhdessä toimimista. 

• Monet keskustelutehtävät pareittain/ ryhmissä antavat opiskelijoile mahdollisuuden kertoa omista kulttuuritaustoista toisilleen.

• Esimerkiksi nonverbaalista viestintää opettaessani kysyn opiskelijoiden kokemuksia elekielestä muualla maailmassa. Tällaiset aiheet ovat käsittelyssä muutenkin vuorovaikutuskurssilla ja kakkosmoduulissa, joka keskittyy kieleen ja kulttuuriin. Kaikki eivät kuitenkaan halua nostaa kulttuuritaustaansa tai henkilökohtaisia kokemuksiaan esille, joten pyrin välttämään suoria kysymyksiä tai pyyntöjä jakaa jotakin, vaikka tietäisin jotakin jonkun erilaisesta kulttuuritaustasta. Jos opiskelija on itse halukas tuomaan kulttuuritaustaansa esiin, rohkaisen tähän ja kiitän näkökulmista. 

• Suomi toisena kielenä -oppimateriaaleissa eri kulttuurit on perinteisesti otettu hyvin huomioon, mutta nykyään meidän pitää käyttää äidinkielen oppikirjaa, koska sähköisiä S2-oppikirjoja ei enää ole. Tämän vuoksi oppikirjan sisällöissä on välillä aiheita, jotka herättävät eri kulttuureista tulleista opiskelijoissa kaikenlaisia tunteita ja välillä äänekkäitäkin väittelyjä ja keskusteluja. Annan näille keskusteluille aina aikaa ja tilaa ja käymme yhdessä asioita läpi. Jos tiedän kokemuksesta, että jokin teksti kuumentaa tunteita tai tuo pahaa mieltä, vältän sen käyttöä seuraavalla kerralla. Sitä ei voi kuitenkaan käyttää opetustekstinä siitä aiheesta, johon sen on tarkoitettu. 

• Välttelen uskontoa aiheena, mikäli opiskelijat eivät itse ota sitä puheeksi tai mikäli uskonto ei liity tunnin aiheisiin tai kuulu annettuun tehtävään. Uskonnosta ja arvoista keskustellaan kuitenkin yhdessä tietyissä tehtävissä, esimerkiksi erilaiset kirjallisuuskeskustelut ovat hyviä arvokeskusteluja ja niissä voi keskustella uskonnostakin. Opiskelijat tekevät välillä myös esityksiä omista kulttuureistaan ja uskonnostaan muille, minkä jälkeen keskustelemme asioista yhdessä. Minulle on tärkeää, että keskusteluilmapiiri pysyy aina ystävällisenä ja kaikille turvallisena, joten valokeilaa en suuntaa kehenkään: opiskelija voi jakaa omasta kielestään, kulttuuristaan ja uskonnostaan muille sen verran kuin haluaa. 

• Erilaiset kirjallisuuskeskustelut ovat hyviä arvokeskusteluja ja niissä voi keskustella kulttuureista ja uskonnostakin. Opiskelijat tekevät välillä myös esityksiä omista kulttuureistaan ja uskonnostaan muille, minkä jälkeen keskustelemme asioista yhdessä. 

Sanasto, uudet sanat, tekstit:

• Vieraiden termien avaaminen synonyymein, antonyymein, kuvailemalla, kuvien avulla ja esimerkkien avulla. Kuva voi esimerkiksi havainnollistaa uuden sanan oppimista (esim. harvinaiset eläimiä opetellessa).

• Uuden sanaston kanssa muistutan aiemmin opituista synonyymeistä. Puhutaan myös erilaisista rekistereistä ja kontekstin vaikutuksesta sanavalintoihin.

• Eri kielten yhdistäminen esimerkiksi lainasanojen opettamisessa (ranska, espanja).  Englannissa ja ruotsissa voi olla paljon samaa esim. rakenteissa.  Etuliitteiden taustaa latinassa tai kreikassa.  Vertailu matikan ja kemian sanastoon ja termeihin. Venäjän tunnilla eri slaavilaiset kielet (opiskelijoiden omat äidinkielet) ja suomeen venäjästä lainautuneet sanat, muista kielistä venäjään lainautuneet sanat.

• Värejä sanajärjestyksen hahmottamisessa, isoa kirjainta pienten joukossa erottamaan sanan päätettä.

• Oman äidinkielen sanakirjan käyttäminen.

Tehtävänannot ja arvioiminen:

• Kokeissa ja arvioinnissa huomioidaan se, ettei tarvitse sanatarkkaa kääntämistä englannista suomeen.

• Tehtävänannoissa: vihjesanojen muokkaaminen selkeämmäksi ja valikoimalla tehtäviä, jotka eivät vaadi suomen kielen syvällisempää osaamista. Hankaliksi arvioimia sanoja on avattu ennakkoon tai tarvittaessa kesken kokeenkin.

• Suullinen vastaaminen mahdollisuuksien mukaan täydentävänä vaihtoehtona

• Eriyttäminen tukimateriaalin avulla, esim. helpottavat lisätehtävät, tekstin valikoiminen tason mukaan, lisäaika lukemiseen, alleviivaaminen monisteista.

Kulttuuritietoisuus:

• Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ENA4-opintojaksoissa, mutta yhtä lailla ajankohtaisten uutisten sisällöissä.

• Keskusteluja kielen vallasta ihmisten asenteisiin ja retorisista keinoista.

• Opiskelijoiden väliset haastattelut esim. matkusteluun tai ruokaan liittyen. Esitelmien pitäminen omaan kulttuuritaustaan liittyvistä aiheista.

Sanat ja käsitteet:

• Alias-peli käsitteiden opettelussa. Käsitealias on erittäin toimiva ratkaisu ja mielekästä erityisesti abikurssille. Käsitteiden määrä konkretisoituu lappujen määrästä - niitä on paljon. Opiskelijat haluavat näitä myös kotiin harjoiteltavaksi.  Lisäksi selittävät sanaa opettajalle, jonka pitää arvata oikea sana. 

• Uusien sanojen opettelussa voi avata sanan historiaa ja pilkkoa sanaa osiin.

• 1900-luvun filosofia pohjautuu paljolti englannin kieleen - tämän ymmärtäminen auttaa. Esimerkiksi compatibility ei ole vaikea ymmärtää englannin kielellä, kombatilismi suomeksi on. 

• Jos esim. ruotsiksi tai englanniksi termistä aukeaa uusia merkityksiä, saatan käyttää niitä. Esim. samvete ja omatunto tarkoittavat samaa, mutta vihjaavat aika erilaisia asioita 

Opetus:

• Eriyttäminen on välttämätön. Pöytäryhmät auttavat - silloin yksittäiseen opiskelijaan ei kohdistu muiden nähden liikaa huomiota. 

• Filosofian termien käyttäminen oman elämänfilosofian selventämiseksi. 

Arviointi ja tehtävänannot:

• Kokeessa voi antaa tietyt käsitteet, joita käytetään ja sovelletaan tehtävien ratkaisemisessa. 

• Lukio-opiskelijoille voi järjestää suullisia kokeita (filosofia).

• Kokeessa on voinut kirjoittaa käsitteen esim. englannin kielellä.

Kulttuuritietoisuus:

• Filosofiassa kaikkien katsomusten yhdenvertaisuuden painottaminen.

• Filosofia on sekä kulttuurisensitiivistä että paljastaa myös sen, kuinka ohutta kulttuuritietoisuutemme on mihinkään suuntaan. Filosofian historia on avoimesti länsimaisen sivistyksen historiaa, ja tätä tematiikkaa joutuu käsittelemään tunnilla koko ajan. OPS:n valinta on keskittyä länsimaiseen sivistykseen mutta mietimme myös, mitä tämä tarkoittaa filosofisen ymmärryksen kautta. 

• Filosofian keskustelukerho koulussamme. Filosofia tarjoaa mahdollisuuden tarkastella maailmaa holistisesti ja nähdä myös yhteys muihin aineisiin, esim. taiteeseen tai yhteiskunnallisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin. 

• Keskustellaan esim. siitä, miksi jotkut haluavat kieltää suvivirren laulamisen koulussa, tai siitä, miten kannattaisi järjestää koulun juhlat, kun kaikki eivät ole kristittyjä.

• Keskustellaan paljon siitä, mitä ennakkoluuloja ja stereotypioita eri uskontoihin liittyy. 

Käsitteet:

• Seuraavaa esimerkkiä HI6-opintojaksolta sovellan kaikissa aineissa. Kulttuurien kohtaamisen käsitteiden harjoittelu. Käsitteet: monikulttuurisuus, integraatio, assimilaatio, segregaatio, marginalisaatio, rasismi, etnosentrismi, eurosentrismi, imperialismi. a) Kirjoita jokaisesta esimerkkilause. b) Käännä käsite toiselle hallitsemallesi kielelle. c) Pohdi, mikä olisi käsitteen vastakohta. d) Piirrä käsitteestä kuva tai symboli. 

• Pyrin selittämään uudet ilmiöt ja käsitteet mahdollisimman monipuolisesti, eri ilmaisuja, synonyymejä ja esimerkkejä käyttäen. Havainnollistan taululle symbolein (sydämin, salamanuolin, kysymysmerkein) kansainvälisten suhteiden ja maailmanpolitiikan tilaa valtioiden ja muiden toimijoiden välillä. 

• Suurvallan käsitettä voi käydä läpi maailmankartan avulla - pinta-alaltaan suuri valtio ei ole välttämättä suurvalta. Kartan avulla hahmotetaan suurvaltojen geopolitiikkaa sekä tilastojen avulla taloudellisia ja sotilaallisia resursseja. 

• Pyrin selittämään sanojen etymologista taustaa. Viittaan usein englanninkieliseen vastineeseen , esim. nation - nationalismi.

• esim. Otavan kirjoissa on varsinaisen opetustekstin lisäksi ns. selkoteksti josta pyydän lähtemään liikkeelle jos kokee aineen vaikeaksi. Käsitteitä voi avata kuvilla, piirtämällä, omin sanoin, vertaisselittämällä, tekemällä infograafin, miellekartan, ... 

• esim. Otavan kirja oikein toimiva, löytyy myös Opetushallituksen ja ainejärjestön tuottamaa selkokielimateriaali. 

Esseet:

• Mallintaminen: opettaja ohjaa esseen rakentamisen prosessia. Opettaja etenee esseen teossa askel askeleelta ja kuvaa samalla, mitä ajattelee, kun hän kirjoittaa esseetä. Tarkoituksena on antaa ikään kuin  käsikirja siitä, miten essee jäsentyy. Voidaan lähteä esimerkiksi liikkeelle siitä, että kirjoitetaan yhteinen johdanto, josta opiskelija jatkaa itse lopputekstin.

Kulttuuritietoisuus:

• Erityisesti HI6-opintojakso mahdollistaa identiteeteistä, stereotypioista, viestintätyyleistä, arvoista ja normeista keskustelemisen. 

• Lisäksi HI3-opintojaksolla opiskelijat haastattelevat vanhempaa sukulaista tai tuttavaa (usein vanhempia tai isovanhempaa) tehtävään "Minun sukuni tarina" (nimi Jari Tervon kirjasta). Vanhempiensa ja isovanhempiensa tarinoiden kautta he ymmärtävät sukunsa historian liittyvän laajempaan kontekstiin. Luemme näitä tarinoita yhdessä - moni on kertomansa mukaan kuullut konkreettisesti ensimmäistä kertaa, millaista on tulla maahanmuuttajana Suomeen. 

Käsitteet:

• Uusien termien käytössä kerron, mistä sana on peräisin ja mitä se tarkoittaa esim. latinaksi. Liitän uuden termin johonkin toiseen helpommin muistettavaan asiaan. Englannin tai ruotsin käyttäminen käsitteiden selittämisessä. Pohtien mitä sana muistuttaa muilla kielillä ja mitä se siinä kielessä tarkoittaa. 

Muita kielitietoisuuden apukeinoja:

• Draama-simulaatiot. Konkreettiset demonstraatiot oikeilla asioilla (kivet, hiekka, karkit, muovailuvahat). Videot. Simulaatiot. 

• Esseet ja tekstit ovat välttämätön osa näitä reaaliaineita, joten opiskelijoilta vaaditaan kokonaisten virkkeiden kirjoittamista ja tekstin jäsentelyä. Avuksi kannustan aluksi listaamaan asioita ranskalaisin viivoin ja kirjoittamaan ne sen jälkeen auki.

Kulttuuritietoisuus:

• Maantieteessä perehdytty asioihin uutisten kautta: voi tulla tilanteita vastaan, jolloin ilmenee, että tapahtumapaikka on opiskelijan kotimaa/ kotikylä. Tällaisissa tilanteissa on opettavaista, jos opiskelija itse alkaa kertomaan kotipaikastaan.

• Olen tilannut preparoitaviksi elimiksi lampaan elimiä sian elimien sijaan.

Käsitteet:

• Monet käsitteet tulevat englannin kielestä, mikä voi auttaa käsitteen oppimisessa ja ymmärtämisessä. Olomuotojen symbolit, esimerkiksi g eli gas. Suureiden alkuperä vieraissa kielissä on hyvä avata.

• Aihekokonaisuuden jälkeen tehdään monivalintoja, joiden yhteydessä tulee ilmi, onko käsitteitä ymmärretty. Tässä kohtaa voidaan ryhmän kanssa kerrata käsitteiden merkitystä ja testata ymmärrys vielä muutamalla täsmäkysymyksellä.

• Käytän muistisääntöjä: hapan äiti ja juoppo isä, syntyy esteri. Pannukakku PANK - elektrolyysissä positiivinen anodi negatiivinen katodi koska pannukakun tekemiseen tarvitaan energiaa. Synonyymit. 

• Fysiikassa voi nojata luonnosta tehtäviin mittauksiin ja tehdä suoraan ilmiön mittaamista. Vaihtoehtoisesti voi turvautua analogioihin ja niitä vastaaviin demonstraatioihin tai simulaatioihin.

Kulttuuritietoisuus:

• Nostan esimerkkejä ja kansallisuuksia esille: esim. Markovnikov Venäjältä. Tai Nils Bohr Tanskasta. Tämä nostaa esille asioiden kansainvälisyyden ja kansainvälisen yhteistyön tarpeen 

kielitietoisuus:

• Keskustelevat oppitunnit ja pienryhmätehtävät mahdollistavat sen, että opiskelijat voivat auttaa toisiaan ja opiskelijat ymmärtävät paremmin mistä on kyse, esim. jos sävelletään harmoniaa.

• Musiikin luominen itse mahdollistaa käsitteiden oppimisen konkretian kautta (esim. rytmi).

• Nuottiin kirjoittaminen/selventäminen, esimerkiksi jos nuotissa lukee ”con bocca chiusa”, niin opiskelija itse kirjoittaisi esim. mmmm/huulet kiinni/hymisten tms. mikä itselle aukeaa parhaiten. 

• Musiikki on pääosin toiminnallista tekemistä. Mutta esimerkiksi musiikin oppimispäiväkirjassa olen antanut vaihtoehdon tehdä tehtävän joko kirjoitettuun- tai videomuotoon. 

• Havainnollistaminen ja piirtäminen taululla. Esimerkiksi sointiväri ja harmonia ovat musiikkikäsitteenä vaikea ymmärtää - silloin soitan esimerkiksi pianolla harmonioita ja he piirtävät näiden mukaan tunnetiloja. Tai soitan klassista kappaletta, ja he piirtävät hetken ja siirtävät sitten paperin kaverille, joka jatkaa piirrosta. Näin he näkevät, miten toiset ovat musiikin tai käsitteen kokeneet. 

• Joillekin sanoille löytyy nuorisolle helpommin ymmärrettävä tai tutumpi sana jostain muusta yhteydestä. Voidaan käyttää sitä myös rinnakkain esim. häivyttää - plendata. 

• Kysyn ensin opiskelijoilta, mitä kyseinen sana heidän mielestään tarkoittaa. Tämän jälkeen keskustellaan asiasta ja selvennän käsitettä. Käytän myös kuvia apuna esim. käsite sommittelu; olen piirtänyt kolme ääriviivakuvaa, joissa hyvin erilaiset sommitteluratkaisut ja osassa selkeästi huonoja ratkaisuja. Opiskelijat joutuvat arvioimaan sommitelmia ja kertomaan mielipiteitään. 

• Kuvaamataidossa kuvien käyttö apuna ja avainsanojen käyttäminen dioissa. Myös pienoismalleja ja videoita voi hyödyntää.

• Googlaamme sanat ja etsimme niille merkityksen. Harjoittelemme asian "omin sanoin" jolloin merkitys tulee selväksi. Sitten opettelemme/ lisäämme uuden sanan lauseeseen oman sanan tilalle! 

• Teatterissa auttaa kun ymmärtää miksi jotain sanoo ja mihin sillä pyrkii! Sitten voi harjoitella asian ensin omin sanoin tai omalla kielellä.Kun  sanomaan lisää kehollista toimintaa jää toiminnasta kehollinen jälki ja oppiminen kiinnittyy muuhunkin kuin sanoihin!  Kun ymmärtää miksi jotain tekee on helpompi opetella vaikka ulkoa lause siihen päälle. Mikäli kyseessä on vieras kieli, tarvitaan paljon toistoa ja ulkoa opettelua. 

• Kuvien ja symbolien piirtäminen käsikirjoitukseen repliikkien vierelle auttaa hahmottamaan ja muistamaan visuaalisia oppijoita. Kinesteettiset oppivat vuorovaikutuksessa tekemällä ja kokeilemalla kehollisesti. Osalla muistamiseen kytkeytyy jokin tietty paikka näyttämöllä, joku muistaa kuuntelemalla, jolloin ohjeistan nauhoittamaan repliikit vaikka kännykkään ja kuuntelemaan niitä bussimatkoilla tms. 

Kulttuuritietoisuus:

• Musiikissa käsitellään eri musiikkikulttuureja ja yritän kysellä, mitä kulttuureja opiskelijoiden perheissä on. 

• Joillakin kursseilla opiskelijat ovat tutkineet itsenäisesti musiikkikulttuureja ja jakaneet omat tuotoksensa muiden opiskelijoille. Joskus olemme katsoneet dokumentin liittyen musiikkikulttuuriin ja keskustelleet sen jälkeen mitä ajatuksia siitä oli mahdollisesti herännyt. Joskus olen myös pyytänyt opiskelijoita kertomaan joitakin asioita oman kultuurinsa musiikkikultuurista. Näin opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tutustua toistensa taustoihin myös musiikin kautta. 

• Olen käyttänyt esimerkiksi opiskelijoiden ääntämisapua kuoroharjoituksissa, viimeksi vironkielisessä kappaleessa. 

• Puhun nykyään tenoreista ja bassoista, enkä esimerkiksi miesäänistä. 

• Taiteen avulla kaikenlaisiin asioihin ja ilmiöihin on aika helppo tutustua. Eri aikakausina on suhtauduttu eri tavoilla ja sen pohjalta käymme läpi nykysuhtautumista 

• Teatteriopetuksen lähtökohta on että kaikki saavat olla ja tulla sellaisen kuin ovat ja"kaveria autetaan" aina. Toiseuden ymmärtäminen ja tutkiminen on teatteriopetuksen ytimessä. Tekstien valinta, harjoituksissa esiin nousevat teemat, asiat ja aiheet saavat tasavertaisen käsittelyn ja niistä pyritään aina tutkimaan kaikki puolet. Mitään aiheita ei tarvitse pelätä ja kaikkea voidaan käsitellä toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. 

• Psykologis-sosiaalisen turvallisuuden luominen ryhmään on ensimmäinen asia mikä täytyy ottaa huomioon. Roolien vaihto ja toisen saappaisiin hyppääminen auttavat ymmärtämään toiseutta. Mitä jos se olisinkin minä? Miltä minusta tuntuisi? Auttavat maadoittamaan hyvin tilanteita. Opettajana seuraan herkästi opiskelijoiden reaktioita ja yleistä tunnelmaa. Mikäli huomaan jonkun loukkaantuneen nostamme asian esiin ja keskustelemme siitä. Lukuista eri pelit ja harjoitteet auttavat tutkimaan näitä aiheita. kaiken keskiössä on arvostus toiseutta kohtaan! 

Käsitteiden opetteluun:

• Sanojen selittäminen toiselle

• Käsite-bingo 

• Yhdistä termi ja selitys -tyyppisiä tehtäviä käsitteiden opettelussa.

• Alias-peli niin, että kaikki sanat ovat näkyvillä taululla, ja opiskelijat selittävät niitä pareittain toisilleen. Sanoja voi myös selittää opettajalle ja opettajan pitää arvata.

• Ristikot, hirsipuu, drillaaminen. 

• Uusien käsitteiden ja sanojen kirjoittaminen taululle. Välillä myös käsitteen vastaparin kirjoittaminen taululle.

• Monipuoliset tehtävät, joissa opiskelija joutuu käyttämään samaa käsitettä eri yhteyksissä. 

• Opiskelijat määrittelevät aihealueen keskeisiä käsitteitä yhteiselle docs-tiedostolle, tätä voi käyttää apuna pistareihin opiskelussa. Pistareita sopivissa erissä opintojakson aikana.

• Opiskelijat saavat käyttää oman äidinkielen lähteitä ja materiaaleja opintojakson yhteisen oppimateriaalin lisäksi.

• Opettaminen selkeästi ja tärkeiden käsitteiden painottaminen puheessa. Nämä lukevat myös opetusdioissa, jotka opiskelijat saavat kurssialueella itselleen ja josta he voivat seurata opetusta visuaalisesti ja näkevät sanojen kirjoitusasut. Olennaisia käsitteitä voi esimerkiksi lihavoida tai laittaa värikoodeja, jotta opiskelija tunnistaa tärkeän käsitteen.

• Kun opiskelijat laittaa siirtämän termejä käytäntöön, huomaa viimeistään siinä vaiheessa, jos opiskelija ei ole ymmärtänyt jotain.

• Luovaa kirjoittamista esim. jatkokertomukset, omien määritelmien ja esimerkkilauseiden keksiminen.

• Ryhmittäin istuminen mahdollistaa opiskelijoiden välisen keskustelun, joka voi auttaa opiskelijaa.

• Etsitään avainsanoja, tärkeitä termejä, harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä, erityisesti miellekarttaa, sillä miellekarttaa ei voi tehdä ymmärtämättä termejä. Sanan selittäminen omin sanoin suullisesti tai kirjallisesti.

• Latinasta tulee paljon kivaa: pro, contra, dis-, re- , auto, visio , sentti, milli, kilo(taitaa olla kreikkaa kylläkin)--> prosentti = sadasta ! promille--> tuhannesta! plus kvam perfekti = enemmän kuin täydellisesti tehty :) 

Oppimisen tueksi:

• Jos asiasisältö jää hämärän peittoon etsin esimerkin läheltä opiskelijan omaa elämää tai "ikään kuin" -lauseen. Mielikuvien käyttö ja kiinnittäminen johonkin omaan koettuun, auttaa ymmärtämään. 

• Tehtävänantojen kannattaa olla lyhyitä ja selkeitä. Yksi asia kerrallaan. Lauseenvastikkeita on hyvä välttää, samoin pitkiä sivulauseita.

• Keskeinen havaintoni: ongelmat, jotka näyttäytyvät motivaatio-ongelmina ovat usein oikeasti kielellisiä ongelmia. Tämä pitää ratkaista yksityiskohtaisella ohjauksella: mikä oli tehtävä, miten se ratkaistaan, mistä tieto löytyy. 

• Tunnin materiaalien jakaminen etukäteen, jotta opiskelija voi tutustua siihen jo etukäteen.

• Kuvat ja videot tekstin tukena. Kuvien päälle voi piirtää taululla.

• Mini-valkotaulun käyttö: esim. kotitehtäviä tarkistaessa tai opettajan kysymyksiin vastatessa opiskelija voi kirjoittaa mieleensä tulevia kysymyksiä taululle: saadaan vastauksia heiltäkin, jotka eivät ehkä uskalla viitata.

Tuntityöskentelyyn:

• Uuden asian/ sanojen opettelussa voi käyttää peukaloäänestystä: kysytään suoraan, pysyvätkö opiskelijat mukana ja äänestää voi peukalolla.

• Luovina keinoina voi kokeilla vaikka näyttelemistä, piirtämistä, laulamista tai laulujen sanoja. Minidialogeissa tai mininäytelmissä voi käyttää tiettyjä reunaehtoja, esimerkiksi sanoja tai alkuasetelmia.

• Parin kanssa tehtävissä töissä opiskelijat ovat rohkeampia pyytämään opettajalta neuvoa. Silloin heitä on kaksi, joille asia on vaikea. On "noloa" olla "ainoa" luokassa, joka ei ymmärrä käsiteltävää asiaa. 

• Luokassa kiertely tehtävien tekemisen aikana paljastaa yleensä suurimmat aukot. Jumiutunut opiskelija uskaltaa kysyä, kun hänen lähelleen menee ja kysyy, mistä kiikastaa. 

• Jaan kaiken mahdollisesti vaikean paperisena ja sähköisenä, paperille on helppo täydentää selityksiä itselle ja olen antanut ottaa nämä paperit myös kokeeseen mukaan. Myös kirjoitustehtävissä ja ryhmätöissä paperit ovat mukana. Sähköisesti materiaali on itslearningissa, josta voi käydä lukemassa niitä vaikka etukäteen.

• Käytän aika usein pelillistä oppimista: opiskelijoillani on välillä kielen kanssa isojakin vaikeuksia, joten tekemällä, toistamalla ja pelaamalla oppii. Abstraktit asiat pitää saada mahdollisimman konkreettisiksi ja aktiivinen ryhmä toimii paremmin, kun se pääsee välillä liikkumaan. Yksinkertaisista asioista monimutkaisempiin -lähestymistapa toimii yleensä myös. 

Kulttuuritietoisuutta:

• Opiskelijat saavat jakaa ajatuksiaan omista kulttuuritaustoistaan silloin, jos he sitä itse haluavat: mahdollisuus annetaan, mutta ei erikseen lähdetä kyselemään. Omaa kulttuuritaustaa saatetaan esimerkiksi tuoda esiin esitelmien aiheissa.

• Tehtävä, jossa pitää haastatella toisen kulttuurin edustajaa / postereiden tekeminen aiheesta 

• Luokan nurkkassa sateenkaarilippu: viestittää turvallista ja sallivaa ympäristöä.

• Olemme käyneet läpi erilaisia tapoja suhtautua eri asioihin tyyliin "meillä näin, miten teillä?" Vastakkainasettelun sijaan pyrin opettamaan vilpitöntä innostusta siitä että asioita voidaan tehdä monella eri tavalla! Jos et ymmärrä jotain pyydä "kerro lisää!". Sen sijaan että tyrmää toisen tavan tai toiminnan, pyytäämällä häntä kertomaan lisää, saa itse aikaa ymmärtää enemmän ja voi olla että omakin ajatus pääsee muuttumaan! 

• Joustan opiskelijoiden harrastustoiminnan ja opiskelijoiden töiden suhteen niin paljon kuin mahdollista. Voi esimerkiksi saada luvan lähteä treeneihin aiemmin tunnilta, jos suorittaa tuntitehtävät loppuun muulla ajalla. Perhetaustaan ja elämäntilanteeseen liittyvissä tilanteissa on myös mahdollista saada joustoa, ja suorituksia voidaan sopia tukituntien ja erillisen aikataulun avulla (itsenäisiä tehtäviä, lisäaikaa) jos tilanne on hyvin perusteltu ja lupa pyydetty.

• Embrace mistakes! Asenne jossa virheiden tekeminen, kysymysten esittäminen ja tietämättömyys on sallittua ja uteliaisuus erilaisuutta kohtaan toivottua, auttaa paljon! 

• Aito kohtaaminen ja kiinnostus. Lisäksi kysyn suoraan opiskelijan kotikielestä, jotta osaan auttaa häntä paremmin. 

• Olen kommentoinut, jos vastaan on tullut stereotypia tai vanhentunut käsitys.

• Kulttuurien päivä ja sen laajentaminen olisi hyvä idea. Omasta kultuurista pidetyt esitelmät kiinnostavat kaikkia ja ovat myös voimauttava kokemus. 

• Keskustelu: "Miten sinun kotikielessäsi tämä sanottaisiin? Onko teidän kulttuurissanne vastaavaa...? Miltä tämä suomalainen asia X sinusta vaikutti, kun olit vasta tullut Suomeen? yms yms" Pitää ottaa puheeksi erilaisuus ja näyttää että se on hyvä asia, mielenkiintoinen, ja siitä on hyvä puhua. Meillä kaikilla on jokin kulttuuritausta ja me olemme kaikki yksilöitä. Ei pidä olettaa, vaan kysyä ja ottaa selvää. Ihmiset eivät loukkaannu kysymisestä. He loukkaantuvat olettamisesta ja niputtamisesta. Ennakkoluuloista. 

• Opiskelijoiden on hyvä antaa itse päättää, minkä verran taustastaan jakavat. Siihen on hyvä antaa tilaisuuksia, mutta opettaja ei saa väkisin kiskoa julkiseksi henkilökohtaiseksi laskettavia asioita. Uskonto, kulttuuri ja äidinkieli ovat henkilökohtaisia asioita. Jotkut opiskelijat nauttivat saadessaan jakaa muille tietoa kielestään, kulttuuristaan, uskonnostaan. Jotkut taas kiusaantuvat eivätkä halua erottua joukosta ja kokevat ahdistavaksi sen, että heitä pidetään erilaisina ja sitä erilaisuutta oikein korostetaan tunnilla. Oikeus valintaan pitäisi jättää opiskelijoille itselleen: haluaako jakaa kieli- ja kulttuuritaustaansa vai ei. Äidinkielisten kantasuomalaisten enemmistön ei koskaan tarvitse tehdä tätä valintaa, joten miksi niidenkään, jotka tulevat muista kulttuureista? 

• Ihmisiä pitää arvostaa myös silloin, kun heistä puhutaan heidän olematta läsnä. 

• DivEd materiaalissa on paljon hyviä , konkreettisia vinkkejä - toki useinmiten arki jyrää , kuten kai kaikki tiedämme .