3-5 vuotias lapsi

tutustuu maailmaan ja ihmettelee ja omaksuu asioita toimintansa kautta. Lapsi selviytyy monista arjen asioista vähitellen itse, vaikka tarvitseekin edelleen kehityksensä mukaisesti aikuisen apua. 3 -vuotias lapsi on yleensä toiminnoissaan erilainen kuin 5-vuotias, mutta tässä 3-5-vuoden ikävaiheessa lapsi on aktiivinen ja valloittava ja kaipaa runsaasti mahdollisuuksia leikkiä, liikkua ja ilmaista itseään erilaisin tavoin sekä sisällä että ulkona. Juoksemisen, ryömimisen, kiipeilyn, hyppimisen, tanssimisen, pyöräilyn, piirtämisen, laulamisen, loruttelun, lukemisen kuuntelemisen, musisoinnin jne, kautta lapsi pääsee kokemaan, kokeilemaan ja harjoittelemaan kehittymässä olevia taitojaan ja näin oppimaan uutta myös ihan arkielämässä. Luku- ja juttelutuokiot ovat sekä lapselle että aikuiselle mukavia ja antoisia. Ne luovat turvallisuutta ja läheisyyttä ja tukevat lapsen kielen kehittymistä ja niiden kautta myös aikuinen pääsee tutustumaan lapsen omaan salaperäiseen maailmaan.

Keskittyminen ei vielä ole 3 -vuotiaalla kovin pitkäaikaista, mutta vähitellen keskittymisjaksot pitenevät. Pitkään jatkuvaa itseohjautumista ei lapselta vielä tässä vaiheessa kutienkaan voi edellyttää vaan lapsi tarvitsee aikuisen tukea toiminnassaan ja sen ylläpitämisessä. Kokeilujen ja erilaisen toiminnan kautta lapsen taidot vähitellen kehittyvät ja yrittäessään ja kiinnostavien asioiden ja ilmiöiden kanssa toimiessaan, hänen käsityksensä itsestään ja mahdollisuuksistaan muotoutuu. Myönteisellä kannustamisella on tärkeä merkitys lapsen myönteisen minäkäsityksen ja itseluottamuksen muodostumisessa.

Yhdessä leikkiminen ja lapselle uusiin, mutta ihan tavallisiin elämän ilmiöihin yhdessä tutustuminen on hänelle mieluista ja tärkeää ja näin voidaan kodin toiminnoissa tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Lapsi auttaa mielellään vanhempiaan ja hän voi jo hyvin varhain osallistua apulaisena kodin töihin ja näin kokea olevansa tärkeä perheen jäsen myös tätä kautta. Onnistumisen kokemukset lisäävät uskoa omiin kykyihin.

Mielikuvitusta riittää ja ideoita syntyy nopeasti ja todellisuus ja salaperäinen mielikuvitusmaailma saattavat välillä lapsen mielessä ns. sekoittua. Yhteiset luku- ja juttelutuokiot ovat antoisia sekä aikuiselle että lapselle, ne kehittävät lapsen kieltä ja luovat turvallisuuden ja läheisyyden tuntua.

Kaverit ovat lapselle tärkeitä ja yhdessä leikkiminen niin erilaisilla leikkivälineillä kuin erilaisissa tutuissa rooleissa tuottaa lapselle iloa ja lisää hänen hyvinvointiaan. Kotona esimerkiksi majan rakentaminen ja tarvittaessa turvallisten kodin välineiden luovuttaminen leikkiin saattaa lisätä lasten leikki-intoa samoin kuin aikuisen apu vaikka sopivien eri -ikäisten leikkijöiden roolien löytymisessä. Leikki antaa lapselle mahdollisuuden oppia mm. toisten kanssa toimimista, ristiriitojen sovittelua ja omien tunteiden sietämistä ja vähitellen niiden kanssa toimimista.

Lapsi tarvitsee läheisyyttä ja aikuisen turvaa erityisesti tilanteissa, joissa hänen arkensa muuttuu ja hän vaistoaa aikuisten huolen tilanteesta. Tällöin hän tarvitsee erityisesti yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa, läheisyyttä sekä myönteistä kannustusta niin kotona kuin varhaiskasvatuksessakin.

Raija Laine, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö