Maria Elorannan oppitunneilla kävi heti maanantaiaamuna selväksi, että on kyse pitkän linjan ammattilaisesta ja rautaisesta pedagogista. Sain olla mukana kahtena peräkkäisenä aamuna hyvin vaikuttavilla lukion 2. vuosikurssin kulttuurihistorian kaksoistunneilla, joilla opiskeltiin Euroopan erityispiirteitä eri näkökulmia - mm. maantieteellisiä, kielihistoriallisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja uskonnollisia - yhdistellen. Opettaja sai opiskelijat keskittymään aiheeseen ja mukaan keskusteluihin mm. sitomalla asioita aiempien kurssien sisältöihin ja ottamalla mukaan opiskelijoiden omia elämänkokemuksia. Opettaja ei käyttänyt näkemilläni tunneilla mitään digitaalista materiaalia vaan vanhaa kunnon liitutaulua, jonne sekä kirjoitettiin että piirrettiin paljon ja värikkäästi. Opettaja kuljetti aihetta eteenpäin taitavasti yhteisen keskustelun avulla. Opiskelijat aloittivat tunnilla myös laatimaan aiheesta opettajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta omaa, sekä kuvaa että tekstiä sisältävää esitystä kurssivihkoonsa (periodhäfte). Örjanskolanissa opiskelijoiden on tapana tehdä eri kurssien tai opintokokonaisuuksien aikana tällainen portfoliotyyppinen oma kooste isoon vihkoon tai vaihtoehtoisesti digitaalisesti.
Näkemillani kulttuurihistorian tunneilla suurimman vaikutuksen minuun tekivät opetuksen keskusteleva ja osallistava luonne sekä oppiaineiden luonteva integroituminen aiheiden käsittelyssä. Nämä ovat varmastikin steinerkoululle tyypillisiä piirteitä, mutta ne tuntuivat minulle tavallisen suomalaisen lukion kasvatille aluksi silmiinpistävän hallitsevilta (positiivisessa mielessä tietysti). Minulla ei itselläni ollut juurikaan aiempaa kosketusta steinerpedagogiikkaan. Keskustelun sujuvuuteen lukioryhmien oppitunneilla vaikuttaa luonnollisesti myös opetusryhmien ja koko koulun turvallinen ja kotoisa ilmapiiri. Steinerkoulussahan suurin osa lapsista ja nuorista on tuntenut toisensa (ja monet opettajatkin) jo ihan pienestä esikoululaisesta lähtien. Opiskelijat voivat varmasti tuntea olonsa paljon rennommaksi tunneilla verrattuna vaikkapa moniin suomalaisiin lukiolaisiin, joilla opetusryhmän kokoonpano yleensä vaihtuu kurssilta toiselle siirryttäessä.
Maria Elorannan historian oppituntien lisäksi osallistuin Örjanskolanissa myös hänen englannintunneilleen, sekä kolmen muun opettajan englannintunneille. Olin mukana myös uskonnontunnin ryhmäkeskustelussa sekä kuvataiteen tunnilla. Vuosiluokkia näin alakoulun 5:stä lukion viimeiseen luokkaan asti.
Yksi kiinnostava uusi kokemus oli päästä mukaan kahdelle steinerkoulun oman oppiaineen, eurytmian tunnille. Eurytmiassa ilmaistaan musiikin rytmiä, melodiaa ja intervalleja liikekielen kautta ryhmässä yhteisen koreografian mukaan. Örjanskolanin eurytmian opettajan Mariannen mukaan eurytmiaan voidaan yhdistää muitakin oppiaineita kuten vaikkapa kielten oppimista. Lisäksi kaksi kertaa viikossa koko peruskoulun ja lukion ajan pidettävä eurytmian oppitunti parantaa opettajan mukaan opiskelijoiden keskittymistä ja vahvistaa ryhmähenkeä. Sain osallistua itsekin yhteen keskittymisharjoitukseen toisella oppitunnilla.
Kolmen päivän otoksen perusteella oppitunneilta jäivät päällimmäisenä mieleeni positiivisina asioina mm.: