Toiminnallisuus on käsitykseni mukaan työtapoja, joissa voidaan fyysisesti ja ajatustyönä tehdä oppimista edesauttavia asioita. Pelit ja leikit esimerkkeinä tästä.
Aikuislukion historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa toiminnallisuuden toteuttaminen vaatii opettajalta ennakkovalmisteluja sekä opiskelijoiden tuntemusta. Opiskelijoiden hyvin erilaiset lähtötasot, epäsäännöllinen osallistuminen opetukseen sekä muut, kuten mielenterveyteen liittyvät asiat rajoittavat opettajan mahdollisuutta käyttää
monia toiminnallisen oppimisen työtapoja kursseilla.
Toiminnalliseen oppimiseen kuuluu ongelmanratkaisujen pohdiskelu. Historiallisten ja yhteiskunnallisten käsitteiden käyttö on toimintaa, tapahtuu se sitten keskustelun, pohtimisen tai kirjoittamisen kautta. Toiminnallisuuteen kuuluu idea, siitä että nimenomaan opiskelija on toimija. Opettaja ei tee valmista sapluunaa jota seurata, vaan opiskelija itse työstää ja hakee tietoa annetuista teemoista.
Tähän olen työstänyt historian ja yhteiskuntaopin kursseille sopivia toiminnallisia työtapoja. Tunneille voidaan pitää vaaleja, vaalitenttejä tai tehdä pienoisnäytelmä Suomen itsenäistymisestä. Opiskelijat voivat tehdä gallupeja valitsemistaan yhteiskuntaopin kurssisisältöihin kuuluvista aiheista esimerkiksi. maahanmuutosta, kaupungin kaavoituksesta, tasa-arvosta jne. Aikarajoitukset huomioonottaen niiden toteuttaminen voi tosin olla hankalaa.
Aktivinen toimivuus vaati opiskelijoilta taitoja, joita kehitetään kurssin kuluessa. Tällaisia taitoja ovat vaikkapa tiedonhakuun, tilastoanalyysin tai kuvien ja dokumenttien tulkitsemiseen liittyvät taidot. Lähtökohta on toiminnan mielekkyyden kokemus. Toiminnallisuus ei ole itsetarkoituksellista. Tehtävien myötä opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kokea osallisuutta oppimiseensa, Havainnoida oma edistymistään. Oppimisen itsehavainnointi on olennaista. Mitä ja miten olen oppinut. Mitä tuntemuksia, kokemuksia itse oppimisprosessi on herättänyt minussa. Toiminnallisuus voi olla ryhmätöitä tai vaikka sisällöntuottamista oppimisalustalle.
Tietosanakirjan määritelmä luovuudesta; luovuus on ihmisen kykyä tuottaa uutta. Luova prosessi voi olla ainakin osittain tiedostamaton. Luovuuden tekijöihin on liitetty ennen kaikkea omaperäisyys, esteettinen harmonia, uutuus, epätavallisuus ja nerokkuus. Luovuuden tuotoksia voivat olla esimerkiksi matemaattisen ongelman ratkaisut, keksinnöt, kemiallisen prosessin löydökset, teokset kuten musiikkikappaleet, runot tai maalaukset, uudet filosofiset tai uskonnolliset systeemit, uudet ajattelutavat sosiaalisten ongelmien alalta, uudet tavat hoitaa sairauksia, tai luovat keinot muiden hallitsemiseksi.
Luovuus oppitunneilla pääse esiin kun oppituntien ilmapiiri on vapautunut. Se voi tarkoittaa esimerkiksi dialogista opetustapaa, epävarmuuden hyväksyntää ja työtapoja, jossa opiskelijoiden eri vahvuudet pääsevät esiin.
Luovaoppiminen liittyy kognitiivis-konstruktivistinen oppimisteoriaan. Oppiminen on tietorakenteiden kehittämistä. Niitä voi syntyä kun asioita yhdistellään, kyseenalaistetaan ja sovelletaan. Oppimisprosessi alkaa kysymyksistä ja asioidentilan ihmettelystä. Miksi näin.
Oppinen on parhaimmillaan uutta luova prosessi, jossa ei ulko-opita tietoa, vaan uutta ja vanhaa tietoa yhdistelemällä sekä tietoa soveltamalla syntyy uuta tietämystä opittavasta aiheesta. Luovaa oppimista edesauttaa elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin kursseilla eri asiat. Tässä niistä muutamia.
Opettajan kannattaa käyttää oppitunneilla ja verkkokursseilla eri tehtävätyyppejä. Avoimissa tehtävissä opiskelijan tulee vastauksissaan muodostaa oma näkemys asiasta ja perustella se faktatiedoilla. Tämä mahdollistaa luovan työskentelyn, kun tietoa tulee käsitellä omien katsomusten kautta samalla tiedostaen ne. Tämä vahvistaa oman oppimisen hallintaa. Tämä divergentti ajattelu liittyy luovaan oppimiseen. Se tarkoittaa sitä, että yhden oikeaan vaihtoehtoon pyrkimisen sijasta tuotetaan useita
vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Opettajan kannattaa vahvistaa opiskelijan sisäistä motivaatiota. Vaikkapa yhteiskunnan rakenteiden tai oman sukuhistorian parempi ymmärrys antaa sisäisen palkinnon. Ymmärrys itsestä osana yhteisöä ja historiallista jatkumoa motivoi opiskelijaa enemmän kuin pelkkä kurssiarvosana.