Pakkasen maa

Kaukana pohjoisessa, lähes erityksissä muusta maailmasta sijaitsee Pakkasen maa. Vuosisatojen ajan sitä on hallinnut eri kuningassuvut, osa menestyksekkäämmin ja loput heikommin. Suurelle osalle kansasta ei ole merkitystä, kuka kuningas on, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja sana kulkee hitaasti valtakunnan etäisimpiin kolkkiin. Kuningasta tai hallintoa merkittävämpiä tavan kansalle ovat noidat, jotka auttavat heitä lähes kaikilla elämän osa-alueilla.

Noidilla on suora yhteys henkimaailmaan, jonka kautta he voivat varmistaa hyvän sadon tulevalle vuodelle, siunata vastasyntyneelle onnekkaan elämän, tai parantaa vahingoittuneita tai sairaita. Kaikella noituudella on toki hintansa, mutta se on yleensä pieni hyötyyn nähden. Valtion virallinen auttajataho on Pohjan Hovi, jonka menetelmät eroavat noidista selkeästi. Pohjan hovi (tai pohjanväki, kuten heitä kansan keskuudessa kutsutaan) pyrkii auttamaan kansaa opettamalla heitä lukemaan, tutkimaan, sekä kyseenalaistamaan ympärillä olevia asioita. Toisin sanoen he kiertävät kylissä valistamassa ihmisiä tieteen keinoin, mutta toisaalta he ovat tieteentekijöitä maailmassa jossa tiede ei vielä ole saanut jalansijaa.

Noidat ovat levittäytyneet tasaisesti Pakkasen maan joka kolkkaan, kun taas Pohjan hovi on keskittänyt työnsä eteläiseen ja läntiseen lääniin, hyvin pitkälti käytännön syistä. Pääkaupunki Siida on saanut nimensä ensimmäisen kuningassuvun mukaan, ja se sijaitsee Pakkasen maan eteläisellä rannikolla. Kuninkaanlinna, Pohjan hovin kartano, sekä mahtavimmat kiltatalot sijaitsevat Siidan muurien sisäpuolella. Siida on merkittävin kaupankäynnin keskus, ja ainoita kaupunkeja joihin tulee kauppatavaraa myös muista valtioista meriteitse.

Pääkaupungin ympärillä on reheviä viljelysmaita, sankkoja metsiä ja oivia metsästysmaastoja silmänkantamattomiin. Suurin osa Pakkasen maan väestöstä asustaa näillä seuduilla, joka ulottuu eteläiseltä rannikolta Hiidenkylään pohjoisessa ja itäisestä Varvikosta pääkaupunki Siidaan lännessä. Tämä alue tunnetaan eteläisenä lääninä, ja se on tunnettu myös monipuolisesta kulttuuristaan; suurin osa Pakkasen maan taiteilijoista, esiintyjistä ja kurtisaaneista ovat peräisin eteläisestä läänistä.

Toiseksi suurin lääni on läntinen lääni, joka on tunnettu kalastajakylistään. Läntinen rannikko on täynnä korpimetsiä ja äkkijyrkkiä kallioita, joiden katveessa useimmat kylät sijaitsevat. Sisäsiittoisina ja omalaatuisina tunnetut kalastajat pysyttelevät tehokkaasti omissa oloissaan, palvoen erilaisia meriin ja kalastamiseen liittyviä henkiä.

Itäistä lääniä on alettu asuttaa vasta viimeisen sadan talvenkierron aikana etenevissä määrin, sillä maasto on pääasiassa vaikeakulkuista suota ja korpimetsää. Itäinen lääni on myös ainoa jolla on maaraja naapurivaltion kanssa, johon nykyisen kuninkaan aikana on suhtauduttu vakavammin kuin menneinä aikoina. Tästä kertoo jo paljon se, että osa kylistä koostuu pelkästään sotilaista ja näiden perheistä. Koska suurin osa alueesta on kartoittamatonta erämaata, myös tarinat peikoista ja muista yliluonnollisista uhista ovat yleisempiä kuin muualla Pakkasen maassa. Tai ehkä siellä vielä on peikkoja jäljellä, ken tietää?

Pohjoinen lääni on lähes asuttamatonta tundraa ja vuoristoa, jossa suurin osa asukkaista on paimentolaisia. Elanto tulee puhtaasti luonnosta metsästämällä ja keräilemällä. Ainoita vakituisia asutuksia on Kalman kylä, joka itsessään jo herättää pelkoa muiden läänien asukkaissa. Asiaa ei helpota viikkokausien matka seuraavaan kylään, ja kukaan harvoin kuulee mitään uutisia pohjoisesta. Ironista kyllä, pohjoisen lääninherra asuu läänin eteläisimmällä reunalla Sovan kaupungissa ja matkustelee paljon muissa lääneissä.

Aikajana

Ajanlaskun alku, vuosia lasketaan talvenkiertoina (tk)

0 Tk - Siida-suvun kuningas, Olivar I Siida, perusti Pakkasen maan. Asutusta lähinnä eteläisellä rannikolla.

20 Tk - Pakkasen maa laajenee nykyisen läntisen läänin alueelle. Lupaus neljälle perustajasuvulle oikeudesta läänityksiin.

51 Tk - Pohjoinen lääni perustetaan. Haasteita pohjoisten paimentolaiskansojen kanssa.

79 Tk - Kaikki nykyiset läänit ovat olemassa. Siida-suvun aikaiset rajat saavutettu

Pakkasen maa kasvaa ja kehittyy yli 200 talvenkierron ajan

305 Tk - Rime IV Siida kuolee lapsettomana, sairastettuaan pitkään. Knut I Toora nousee uudeksi kuninkaaksi.

310 Tk - Ensimmäiset noidat ilmaantuvat Pohjoisessa läänissä. Aluksi heidän olemassaoloaan ja tekojaan pidetään huhupuheina.

330 Tk - Noidat ovat levittäytyneet ympäri Pakkasen maata.

340 Tk - Pohjan Hovi perustetaan sivistämään ja kouluttamaan kansaa.

346 Tk - Knut I Tooran kuolee nukkuessaan. Pavel I Toora nousee valtaistuimelle.

351 Tk - Pavel I kuolee äkilliseen sairaskohtaukseen. Hänen veljensä Oswald I Toora nousee valtaistuimelle.

405 Tk - Oswald I kuolee onnettomuudessa. Tämän poika Rurik I Toora nousee valtaistuimelle.

415 Tk - Keskitalven juhla. Ensimmäisen pelin tapahtumat.

416 Tk - Sydänkuu. Matkamiehet kertovat kohdanneensa tuhoutuneita kyliä Läntisessä läänissä. Huhuja yössä liikkuvista hirviöistä.

416 Tk - Kevätpäivän tasaus. Toisen pelin tapahtumat