Keskittymisen kanssa painii moni meistä välillä. Päivänsalon mukaan keskittyessä tekeminen vie vähemmän aikaa, virheitä tulee vähemmän ja onnellisuus lisääntyy. Lisäksi oppimistulokset paranevat. Monen asian tekeminen samaan aikaan ei ole suositeltavaa, eikä tehtävien lykkääminen. Ahdistus vähenee, kun keskitymme yhteen asiaan kerrallaan ja otamme rohkean aloittavan askeleen tehtävän parissa. (Päivänsalo, 2020.)

Helpota keskittymistä aikataululla ja konkreettisilla tavoitteilla

• Keskittyminen on hankalaa, jos et tarkkaan tiedä edes, että mitä sinun pitäisi tehdä 

• Tee mahdollisimman selkeä suunnitelma siitä, kuinka kauan aiot tehtävään käyttää aikaa ja mitä sen aikana aiot tehdä

  • Esim. keskittymistä tukeva konkreettinen suunnitelma historian esitelmää varten: 

    • Ota tarvittavat materiaalit esille

    • Lue ohje ja alleviivaa keskeisimmät avainsanat

    • Tee karkea suunnitelma siitä, mistä eri näkökulmista aiheita käsittelet

• Voit myös oppitunneilla helpottaa keskittymistä sillä, että astetat itsellesi tavoitteita ja suuntaat tarkkaavaisuuttasi 

Jos keskittyminen on vaikeaa, keskity sopivissa pätkissä 

• Ajatus tuntikausia kestävästä keskittymisestä voi olla haitallinen ja epärealistinen ajatus monelle meistä 

• Kokeile keskittyä esim. (15 min - 25 min) kerrallaan 

  • Munakelloon valittu aika (esim. 20 min)

    • Opiskele niin keskittyneesti, kun pystyt

    • Jos häiritseviä ajatuksia tulee mieleen, kirjoita ne nopeasti ylös paperille ja palaa niihin myöhemmin

  • Pidä 5 min tauko (aivot saavat levähtää)

    • Katse ylös kirjasta

    • Verryttele/ juo vettä / kävele hieman tms.

  • Toista sama max. 4 kertaa ja pidä sen jälkeen pidempi tauko

    • Ennen kun lopetat, kirjaa ylös lyhyesti, mitä olet saanut tehdyksi opiskelun aikana

  • Tällaista työskentelytapaa kutsutaan pomodoro -tekniikaksi, ks. linkki alapuolella 

Huom. aivot tarvitsevat aikaa levolle ja vapaalle mielen vaeltelulle. Anna tälle tilaa!

Keskittyminen vaatii tasapainottelua:

→ riittävästi virikkeitä, ettei kyllästy

→ liiallisten ärsykkeiden sulkeminen, jotka vievät keskittymisen epäolennaiseen

Oletko kuullut ADT:stä?

• Keskittymishäiriö (omalla käytöksellään luotu, ei diagnosoitava häiriö)

• Kukin voi itse tunnistaa oireet itsessään ja toimia niiden helpottamiseksi

• Syntyy pitkään jatkuneen kuormituksen ja samaan aikaan tekemisen seurauksena

• Yhteiskunnan hektisyyden ja älylaitteiden tarjonnan vuoksi oirekuva yleistynyt

•  Oreina:

→levottomuus, ylikuormitus, unettomuus, vaikeus rauhoittua jne.

→ oppitunneilla tarve tehdä jotain muuta 5-10 min kuuntelun jälkeen (sama haaste vapaa-ajalla esim. elokuvaa katsellessa)

• Riskityypit:

  • Ikäryhmältään nuoret ja työikäiset, joilla elämä on täyttynyt eri aktiviteeteista, “somemaailmasta” ja tottumus suorittavaan elämäntyyliin

  • Työ/ opiskelu, johon liittyy jatkuvia keskeytyksiä ja tavoitettavuutta tai liiallista pitkäjänteistä keskittymistä ja laajan informaation omaksumista → aivojen kapasiteetti ei riitäkään

• Minna Huotilainen (aivotutkija) suosittelee "lääkkeeksi" työaikalain lisäksi: 

  • Yöuniin panostamista, yhden asian tekemistä kerrallaan, läsnäoloharjoittelua, rauhoittavaa tekemistä jokaiseen päivään (esim. metsäretket, värityskirjat, käsityöt)

Huotilan suosittelema ja ideoima "työaikalaki"

• Tavoitteena parempi keskittymiskyky, yhteen asiaan kerralla keskittyminen ja eroon tehottomasta säntäilystä

• Soveltuu parhaiten toimistotyöhön. Ota tästä sinuun sopivat osiot opiskelun kannalta ja muista tämä etenkin lukulomalla abivuonna.  

Lähteet:

• Huotilainen, M. 2019. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus. 

• Päivänsalo, T-M. 2020. Oppimiskoodi. PS -kustannus. 

• Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat. 2012. Duodecim Terveyskirjasto. Julkaistu 1.7.2021. Luettu 21.4.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/kot00811.