DEBRIEFING JA DEFUSING -OHJAUS
"Koska kaikki ei mennytkään niin kuin piti..."
DEBRIEFING (Psykologinen jälkipuinti)
Debriefing (critical incident psychological stress debriefing) eli psykologinen jälkipuinti on eräs kriisi-intervention muoto. Debriefing on äkillisen, epätavallisen, traumaattisen, odottamattoman ja/tai järkyttävän tapahtuman jälkeinen ulkopuolisen ja koulutetun debriefing-ohjaajan vetämä jälkipuinti-istunto.
Kyseessä voi olla onnettomuus, väkivallan kohteeksi joutuminen, läheisen äkillinen kuolema tai loukkaantuminen. Joskus apua tarvitaan, vaikka henkilö olisi vain joutunut traumaattisen tilanteen silminnäkijäksi. Työyhteisöissä debriefingiä käytetään onnettomuuksien, merkittävien vaaratilanteiden tai selkeän henkeen kohdistuvan uhkan jälkeen – joko niin, että on ollut itse tilanteessa vaarassa tai on todistanut toiseen kohdistuvan uhkaavan tai traumaattisen tilanteen. Yleensä tilanteessa on kyse siitä, että ihmiset ovat joutuneet tilanteeseen, jossa heidän selviytymiskeinonsa ovat tilapäisesti riittämättömät. Debriefingin lähtökohtana on tapahtuneen äkillisyys ja järkyttävyys, eivätkä niinkään ihmisten fyysiset ja psyykkiset reaktiot.
Debriefing-menetelmässä äkillinen trauma tai kriisi puretaan ammattilaisen johdolla. Tarkoituksena on käsitellä tapahtunut tuoreeltaan, ennen kuin faktat, ajatukset ja tunteet alkavat sekoittua ja mahdollisesti hidastavat tai estävät toipumista. Debriefing-istunnossa kokemukset ja tapahtumien kulku käydään läpi, jotta tapahtuman aiheuttamat psyykkiset ja fysiologiset jälkireaktiot lieventyisivät. Tarkoituksena on myös ehkäistä tilanteiden aiheuttamia myöhempiä jälkireaktioita.
Istunnon tavoitteena on muodostaa osallistujille kokonaiskuva ja tarina tapahtuneesta, johon he voivat ripustaa omia hajanaisia muistikuviaan. Tällaisen jäsentämisen tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, todellisuuden kohtaaminen, reaktioiden nopeuttaminen ja oireiden normalisointi, tapahtuman jälkeisen ahdistuksen helpottaminen, ja siten ehkäistä myöhempää psyykkistä oireilua ja varsinaisen traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä. Lisäksi sen avulla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen, tukemaan normaalin surutyön käynnistymistä sekä helpottamaan ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Työyhteisössä tärkeimpänä tavoitteena on auttaa työntekijää käsittelemään äkillisen kriisin aiheuttamia reaktioita sekä tukea työyhteisön jäseniä traumaattisesta tilanteesta toipumisessa ja työkyvyn palautumisessa.
Debriefing-istunto järjestetään 1-3-(5) vuorokauden sisällä tapahtuneen jälkeen. Purkukokousta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää aivan heti eli saman vuorokauden sisällä tapahtuneesta, sillä ihmiset ovat useimmiten vielä sokkitilassa. Shokkivaiheessa henkilö ei vielä ymmärrä kunnolla mitä tapahtunut. Mutta toisaalta ajatukset ja tunteet sekoittuvat herkästi päivien ja ajan kuluessa, jolloin muistot tapahtuneesta värittyvät. Optimaalisin ja hyödyllisin aika debriefing-istunnolle useimmiten on 2-3 vuorokauden sisällä tapahtuneesta, jolloin havainnot ja tunteet saadaan purettua ja tapahtuneeseen selkeyttä. Jos tieto tapahtuneesta saavuttaa työyhteisön jäseniä eri aikaan, on hyvä ajoittaa istunto niin, ettei kukaan osallistuja ole enää sokkivaiheessa.
Psykologinen debriefing on sekä yksilö- että ryhmämuotoinen purkumenetelmä osallistuvien aistimusten, kokemusten ja reaktioiden seikkaperäistä käsittelyä varten. Koulutettu debriefing-ohjaaja kannustaa osallistujia kuvailemaan kokemuksensa tapahtumista sekä niiden herättämiä ajatuksia ja tunteita. Debriefing-istunto kestää 1-3 tuntia osallistujien määrästä riippuen. Edellytyksenä debriefing-istuntoon osallistumiselle on se, että henkilö itse kokee pystyvänsä osallistumaan. Ketään ei voida pakottaa debriefingiin. Istunnon aikana ei ole myöskään pakko itse puhua, jos ei halua tai pysty.
Yksilötapaamisessa esimerkiksi läheisen yllättävä kuolema tai muu järkytystä aiheuttava elämäntapahtuma voidaan purkaa debriefing-menetelmällä tuoreeltaan. Näin suruprosessi voi käynnistyä ilman, että traumaan jää kiinni.
Menetelmä on hyvin systemaattinen, eli mistä tahansa ”torikokouksesta” ei ole kyse. Sekä yksilö- että ryhmätilanne noudattaa samaa kaavaa. Debiefing-istunto kestää 1-3 tuntia ja sen vaiheet ovat:
- käydään läpi mitä on tapahtunut (faktat)
- kukin käy läpi oman kokemuksensa tilanteesta
- tilanne normalisoidaan (mitä trauman jälkeen on odotettavissa ja millä aikavälillä)
- mahdollinen jatkohoito
Ihmisten saadessa realistinen kokonaiskuva ja päästessä sinuiksi sen kanssa mitä on tapahtunut, he voivat rauhallisemmin käydä tilannetta läpi. Istunnon jälkeen he myös tietävät, minkälaisia reaktioita kropassa ja mielessä on odotettavissa trauman jälkeen, ja että se on täysin normaalia.
Asioiden hallittu ja oikea-aikainen purkaminen helpottaa oloa. Jotkut reagoivat debriefingin aikana voimakkaastikin, mutta yleinen kokemus on, että tilaisuuden päätyttyä olo on selkeästi helpottunut. Tarvittaessa henkilö ohjataan debriefingin jälkeen eteenpäin kriisihoitoon.
DEFUSING (Purkukokous)
Purkukokous on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/auttajat itse purkavat kokemuksiaan psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta. Se on välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen suoritettava työkykyä palauttava ja tilanteen normalisointiin tähtäävä lyhyehkö keskustelu. Purkukokous pidetään muutaman tunnin sisällä mahdollisimman pian kriittisestä tilanteesta 8h sisällä eli saman työvuoron tai vuorokauden aikana. Yleisimpiä defusing-purkukokouksia käyttäviä ammattiryhmiä ovat ensiavun työntekijät, ensihoitajat, palomiehet ja poliisi.
Purkukokouksessa ei ole tarkoitus mennä yhtä syvälle kuin jälkipuinnissa (debriefingistunto). Defusingin sisältö koostuu tapahtuman läpikäynnistä, päällimmäisten tuntemusten jakamisesta sekä informaatiosta, jossa kerrotaan esimerkiksi uhrien voinnista tai tapahtuman taustoista laajemmin. Tavoitteena on saada kaikille tapahtumassa mukana olleille samanlainen tieto tapahtumasta. Tämä vahvistaa vertaiskokemusta, ja keskustelijat voivat löytää samankaltaisuutta kokemuksistaan. Purkukeskustelussa työntekijät voivat antaa myös arvostavaa palautetta omasta toiminnastaan ja purkaa stressiä. Purkukokouksen tarkoituksena on sosiaalisen verkon vahvistaminen, kokemusten ja mielikuvien normalisointi, rauhoittuminen ja paluu työrutiineihin, lisäavun tarpeen kartoitus ja jälkipuinnin tarpeen arviointi sekä jatko-ohjeistuksen antaminen.
Defusing-ohjaajan ei tarvitse olla psykologian asiantuntija mutta kuitenkin tehtäväänsä koulutettuja henkilö. On tärkeää, että ohjaaja itse ei ole ollut mukana tapahtumassa, jota käsitellään. Purkukokouksen ohjaaja johtaa tilannetta antaen osallistuneiden puheelle tilan ja mahdollisuuden. Tilanteessa mukana olleet pääsevät sanoittamaan omia tuntemuksiaan ja miten hän tilanteessa toimi ja miten koki tilanteen.
Istunto kestää noin 45–60 minuuttia, ja sen vaiheet ovat:
1. Johdantovaihe (5-10 min)
Tilaisuuden tarkoitus; johdantovaiheessa luodaan turvallinen ja avoin ilmapiiri purkukeskustelulle. Ohjaajan johdolla esittäydytään ja sovitaan purkukeskustelun periaatteista kuten ehdottomasta luottamuksellisuudesta.
2. Läpikäyntivaihe (10-30 min)
Faktat, ajatukset, tunteet; läpikäyntivaiheessa jokainen ryhmän jäsen saa kertoa lyhyesti omista kokemuksistaan ja päällimmäisistä tuntemuksistaan tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Ohjaaja ohjaa keskustelua siten, että jokainen osallistuja saa käyttää puheenvuoron ja hiljaisempiakin kannustetaan puhumaan. Tunteiden esille tuominen sallitaan, ja siihen kannustetaan. Syvällisempään tunteiden käsittelyyn ei tässä keskustelussa edetä.
3. Informointivaihe (5-10 min)
Yhteenveto, normalisointi, jatko; lopussa ohjaaja tekee yhteenvedon keskustelusta ja samalla pohditaan tulevaisuuden ja arjen kohtaamista kokemuksen jälkeen. Mikäli tapahtuma on ollut jollekin psyykkisesti erityisen kuormittava, on arvioitava tarvitseeko hän lisätukea esimerkiksi henkilökohtaisen keskustelun muodossa. Ohjaaja kertoo myös kenen puoleen ryhmän jäsenet voivat kääntyä, jos tapahtumat alkavat vaivata mieltä häiritsevästi.
