Ajatus turvakodista Morogoron naisille syntyi jo vuosia sitten hiippakunnan naistyön johtajan Ruth Mmarin työssään näkemien ihmiskohtaloiden pohjalta. Tytöt ja naiset joutuvat kodeissaan kokemaan väkivaltaa, alistamista ja monesti muutenkin epäinhimillistä kohtelua. Vanhat tavat ja uskomukset, kuten naisten ympärileikkaukset, ovat edelleen arkipäivää. Koulunkäynti on vaikeaa, tyttöjä tarvitaan kotona työvoimana eikä tyttöjen kouluttamista koeta tärkeänä, menevät kuitenkin miniöiksi muualle. Julkiset turvaverkot ovat heikot, tytöillä ja naisilla ei ole mitään paikkaa mihin lähteä kotioloja pakoon. Naisten asiat eivät tansanialaisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa ole asialistoilla ja budjeteissa ensimmäisinä, niinpä mama Ruthin haave ei päässyt etenemään ajatusta pidemmälle. Alustavia suunnitelmia kuitenkin tehtiin naisten turvakodin rakentamiseksi ja vielä suurempana ja kaukaisempana haaveena kyti ajatus kokonaisen naisten koulutuskeskuksen toteuttamisesta.
Ruth Mmarin työtoverina Morogorossa toiminut pastori Irja Aro-Heinilä toteutti yhden oman haaveensa ja järjesti keväällä 2011 Ruthin Suomeen kertomaan Tansanialaisnaisten elämästä. Tuo matka toi Ruthin Lempäälään, jossa tuli puheeksi tämä turvakotihaave. Spontaaneja lahjoituksia kertyi Ruthin työtä helpottamaan, mm kannettavan tietokoneen ja digikameran muodossa. Heräsi myös ajatus olisiko oikeasti mahdollista tehdä kerrankin haaveista kunnolla totta ja toteuttaa koko turvakotihanke.
Hanketta, eli käytännössä rahankeruu-urakkaa, lähti toteuttamaan Lempäälän NMKY, jolla on jo aiempaa kokemusta rakennusprojektista Afrikassa. Tansanian ev. lut. kirkon Morogoron hiippakunnan piispa, masai-heimoon kuuluva Jacob Moreto lupasi myös projektille tukensa, joten edellytykset onnistumiselle olivat olemassa. Alustavia piirustuksia teki Tansaniassa amerikkalainen arkkitehti oman työnsä ohessa, laskipa myös budjettia keräyksen raamien hahmottamiseksi. Lempäälän seurakunta lupasi osallistua hankkeeseen Kahvila Olkkarin tuotolla kolmen vuoden ajalta.
Afrikkalaisen ja hämäläisen aikakäsityksen, ilmeisten sukulaisten, kohdatessa toisensa alkutaival suunnittelutöineen oli hiukan verkkaista, mutta nyt kun lähtökuopat on saatu kaivettua on aika kääräistä hihat ja ryhtyä sanoista tekoihin. Hanke tulee alusta lähtien nojautumaan vahvasti paikallisiin näkemyksiin ja tarpeisiin, rakentamisessa paikalliseen osaamiseen, materiaaleihin ja työvoimaan mahdollisimman pitkälle. Koordinaatio Suomesta käsin toteutuu Morogorossa pitkään työskennelleen Aro-Heinilän pariskunnan kautta. Veikko on toteuttanut useita rakennusprojekteja, mm kirkkoja ja vesihuoltoprojekteja Keniassa ja Tansaniassa ja molemmat puhuvat sujuvasti swahilia. Irja on toiminut mm. Tansaniassa naistyössä pastorina ja Suomessa mm Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlakoordinaattorina. Osaamista isoista hankkeista ja rakentamisesta on siten kosolti.
Tervetuloa Kimbilio- talkoisiin!
|
|
