Maiseman tuet
Tuet (uusi tukikausi alkaa 2023)
Kosteikonhoitosopimuksissa 450 €/ha/vuosi. Kosteikko nappaa ravinteet talteen (kosteikon hoitosopimus) (pdf)
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa 450 €/ha/vuosi. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille perinnebiotooppikohteille korvaus maksetaan korotettuna 600 €/ha/vuosi. Hoidettua maalaismaisemaa on ilo katsella (maiseman monimuotoisuuden hoitosopimus)
Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksissa 600 €/ha/vuosi. Solmi rauha siivekkäiden kanssa (kurki-, hanhi- ja joutsenpellon hoitosopimus)
Luonnon monimuotoisuus maatalouden luomissa ja ylläpitämissä elinympäristöissä elää perinteisestä maataloudesta hyötyneitä luonnonvaraisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Merkittävimmät lajiston ja luontotyyppien uhanalaistumiseen johtaneet syyt liittyvät pääasiassa maatalouden rakennemuutokseen. Perinnebiotooppien luontotyypeistä 93 % (37 kpl) luokiteltiin uhanalaisiksi. Joka kymmenes Suomen eliölaji on uhanalainen. Uhanalaisista lajeista 22,3 % elää perinnebiotoopeilla. Vuonna 2011 perinnebiotooppien hoidon tukea maksettiin 21 403 hehtaarille. Sopimusala on viime vuosina vähentynyt. Suomen toimet luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi perustuvat luonnon monimuotoisuutta koskevaan EU strategiaan vuoteen 2020 sekä siihen perustuvaan kansalliseen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaan. Strategia ja sitä tukeva toimintaohjelma toteuttavat biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta (CBD). Vieraslajien torjunta perustuu kansalliseseen vieraslaji-strategiaan ja sen toimintaohjelmaan.
Maaseutumaiseman edistäminen on Euroopan maisemayleissopimuksen mukaista. Yleiseurooppalaiseen linjalaskentaan perustuvan yleisten maalintujen seuranta-aineiston mukaan Suomen maatalousympäristön linnusto on merkittävästi taantunut. Kartoitusmenetelmällä tehty maatalousympäristön lintuindikaattoriseuranta antaa pääasiassa suotuisan kuvan maatalousalueiden linnuston kehityksestä.
Luontoarvoiltaan arvokkaan maatalousmaan (High Nature Value) määrän muutosta kuvaava indikaattori on Suomessa pisteytysjärjestelmä, jossa kullekin tilalle lasketaan vertailuarvo. HNVmaatalousmaan suhteellinen osuus käytettävissä olevasta maatalousmaasta on pienentynyt karjatalouden vähentyessä ja viljan viljelyalan kasvaessa. Indikaattorin arvo oli vuonna 2007 9,7 ja vuonna 2010 7,9. Indikaattori soveltuu luontoarvoiltaan arvokkaimpien tilojen osajoukon tunnistamiseen, mutta ei kaikkien tilojen arvottamiseen luontoarvojen perusteella. (Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020, s. 51) Euroopassa European Forum on Nature Conservation and Pastoralism tekee töitä alueiden kanssa, jolla on korkeat luonnonarvot. . Löydät esimerkkiä erilaisia esimerkkejä kotisivulta High Nature Value Farming.
Lisätieto
Ruokavirasto: Luonnon monimuotoisuus maatilalla. Tuen määrät, ehdot ja hakulomakkeet.
Ruokavirasto: Ympäristökorvaus 2014-2020 – enemmän vaikuttavuutta maatalouden ympäristötoimiin