Maatiaiskasvit ovat osa elävää kulttuuriperintöämme. Niiden ominaisuuksissa heijastuu kasvien aikaisempi viljelyhistoria ja menneiden aikojen kulinaariset arvot. Niiden ulkonäkö kertoo esteettisistä arvoista, joita maatiaiskasveja kasvattaneet ihmiset ovat arvostaneet. Suomen maatiaiskasvit ovat sopeutuneet Pohjois-Euroopan ilmaston ääriolosuhteisiin. Tästä syystä Suomessa on paljon enemmän jäljellä nurmikasvien, ohrien, kaurojen ja rukiitten maatiaislajikkeita verrattuna moni muu eurooppalaiseen maahan. Suomen pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneet maatiaislajikkeet ovat ainutlaatuisia ja kuuluvat meidän kansalliseen kulttuuriperintöömme. Maatiaislajikkeet ovat uhanalaisia koska uudet viljelymenetelmät ovat syrjäytyneet niitä. Uusien satoisien lajikkeiden käyttöönotto sekä siemenmarkkinoita koskeva lainsäädäntö rajoittavat niiden käyttöä.
Perinnekasvit tulisi suojella ja säästää tuleville sukupolville. Uhkana on kaupungistuminen, rakentamisen lisääntyminen ja vanhojen asuinalueiden hävittäminen uusien tieltä. Uudisrakentamisen ja maaseudun autioitumisen myötä vanhat puutarhat ja niiden rikas lajikkeisto häviää. Nykyihminen suosii sileätä rikatonta helppohoitoista nurmikkoa, yksivuotisia tuontikasveja, kasvituntemus ja hoitotaito on usein puutteellista. Tuontikasvien suosiminen nykyään valtaa alaa perinnekasveilta, puolet puuvartisista ja perennakasveista on ulkomaisia lajeja. Perinnekasvilajit ovat sopeutuneet ilmastoomme, ne ovat talvenkestäviä ja niiden tautien kestokyky on parempi kuin tuontikasveilla. Perinnekasvien säilymisen kannalta olisi hyvä, jos omista kasveista kerättäisiin siemen ja jaetaan naapureille, sukulaisille ja tutuille. Tulisi myös kertoa kasvien geenistön säilymisen tärkeydestä.
Monesti voi lukea, ettei maataisia enää ole viljelyksessä ja löydettävissä, mutta nykyään voi vielä löytää vanjoha viljajyviä ja kenties elvyttää vanhan maatiaiskannan. Tätä on vaan hyvin vähän tehty. Norjalainen Per Martin Tvengsberg löysi 10 juhannusruisjyvää vanhassa vilja-aitassa Norjassa, Grue Finnskorgarnenissä, Solörissä 1970-luvulla. Jyvät olivat ainakin 110 vuotta vanhoja. Ensimmäinen kokeilu näiden jyvien kanssa tehtiin vuosina 1988-1990 Hedmarkin museossa Hamarissa Norjassa. 10 jyvästä 7 itäsi. Museon puutarhassa pensasruis kasvoi 2-3 metrin korkeaksi, yhdessä pensaassa oli 162 kortta ja joka korsi antoi 75 jyvää. Tämä ruis oli vanha pensasruis eli juureisruis jonka DNA eroaa täysin muu rukiista. Myös sinä voit tutkia vanhan aitan tai riihin.
Geenivaraoppi: Peltojen ja puutarhojen monimuotoiset kasvit PedaNet (lue kaikki alisivut).
Luonnonvarakeskus: Raparperielokuva 21 min.
Ahokas, Hannu; Galambosi, Bertalan; Kairikko, Hanna; Kallela, Marja; Sahramaa, Mia; Suojala-Ahlfors, Terhi; Valo, Ritva; Veteläinen, Merja. Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet. Vihannes-, yritti- ja rohdoskasvit. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 95. 2006.
Ahokas, Hannu (2021): Hermaphroditism in Fragaria moschata a cultivated strawberry species preceding the evolution and growing of F x anassa in Europe. IntechOpen
Aaltonen, Marja; Antonius, Kristiina; Hietaranta, Tarja; Karhu, Saila; Kinnanen, Hilma; Kivijärvi, Pirjo; Nukari, Anna; Sahramaa, Mia; Tahvonen, Risto; Uosukainen, Marjatta: Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman pitkäaikaissäilytysohjeet: Hedelmä- ja marjaksvit. Maa- ja elintarviketalous 89. 2006.
Heinonen, Maarit; Tuomivaara, Anne; Tenhola-Roininen, Teija ja Häkkinen, Osmo (2025): Peräpohjolan sipulit. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 37/2025.
Museoviraston kuvakokoelmat: Perunat ja perunanviljely ennenvanhaa. Vanhoja valokuvia.
Suojala-Ahlfors, Terhi; Heinonen, Maarit; Häkkinen, Osmo; Laamanen, Jaana; Latvala, Satu; Leppälä, Johanna; Nukari, Anna; Pihlava, Juha-Matti; Räty, Anu (2022) Ryvässipuli takaisin viljelyyn. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 105/2022, Luonnonvarakeskus
Michelson, Annika: Miksi tulisi viljellä maatiaisviljoja? (ppt) Nauhoitus 20 min.
Michelson, Annika (2019): Maatiaisviljojen lisäysviljelyohjelma (ppt) Nauhoitus 21 min.
Michelson, Annika: Maatiaisviljojen viljelyn haasteet ja mahdollisuudet (ppt) Nauhoitus 10 min.
Michelson, Annika: Kaskiruis- pieni, mutta isovoimainen jyvä (ppt) Nauhoitus 17 min.
Michelson, Annika: Erikoistuotteita maatiaisviljoista (ppt) Nauhoitus 20 min
Lue artikkeli: Starr, Gerrard: Wheat varieties and bread flavour (pdf)
Michelson, Annika: Vanhojen viljojen etsintä (ppt) Nauhoitus 8 min.
Maatiaisviljaseminaari Mustialassa kesällä 2018 (valokuvia)
Maatiaisviljaseminaari Tanskassa kesällä 2019 (valokuvia)
Maatiaisviljojen lisäysviljelysivusto http://bit.ly/luomulaari
Mäkinen, Kirsi: Vanhan ajan huonekasvit (ppt) Nauhoitus 1 h 20 min. (Hamk video)
Michelson, Annika: Pelargonit (ppt) Nauhoitus 13 min.
Michelson, Annika: Köynnöskasvit (ppt), Nauhoitus 9 min.
Michelson, Annika: Mustialanruusu (ppt) Nauhoitus 7 min.
Michelson, Annika: Akileija -ekologinen sopeutuja (ppt) Nauhoitus 15 min.
Aaltonen, Marja; Antonius, Kristiina; Jauanoja, Sirkka; Järvelin, Vesa; Laamanen, Jaana, Nukari, Anna; Peräinen, Riitta; Sahramaa, Mia; Uosukainen, Marjatta; Uusitalo, Marja: Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman pitkäaikaissäilytysohjeet: Viherrakentamisen kasvit. Maa- ja elintarviketalous 91. 2006
Alanko, P. – Kahila, P. 1998. Palavarakkaus ja särkynytsydän sekä muut perinteiset koristekasvit. Tammi. Helsinki.
Heinonen, Maarit; Tuohimetsä, Saara; Laamanen, Jaana; Tanhuanpää, Pirjo; Hiltunen, Tiina; Sykäri, Venla (2023): Vanhat suomalaiset kotipelargonit: Sata vuotta kasviaarteita ikkunoilla
Riikkonen, Antti (2003): Suomalainen perenna käsikirja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.
Salo, Ulla & Salo, Pertti (2009): Pihan perinnekasvit. Minverva. Helsinki. Jyväskylä.
Lehti: GeeniVarat 2016; Geenivarat 2015; Geenivarat 2014; GeeniVarat 2013.
Heinonen, Maarit: Maatiaiskasvien ylläpitoviljely Suomessa. Maa- ja elintarviketalous 144. 2009.
Heinonen, Maarit and contributors: Landrace in situ Conservation Strategy for Finland. MTT Report 163. 2014
Sivusto Maatiaiskasvit - opiskelijoiden tekemä sivusto