Maatiaiseläintuet
Geneettinen monimuotoisuus: Suomessa on jäljellä nautojen, lampaiden, vuohien, hevosten ja kanojen alkuperäisrotuja. Toimet alkuperäisrotujen säilyttämiseksi pohjautuvat kansalliseen geenivarastrategiaan sekä siihen pohjautuviin Kansalliseen eläingeenivaraohjelmaan (MMM 17/2004) ja kasvigeenivaraohjelmaan (MMM 12/2001). Alkuperärotujen kasvatusta on tuettu ympäristötukien kautta. Suomessa menestyvät kasvilajit ovat geneettisesti sopeutuneita kylmään ja pitkään talveen, lyhyeen kasvukauteen ja pitkään päivään.
Alkuperäisrotujen kasvattamissopimus tehdään Vipu-järjestelmän kautta. Alkuperäisrodut ja tuet:
(Ruokavirasto: Alkuperäisrotueläinten kasvattaminen -ympäristösopimuksen sopimusehdot, 2024)
Vuoden 2025 alusta lähtien tukia voi saada ainoastaan silloin, kun eläimen sukusiitosaste on 6,25 prosenttia ja vastaa suurinpiirtein sitä, että eläimen vanhemmat ovat geneettisesti serkuksia. (Krokerius & Ursin, 2024)
Geenipankkisäilytys koostuu seuraavista toimista (alatoimenpide 10.2):
Alkuperäisrotujen perimän säilytys
Geenipankkisäilytyksen toimilla edistetään alkiokokoelmien ylläpitoa. Toimet toteutetaan pääasiassa kansallisten geenivaraohjelmien koordinaattoreiden kautta. (Manner-Suomen kehittämisohjelma 2014-2020, s 318)
Lisätieto
Alkuperäisrodut – elävää kulttuuriperintöämme (alkuperäisrotusopimus) (pdf) Ympäristösopimusten esitteet 2014–2020: Maatiaiseläimet
Geenivaratukien esittely: alkuperäisrotujen perimän säilytys (pdf) Ympäristösopimusten esitteet 2014–2020: Maatiaiseläimet
Krokerius, Milka & Ursin, Sari: Perinnelehmät ovat vaarassa, kun tuet muuttuvat - kasvataja: "Paljon karjaa on menossa teuraaksi" Yle uutiset. 8.7.2024
Ruokavirasto (2024). Alkuperäisrotueläinten kasvattaminen -ympäristösopimuksen sopimusehdot 10.7.2024
Ruokavirasto: Luonnon monimuotoisuus maatilalla. Tuen määrät, ehdot ja hakulomakkeet.
Ruokavirasto: Ympäristösopimukset. Tuen määrät, ehdot ja hakulomakkeet.