Kasviterminologia

CIAT Alliance of Bioversity International and the International Center for Tropical Agriculture (myös Alliance Biodiveristy & CIAT): Liittymä yhdisti kaksi suurta kansainvälistä tutkimus- ja kehitysorganisaatiota - CIGIAR (aikaisemmin The Consultative Group for International Agricultural Research) ja Biodiversity International (aikaisemmin International Board for Plant Genetic Resources IBPGR). 

CIGIAR:  Deliver science and innovation that advance the transformation of food, land, and water systems in a climate crisis. 

ECPGR The European Cooperative Programme for Plant Genetic Resoruces: On useimpien Euroopan maiden yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa kasvigeenivarojen pitkäaikainen suojelu ja helpottaa kasvien geneettisten resurssien käytön lisäämistä Euroopassa.

EUFGIS (European Information System on Forest Genetic Resources) Euroopan metsägeenivaroja koskeva tietojärjestelmä

EUFORGEN (European Forest Genetic Resources Programme) Euroopan metsägeenivaraohjelma

EURISCO (European Search Catalogue for Plant Genetic Resources) Eurooppalainen kasvigeeniresurssien hakuluettelo

Ex situ: Kasvien geenivarojen säilyttäminen alkuperäisen tuotantoympäristön ulkopuolella, esimerkiksi siemenet pakastettuna.

In situ: Kasvien geenivarojen säilyttäminen alkuperäisissä tuotantoympäristössä, esimerkiksi kasvavina maatiloilla, puutarhoissa ja metsissä.

ITPGRFA (International Treaty on Plant Genetic Resources for Food and Agriculture) (Kansainvälinen sopimus elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroista 

Jalostajan aineisto: Pienin yksikkö, jota jalostaja käyttää ylläpitääkseen lajiketta ja josta kaikki lajikkeen siemen on peräisin yhden tai useamman sukupolven kautta.

Lajikkeen aitous: Näyte, joka edustaa tiettyä lajiketta ja on riittävän yhtenäinen eli lajikepuhdas

Lajike on ominaisuuksiltaan ja tuntomerkeiltään erottuva, yhtenäinen ja pysyvä. Lajike on rekisteröity ja kauppaan laskettu. 

Luke Luonnonvarakeskus: Luke on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka rakentaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta uusiutuvista luonnonvaroista. Vanhat nimilyhennykset MTT ja MTTL.

Maatiaiskasvilla tarkoitetaan sellaista hyötykasvin kantaa tai lajiketta, jota ei ole tieteellisesti jalostettu ja se on ollut viljelyssä useiden vuosikymmenten ajan. Ne ovat kehittyneet niitä viljelleiden isäntien ja emäntien tietoisen ja tiedostamattoman valinnan sekä valinneiden viljelyolojen vaikutuksesta. Maatiaiskasveista löytyy monenlaisiin viljelyolosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin soveltuvia kasveja. Maatiainen on pitkään samalla tilalla tai alueella viljelty perimältään erilaisten yksilöiden muodostama kanta, joka ainakin suurimmaksi osaksi on muuta alkuperää kun tieteellisesti jalostettua tunnettua vanhaa kauppalajiketta. Maatiaisten sisällä voi erottaa kaksi ryhmää: maatiaiskanta ja maatiaislajike. 

Maatiaiskanta on monimuotoinen geneettisistä tai viljelyteknisistä syistä. Esimerkiksi yhteiskuivurin käyttö tai puhdistamattomat puimurit voivat tuoda kantaan erilaisia siemeniä. Maatiaiskannat ovat paikalliskantoja, usein tuntemattomia, tutkimattomia, vakiintunutta nimeä vailla. Näitä ovat viljelijöiden pelloilta talteenotettuja näytteitä, joista osa on geenipankissa pitkäaikaissäilyksessä ja osa edelleen maatiloilla. Näiden nimet merkitään ilman heittomerkkejä,  kuten Lohja vehnä, Ohtaanniemi ruis ja Järvenkylän kaura.  Maatiaiskanta voi valinnan kautta tulla yhtenäisempi, jolloin siitä tulee maatiaislajike. Maatiaislajike voidaan rekisteröidä alkuperäiskasvilajikkeeksi ja jos se on riittävän erottuva, yhtenäinen ja pysyvä, se voidaan rekisteröidä lajikkeeksi. Viranomaiset erottavat kasvit lajikkeisiin, maatiaisiin, vanhoihin kauppalajikkeisiin sekä vanhoihin kauppalajikkeisen kantoihin. Geenipankit erottavat kasvit lajikkeisiin (Cultivar) ja maatiaisiin (Landrace).

Maatiaislajike on yhtenäisempi verrattuna maatiaiskantaan pitkäaikaisen viljelyn ja valinnan seurauksena. Siemenviljan laadusta on pidetty huolta viljelykasvin hyvien viljelyominaisuuksien takia.  Tällaisia 1900-luvun alussa tunnettuja, tunnistettuja ja laajemmin viljeltyjä olivat esimerkiksi  "Waasan ruis", "Tasku vehnä" ja "Siperian vehnä". Tähän ryhmään kuuluu myös 2020-luvulla uudestaan koeviljelyyn otettuja hyvien viljelyominaisuuksien maatiaislajikkeita, esimerkiksi "Kerimäkeläinen", "Sarkalahti", “Vehmaa” vihneellinen kevätvehnä, "Rusutjärvi", “Jokikylä" valkokaura ja “Savitaipale” mustakaura. Maatiaislajikkeiden nimet merkitään kaksinkertaisilla lainausmerkeillä.

NordGen: NordGen on Pohjoismaiden yhteinen siemenpankki ja geenivarojen osaamiskeskus.

Ruokavirasto: Ruokavirasto on viranomainen, joka toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä. Vanha nimi Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA. 

Vanha kauppalajike on tieteellisesti kasvinjalostuksen tuloksena syntynyt ja kauppaan laskettu lajike, joka ei ole enää mukana virallisessa kasvilajikeluettelossa. 

Vanhan kauppalajikkeen kanta on pitkään samalla tilalla viljelty vanha kauppalajike joka on muuttunut alkuperäisiltä ominaisuuksiltaan ja mahdollisesti sopeutunut viljely-ympäristöönsä. Lajikkeet, vanhat kauppalajikkeet sekä alkuperäiskasvilajikkeena rekisteröidyt lajikkeet merkitään yksinkertaisilla lainausmerkeillä, esimerkkinä ‘Hopea’. 

Verrannenäyte: Lajikkeen kenttäkoetarkastetusta ylläpitoerästä otetaan virallinen edustava näyte, joka toimitetaan Ruokavirastolle. Siementarkastusosastolla näyte nimetään verrannenäytteeksi, jonka katsotaan edustavan lajiketta ja vastaavan lajikekuvausta. Verrannenäytteestä kylvetään siementä kenttäkoetarkastuksia varten.

UNDP United Nations Development Program: Auttaa maita kehittämään toimintatapoja, johtamistaitoja, kumppanuuksia ja ogranisaatiotasoisia valmiuksia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.