5. Ammatillinen opettaja

Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!

Koulu on osa yhteiskuntaa. Tämä usein lainattu sanonta on nyt ajankohtaisempi kuin kenties koskaan. Uudistuva oppimiskäsitys ja siihen liittyen käsitys oppimisympäristöistä on lähentänyt yhteiskuntaa ja koulua. Verkostoituminen, työssäoppiminen ja mm. medioiden nousu merkittäväksi osaksi oppimisympäristöjä ovat tuoneet koulun keskelle yhteiskuntaa.

Ammatillisen opettajan tieto- ja taitovaatimukset ovat kovat: Oman ammatillisen koulutuksen, työkokemuksen ja opettajankoulutuksen turvin hänen on hallittava substanssialan työt ja työelämän todellisuus. Opettajan tulee osata opetus- ja kasvatustehtävässä toimiessaan tunnistaa ja ottaa huomioon oppijoiden yksilöllisyyttä ja edistää ammatillista kasvua. Opettajan on osattava analysoida opettajan työtä ammatillisessa koulutuksessa. Opettajan tulee osata arvioida omaa osaamistaan ja kehittymistavoitteitaan suhteessa ammatillisen peruskoulutuksen vaatimuksiin sekä toimia työyhteisössä sen erilaisissa tiimeissä ja projektiryhmissä sekä muissa koulutuksen kehittämishankkeissa ja verkostotyössä, erityisesti työelämään kanssa.

Samalla tavoin kuin tuotannollinen työ ja sen edellyttämät organisaatiot sekä niihin liittyvät asiantuntijuudet ovat historiansa aikana muuttuneet ja kehittyneet, ovat myös koulutus, opetus ja oppiminen sekä niiden edellyttämä opettajan asiantuntijuus muuttuneet ja kehittyneet. Engeströmin (1995) kuvaamista työn ja organisaatioiden kehitystyypeistä voidaan soveltaen esittää koulutuksen kehitystyypeiksi seuraavat neljä vaihetta (ks. yllä oleva kuva).

Koulutus ja oppiminen eivät tapahdu yksinomaan koulussa, vaan nyt tavoitellaan ”innovatiivista verkosto- ja tiimikoulua”. Tällainen koulutus on tulevaisuusorientoitunutta ja perustuu elinikäisen oppimisen ideologiaan. Se tunnustaa, että ihminen voi oppia muuallakin kuin koulussa, mm. työssä, ja että ei ole varmuutta tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista, mistä syystä koulutus antaa monipuolisia valmiuksia ja lopullinen ammattitaito saavutetaan työssä oppien. Koulutus nojaa verkostoihin, asiantuntijaryhmiin, sisäiseen tiimitoimintaan ja avoimeen sekä yksilölliseen oppiohjelmaan (”hops”) ja itseohjautuvuuteen. Koulu organisaationa on tiimityöskentelyyn nojaava, jolloin kouluttajien erilaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, koulutusta ja kokemusta voidaan hyödyntää koulutuksessa oppijoiden hyväksi.

Opettajan työ etenkin työssäoppimisessa muistuttaa mentorointia tai tuutorointia. Mentorointi ja tuutorointi ovat osa eri toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla autetaan tavoitteeksi asetettua ammatillista kasvua SSDL-mallilla (The Staged Self-Directed Learning Model) kuvataan oppijoiden vaiheittaista kehitystä riippuvuudesta itseohjautuvuuteen.Ohjaajan rooli muuttuu asteittain kohti oppijalle vastuuta delegoivaksi ohjaajaksi.

Muutokset koulutuksen toimintaympäristössä ja sisäisessä toimintakulttuurissa muuttavat opettajan työn kuvaa ja asiantuntijuusvaatimuksia. Oikeastaan enää ei ole relevanttia puhua vain yksilöllisestä asiantuntijuudesta vaan koko yhteisön kollektiivisesta osaamisesta. Koulutusorganisaation eri tahojen ja tasojen (johto, tiimit ja yksilöt) tehtävät ja osaamisen alueet ovat osin yhteneväisiä ja osin eriytyviä. Yllä olevassa asetelmassa on hahmotelma koulun johdon, tiimien ja yksilöiden pääasiallisista tehtävistä ja keskeisistä osaamisalueista.

Ammatillinen opettaja voidaan ymmärtää koulutuksen asiantuntijaksi, jonka osaaminen on jatkuvasti kehittyvää saaden vaikutteita toisaalta työelämän muutoksesta ja toisaalta tiedon ja oppimisen käsitysten muutoksista.

Asiantuntijuus perustuu etenkin oman ammattialan historiallisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tuntemukseen, alan keskeisimpien ammattien ja niiden edellyttämien työtaitojen hallintaan sekä näiden taitojen oppimiseen ja oppimisprosessien ohjaamiseen. Opettajan ammattitaito perustuu teoreettisesti hallittuun opetustyöhön, johon opetuksen ohella kuuluu oman työn ja koko oppilaitosyhteisön yhteistyö ja kehittäminen.

Ammatillisessa opettajuudessa on aikojen kuluessa tapahtunut kehitys, jota yllä oleva kuvio havainnollistaa (punaiset luonnehdinnat). Nykyisin opettajuudessa korostuu oman työn ja työyhteisön kehittämisen näkökulma.

Opettaja nähdään muutosagenttina, joka uudistaa ja kehittää koulutusta.

Opettajan työtä luonnehtii reflektiivisyys, joka tarkoittaa jatkuvaa kriittistä ja arvoperustaista oman toiminnan ja toimintaympäristön muutosten havainnointia ja arviointia. Opettajan asiantuntijuutta voidaan jäsentää neljän reflektiivisen ulottuvuuden näkökulmista: ammatillinen reflektio suhteessa työn maailmaan, tutkiva ja kehittävä reflektio tieteiden maailmaan, pedagoginen reflektio suhteessa oppijaan ja opetukseen sekä työyhteisöllinen reflektio suhteessa kouluorganisaatioon ja sen sosiaalisiin suhteisiin ja työtapoihin. Opettajan asiantuntijuus voidaan näin määrittää neljään osaamisalueeseen: substanssiosaaminen,kehittämis- ja tutkimusosaaminen, pedagoginen osaaminen ja työyhteisöosaaminen.

Kaikki edellä kuvatut asiantuntijuudet ovat yhteydessä työyhteisöön, organisaatioon. Tänä päivänä kukaan ei voi hallita kaikkia organisaation asioita suvereenisti, vaan parhaimmat tulokset saavutetaan tiimityönä ja verkostoissa toimien, kuten edellä on kuvattu. Niinpä asiantuntijuuden neljäntenä elementtinä voidaan pitää työyhteisö(organisaatio)-osaamista. Näin ammatillisen opettajan asiantuntijuuden kokonaisuutta voidaan hahmottaa seuraaville neljälle osa-alueelle:

• substanssin osa-alue (ammattispesifi taitotieto, työelämäosaaminen)

• pedagoginen osa-alue (opetus-oppimisprosessien hallinta)

• kehittämisen osa-alue (tietoperusta ja kehittäminen)

• työyhteisön osa-alue (organisaatio-osaaminen, tiimityö ja verkostot)

Jotta opettajan asiantuntijuutta voitaisiin analysoida, arvioida ja kehittää, on näitä neljää osa-aluetta tarkasteltava lähemmin (ks. painettu teos). Katso myös opettajan asiantuntijuuden arviointimittari: taitavan osaamisen sivusto , kohta G).

******************************************************************************************

Katso lisää linkeistä:

http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku2/index.htm

http://herkules.oulu.fi/isbn9514268075/html/t83.html

http://ohopop.files.wordpress.com/2008/10/muuttuva-opettajuus.pdf

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2004/03/tiedote-2009-10-01-20-39-54-913690

http://fi.wikipedia.org/wiki/Opettaja

POHDITTAVAKSI:

Suorita oman opettajuuden asiantuntijuuden arviointi yllä olevasta linkista. Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?

Mihin koulu ja opettajuus mielestäsi on kehittymässä lähimmän 10-20 vuoden kuluessa? Arvioi muutosta erityisesti oman lasi näkökulmasta.

Miten ammatillinen opettaja on erityinen suhteessa muihin opettajaryhmiin?

Lähde- ja kuvaviitteet löytyvät painetusta teoksesta.

Opettajankoulutuksen historiaa