8. Oppimisen ohjaaminen

Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!

Luvussa 1 on aiemmin käsitelty nykyistä oppimiskäsitystä. Viereisen kuvion mukaisesti aktiivisessa oppimiskäsityksessä oppiminen nähdään prosessina. Oppiminen on sarja psyykkisiä toimintoja, jolloin oppija koko ajan havaitsee, valikoi, ajattelee ja muistaa. Oppija rakentaa kuvaa todellisuudesta. Todellisuuden ymmärtäminen on jatkuva muutosprosessi, jossa oppija liittää ja sovelta aiemmin oppimaansa laajempiin yhteyksiin. Oppijan sisäinen maailma (maailmankuva, ihmiskuva, minäkuva) on merkittävä oppimisen lähde.

Puhutaan myös Kolbin (1984) tavoin kokemuksellisesta oppimisesta, jossa oppiminen nähdään jatkuvana kokemuksiin perustuvana prosessina.

Reflektoinnin kautta oppija muodostaa kokonaisvaltaista kuvaa maailmasta. Ymmärtämistä edistää, jos oppimisympärisö voi tarjota virikkeitä ja aineksia ymmärtämisprosessiin sekä omakohtaisiin kokemuksiin. Yksi oppimisympäristön tarjoama etu on vuorovaikutusverkosto. (=> oppiva yhteisö)

Painetussa teoksessa on laajemmin tarkasteltu oppimiseen liittyvää itsetuntemusta, vuorovaikutusosaamista, dialogia ja oppivan yhteisön rakentamista.

Ohjatessaan oppijoita oppimaan opettajalla tulee olla vuorovaikutusosaamista, jota on jäsennetty viereisessä kuviossa. Vuorovaikutusosaamiseen kuuluvat ilmaisutaidot (taito ilmaista avoimesti, taito ilmaista suorasti, taito ilmaista selkeästi, taito ilmaista spontaanisti ja taito ilmaista hienotunteisesti), empatian taito (taito eläytyä toisen tunteisiin eli emotionaalinen empatia ja taito eläytyä toisen ajatteluun ja toimintaan eli kognitiivinen empatia), taito havainnoida ja arvioida toista nimenomaan tilannekohtaisesti, taito havainnoida omia ennakkokäsityksiä asioista ja ihmisistä sekä taito säädellä niiden esiin tuomista ja syrjään vetämistä, keskustelutaidot (kuten esim. jutustelu, neuvottelu, väittely ja dialogi), taito suhtautua toiseen tasavertaisesti ja taito olla rakentava, kannustava ja rohkaiseva.

Opettajan dialogiosaamiseen on viereisessä solussa linkki.

Oppimisen ja koulutuksen tulevaisuutta pohtinut työryhmä (2008) korostaa, että ”oppimisen kannalta kiinnostavaksi avainkäsitteeksi onkin nousemassa me-ajattelu (we-think), jossa ihmiset yhdessä hahmottavat todellisuutta ja muodostavat siitä käsitteitä”. Parhaimmillaan koulu kasvattaa dialogiin kykeneviä, oman toimintansa ohjaamiseen ja arvioimiseen kykeneviä ihmisiä. Dialogisuutta voidaan oppia vain yhteisöissä ja yhteistyössä, joten dialogisuus edellyttää yhdessä oppimista, idealla me-opimme. (Oppiminen ja koulutus tulevaisuustyöryhmän raportti, 2008.)

Koulu, pienempine alayhteisöineen, on kokonaisuudessaan oppiva yhteisö. Oppivassa yhteisössä eri tieto- ja taitopotentiaaleja pyritään yhdistämään tilanteen ja toiminnan kannalta mielekkäällä tavalla.

Kun työ organisaatioissa on yhä enemmän työskentelemistä tiimeissä ja ryhmissä, joiden työtä teknologia tukee, asiantuntijuus ja pätevyys ovat muuta kuin ainoastaan yhden yksilön taidot. Ne perustuvat tiimien ja verkostojen yhteistoiminnalliseen asiantun tijuuteen, sosiaalisesti jaettuun ajatteluun ja kyvykkyyteen. Koska työ on yhdessä ajattelemista ja tekemistä, opiskelijoita on syytä tähän myös ohjata. Näin valmiudet toimia myös työelämän yhteisöissä kehittyvät jo koulutuksen aikana tarkoituksenmukaisesti.

Hakkarainen (2006) mukaan älykästä toimintaa ei voi pelkistää ihmisen mieleen, vaan se tapahtuu ihmistoimijoiden ja heidän työtään tukevien älykkään toiminnan apuvälineiden verkostossa. Hakkarainen puhuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta; tiedonhankintanäkökulma (monologinen eli M-älykkyys), osallistumisnäkökulma (dialoginen eli vuorovaikutusälykkyys, D-älykkyys) ja tiedonluomisen näkökulma (trialogisen eli kohteeseen suuntautunut T-älykkyys). Hakkaraisen mukaan älykkyyttä ei voida irrottaa kohteestaan ilman kyseisen ilmiön keskeisen sisällön ja merkityksen menettämistä.

Yhteisöllinen oppiminen on opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite, ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Lähde- ja kuvaviitteet löytyvät painetusta teoksesta.

Katso lisää linkeistä:

http://www.hamk.fi/dialogi

http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/oppohj.htm

http://www.tutkiva.edu.hel.fi/to_ohj.html

http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppiminen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulautuva_oppiminen

http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_6/vastavuoroinen_opettaminen.htm

POHDITTAVAKSI:

Miten mielestäsi opettaja voi tukea oppijan oppimista?

Mitä oppimistuloksia ammattiopinnoissa tulisi saavuttaa?

Miten ymmärrät yhteisöllisen oppimisen ja trialogisen oppimisen?