7. Opetuksen suunnittelu ja arviointi
Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!
KOULUTUKSEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ
Oppilaitoskohtaisen opetuksen suunnittelun taustalla on valtakunnallisia ja alueellisia suunnitelmia. Koulukohtaista suunnittelua tehtäessä on oltava perillä myös näistä taustatekijöistä. Jokaisen opettajan tulee tuntea ainakin pääpiirteissään opetusministeriön ja Opetushallituksen linjaukset keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista. Koulukohtainen opetuksen suunnittelu on siis osa laajempaa koulutuksen suunnittelun kokonaisuutta ja sen eri vaiheita voidaan hahmottaa yllä olevan kuvion mukaisesti.
Opetuksen suunnittelun lähtökohtana on opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmien laatimista säätelevät ammatillisessa peruskoulutuksessa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet, jotka laaditaan Opetushallituksen toimesta.
Opetuksen suunnittelun taustalla ovat eri tahojen kouluun kohdistamat interessit. Ammatillisessa koulutuksessa työelämän odotukset ovat tärkeitä, mutta on otettava huomioon myös muiden intressitahojen näkemykset.
Opetussuunnitelmatasoja: henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ohella puhutaan ryhmän opetussuunnitelmasta (ROPS), koulukohtaisesta toteutussuunnitelmasta (TOTS) ja opetussuunnitelmasta (OPS).
Opetussuunnitelmalla voidaan nähdä mm. seuraavia tehtäviä:
• Konkretisoi ja kokonaistaa koulutuksen vuosisuunnittelun(esim. ajoitus, moduulit, opettaja- ja tilaresurssit).
• Yhtenäistää ja ohjaa oppilaitoksen pedagogista kieltä ja työtä.
• On pohjana opettajien yhteistyölle ja työnjaolle.
• On pohjana koulutuksen ja opetuksen seurannassa ja arvioinnissa.
• On tiedoksi opiskelijalle opetuksen tavoitteista ja toteutuksesta sekä pohjana yksilöllisille opetussuunnitelmille (hops).
Yllä oleva kuvio esittää opetussuunnitelmajärjestelmän kokonaisuutta.
Opetuksen suunnittelussa on tärkeää pohtia eri sisältökokonaisuuksien (opintokokonaisuuksien, jaksojen, kurssien) keskinäistä järjestystä. Kurssit tai moduulit muodostavat ”puun”, jossa esitetään eri opintokokonaisuuksien tai -jaksojen suositeltava järjestys ja hierarkia suhteessa toisiinsa. Opetussuunnitemassa voidaan asettaa vaatimuksia esim. sille, millä ehdoilla voi siirtyä tiettyyn kurssiin. Yllä olevan kuvion mukaisen kurssikartan olemassaolo helpottaa opiskelijaa suunnittelemaan opintojaan ja sijoittamaankursseja omiin aikatauluihinsa (hops) sopiviksi.
Opintokokonaisuuksien sijoittaminen ajalliseen järjestykseen on tehtävä, jossa on huomioitava myös opettajien kuormitustilanne. Ammattikoulutuksessa puhutaan modulaarisesta mallista, jossa opetus on kokonaistettu sijoittamalla samaan moduuliin toisiinsa sitoutuvia aihekokonaisuuksia. Moduloinnilleoleellisia kysymyksiä ovat mm. seuraavat seikat:
• Opiskelu voidaan aloittaa milloin hyvänsä
• Tutkinto voidaan koostaa eri oppilaitoksista
• Moduuleita voidaan tarjota myös erillisinä (aikuiskoulutus, oppisopimus)
* Opintojen hyväksilukeminen mahdollistuu
• Työssäoppimisen joustava toteutus
• Mahdollisuus kokonaisuuksien opiskeluun (motivaatio, toiminnan
tehostuminen)
• Työelämän ja koulutuksen sekä oppilaitosten keskinäisen yhteistyömahdollisuudet kasvavat
Modulointi tarkoittaa siis kokonaisuuksia, jotka ovat laajuudeltaan 5 – 7 viikkoa.
Opetussuunnitelmaprosessia voidaan tarkastella myös oppilaitosorganisaation oppimisprosessina. Opetussuunnitelman rakentamiseen tarvitaan opettajatiimejä, jotka arvioivat oman osaamisalueensa opetussuunnitelmaratkaisuja yhteisesti uutta tai kehitettyä mallia samalla luoden. Opetussuunnitelmaprosessikin voidaan nähdä uuden tiedon luomisprosessina, jossa tarvitaan erilaisella asiantuntemuksella varustettujen opettajien, opiskelijoiden ja oppilaitosverkostojen, erityisesti alueentyöpaikkojen näkemystä sekä kotimaisella että kansainvälisellä akselilla.
ARVIOINTI
Arviointijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu kansallisesta arvioinnista ja paikallisesta itsearvioinnista.
Koulutuksen arvioinnin kokonaisuutta voidaan pohtia siitä näkökulmasta, kenelle oppilaitos on toiminnastaan "tilivelvollinen" eli ainakin seuraaville:
Kouluttajille itselleen - tavoitteena saada tietoa työnsä tuloksista voidakseen kehittää toimintaansa ja asettaa sille uusia tavoitteita Koulutettaville - tavoitteena antaa tietoa opintojen onnistuneisuudesta
Koulutuksen ylläpitäjille - tavoitteena antaa tietoa koulutuksen toteutumisesta arvioidakseen toiminnan tuloksia
Koulutuksen ostajille - tavoitteena antaa tietoa annetun koulutuksen tuloksista voidakseen arvioida sijoituksen merkityksestä
Koulutukseen lähettäville (vanhemmat, työnantajat) - tavoitteena antaa tietoa koulutuksen sisällöistä ja tuloksista arvioidakseen koulutuksen hyötyä
Koulutuksen vastaanottajille (työnantajat, muut oppilaitokset) - tavoitteena antaa tietoa koulutuksen tavoitteista ja tuloksista
Edellä olevan perusteella voidaan pelkistää koulutuksen vaikuttavuusproblematiikan keskeiset elementit yllä olevan kuvion mukaisesti.
Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on kehittää koulutusta. Voidaan puhua arvioivasta ja oppivasta oppilaitoksesta. Arviointityöhön osallistuvat kaikki kouluorganisaation henkilöt. Eri tahojen tehtäviä kuvaa Olkinuora (1993) alla olevan kuvion mallilla.
Perinteisesti koulumaailmassa arviointi on ollut arvosanojen antia ja määrällistä arviointia. On uskottu objektiiviseen arvioinnin mahdollisuuksiin. Tällainen näkemys johti normittamiseen, keskiarvojen laskemiseen ja vertailuun. Nyttemmin koulutuksessa korostetaan laadullista puolta, jossa mielenkiinto on enemmänkin osaamisen laadussa kuin määrässä. Opiskelija-arvioinnilla on nähty seuraavia tehtäviä:
1. Toteava tehtävä, jossa erilaisin menetelmin pyritään toteamaan opiskelijan tietynhetkinen opitun taso ja oppimisprosessin vaihe.
2. Motivoiva tehtävä, jolla arvioinnin palautteen perusteella pyritään aktivoimaan ja suuntaamaan itse opiskelijoita mutta myös opettajia ja huoltajia.
3. Ohjaava ja korjaava tehtävä, jossa arviointitiedon avulla pyritään ohjaamaan opiskelijaa tekemään erilaisia opiskeluun liittyviä ratkaisuja.
4. Ennustava tehtävä, jolla opiskelijaa ohjataan koulutuksen aikana ja päättyessä tekemään jatko-opiskelu- ja ammatinvalintaratkaisuja.
5. Kehittävä tehtävä, jossa arviointi kohdistuu siihen, miten opetusta ja oppimista voidaan kehittää ja miten oppija asettaa itselleen tavoitteita ja millaisten tehtävien avulla hän oppii kriittiseen itsearviointiin ja toimintatapansa muuttamiseen.
Ammatillisessa koulutuksessa arvioinnin keskeisenä tehtävänä on kannustaa, ohjata opiskelijaa ja tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta sekä kehittymisestä.
Lähde- ja kuvaviitteet löytyvät painetusta teoksesta.
Katso lisää linkeistä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/koulutuksen_arviointi/?lang=fi
http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/arvio.htm
http://www.edu.utu.fi/erillisyksikot/koulutuksenarviointi/julkaisut/arviointi.pdf
http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutuksen_arviointineuvosto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakoulujen_arviointineuvosto