3. Työ ja ammattitaito

Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!

Työ ja osaaminen

(Työelämä 2020)

Ammattikoulutuksen perustana on ajatus siitä, että hyvällä osaamisella luodaan tuottavuutta, joka taas on edellytys sille, että suomalaista yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia voidaan kehittää. Asiaa voidaan esittää yksinkertaisesti viereisellä kuviolla.

Työn tuottavuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta koulutus on avainsana lähes niihin kaikkiin. Koulutuksella voidaan vaikuttaa osaamiseen, teknologian tasoon, tuotekehityksen tasoon (laatuun), johtamiseen ja työn organisointiin jne.

Sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioiden on pakko lisätä toimintojensa tuottavuutta, ja kaikki vähemmän oleellisiksi arvioidut kustannukset tullaan karsimaan pois. Lisääntyvät tulospaineet ja toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyvät epävarmuudet tullaan kokemaan myös yksittäisten työpaikkojen tasolla.

Organisaatiot pyrkivät käyttämään työvoimaa mahdollisimman joustavasti, jolloin erilaisten välitysorganisaatioiden merkitys kasvaa. (Työterveyslaitos 2006)

Työn teon muutosta voidaan pelkistää Engeströmin tavoin viereisen kuvion osoittamaan nelikenttään. Tarkastelussa on kaksi ulottuvuutta: yhteisöllisyys ja joustavuus. Työelämä ja työ ovat kehittyneet kuvattuun suuntaan.

Työn ja osaamisen arviointi

Kun työtä arvioidaan systemaattisesti, ensimmäinen tehtävä on työanalyysien suorittaminen. Työanalyysi on prosessi, jossa kerätään informaatiota työstä.

Työn ja ammatin analyysejä voidaan käyttää pohjana laadittaessa ammattikoulutukseen opetussuunnitelmia. Tilannetta voitaisiin kuvata viereisen kuvion mukaisesti.

Ammatilliseen osaamiseen ja ammattitaitoon liittyy monia käsitteitä. Siksi on syytä hahmottaa osaamisen kokonaisuutta käsitekartalla, jossa on tarkasteltu ammatillisen osaamisen käsitteitä ja niiden välisiä suhteita.

Kuvio osoittaa, miten monet asiat ovat yhteydessä osaamiseen ja ammattitaitoon. Kuvion mukaisesti voidaan ajatella, että ammatillinen osaaminen muodostuu toisaalta ammatissa tarvittavista tiedoista ja taidoista mutta toisaalta henkilön persoonallisuuden eri puolista, joita perimä ja sosiaalinen toimintaympäristö elämän aikana muokkaavat.

Kvalifikaatio ja kompetenssi ovat ammatillisen osaamisen peruskäsitteitä. Ongelmana on vain se, että ne ymmärretään monella tavalla. Viereinen kuvio pyrkii kuvaamaan kvalifikaatioiden ja kompetenssien suhdetta työhön ja työntekijän ominaisuuksiin.

Aiemmin ajateltiin enemmänkin niin, että työstä nousevat tietyt osaamisvaatimukset, jotka henkilön tulee täyttää. Nykyisin työtehtävät ovat kuitenkin usein niin vaativia, ettei ihminen useinkaan kykene niitä yksin täyttämään. Työn persoonallistamisesta on kysymys silloin, kun työtä muotoillaan vastaamaan ko. työntekijän osaamisprofiilia. Useamman henkilön tiimi erilaisilla kompetensseillaan pystyy täyttämään monipuolisenkin työn osaamisvaatimukset. Osaaminen voidaan siis ymmärtää myös yhteisötason käsitteeksi, joka muodostuu synergisesti tiimin jäsenten osaamisesta ja joka reflektiivisen vuorovaikutuksen (kollaboraatio) avulla kehittyy ja uudistuu koko ajan vastaten aina vain paremmin muuttuvan toimintaympäristönvaatimuksiin.

Asiantuntijuuden arviointi

Seuraavassa on hahmotelma osaamisesta ja kompetensseista, joita tulevaisuuden organisaatioissa tarvitaan. Näiden pohjalta voidaan laatia mittareita osaamisen arviointiin ja henkilökohtaisiin kehittämisohjelmiin. Kasvu asiantuntijuuteen on kehittymisprosessi, jossa ammattilainen reflektoi osaamistaan suhteessa työorganisaatioon, taustatietämykseen (tiedetaustaan) sekä asiakkaisiin ja yhteistyöverkostoihin. Entistä enemmän asiantuntija ja jokainen ammattilainen on sidoksissa toimintakontekstin eri tekijöihin: ihmisiin, asioihin ja organisaation verkostoihin. Siihen liittyy myös arvoperustaista harkintakykyä ja tiedon merkityksien pohdintaa. Vireisessä kuviossa on hahmoteltu tällaisen asiantuntijan reflektiivisyysulottuvuuksia.

Asiantuntijuus voidaan edellisen pohjalata määrittää neljään osaa-misalueeseen: substanssiosaa-minen, prosessiosaaminen, työyh-teisöosaaminen, kehittämisosaa-minen.

Alan ammattikäytänteiden hallinta liittyy asiantuntijan toiminnan taidolliseen perustaan (ammatillinen reflektio, substanssin hallinta). Hän pohtii alansa kehitystä ja sen taustala olevia tekijöitä sekä niistä nousevia osaamisvaatimuksia sekä omia henkilökohtaisia taipumuksia.

Prosessiosaaminen on asiantuntijan työtoiminnan tiedollista ja taidollista hallintaa. Prosessiosaaminen jakautuu työ- ja tuotantoprosessien hallintaan ("tekemisosaaminen") sekä asiakaspalvelu- ja verkostotyöhön.

Kehittämisosaaminen liittyy strategisen osaamisen kehittämisen perustaan, jonka turvin hän pystyy arvioimaan ja kehittämään työtään ja työyhteisöään (tutkiva ja kehittävä reflektio, metakompetenssit). Asiantuntija pohtii työnsä ongelmia ja kehittämishaasteita. Tähän kuuluu myös uuden ideointi ja innovointi. Työyhteisöosaaminen liittyy asiantuntijan toimintaan tiimeissä ja verkostoissa. Asiantuntijuus on nykyään jaettua ja kehittyy mm. hiljaisen tiedon ulkoistamisen ja sisäistämisen jatkuvana muutosprosessina tiimissä ja koko organisaatiossa, myös ulkoisissa verkostoissa. Tälle osa-alueelle kuuluu myös liiketoimintaosaaminen ja yrittäjämäinen toiminta.

Kun asiantuntija on itsearvioinut osaamistaan ja siirtänyt arviointinsa excel-taulukkoon, voidaan piirtää "osaamistimantti", joka näyttää asiantuntijan vahvat alueet ja kehittämistarpeet.

Lähde- ja kuvaviitteet löytyy painetusta teoksesta.

Katso lisää linkeistä:

http://www.elisanet.fi/seppo.helakorpi/tiedostot/Mittaritekstii.htm

http://www.valtiokonttori.fi/public/default.aspx?nodeid=16584

http://www.tem.fi/index.phtml?s=2380

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinosaaminen

http://www.icinsight.com/downloads/teemu_j_lehtonen_vaitoskirja.pdf

http://ktl.jyu.fi/arkisto/verkkojulkaisuja/ktljd025.htm

http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/material/Hakkarainen

Esitelma2005a.pdf

POHDITTAVAKSI:

Miten asiantuntijuus ja ammatitaitovaatimukset ovat muuttuneet

omalla alallasi esim. 10-20 vuoden aikana?

Miten arvioit omaa osaamistasi - ovatko taitosi ajantasalla? Käytä tarvittaessa osaamisen arviointimittaria (ensimmäinen yllä olevaista linkeistä).

Miten arviointimittaria voi hyödyntää työelämässä?