Käsitys maailmasta
Alasivut löytyvät vas ylh kolmen viivan takaa!
Tieto-, organisaatio- ja koulutuskäsitykset
(Patrikainen 1997)
Avaamme keskeisiä ammattikasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen laaja-alaisen ymmärryksen kannalta oleellisimpia peruskäsitteitä.
Viereinen kuvio toimii laajemminkin taustana tämän teoksen eri lukuihin.
Tähän yhteen kuvioon on pyritty kiteyttämään oleellisimmat koulutus-, tieto- ja oppimiskäsitysten yhteydet ja niiden väliset suhteet.
Kuviossa on kaksi ulottuvuutta:
1. Ajallinen ulottuvuus, jossa on erotettuu kolme aikakautta: premoderni aika, mo-
derniaika ja postmoderni aika. Premoderni
aika päättyy moderniin aikaan, jolla tarkoitetaan tässä teollistumisen aikaa (1800- ja 1900-luvut). Postmodernin ajan alku sijoittuu 1900- ja 2000-luvun taitteeseen. Näistä aikakausista käytetään myös muita nimityksiä. Nykyistä aikaa sanotaan myös tietoyhteiskunnan tai verkostoyhteiskunnan ajaksi. Aikakausien väliin sijoittuu rajavyö hykeaikakausi, joka tulevaisuustutkijoiden mukaan voi kestää jopa 20 – 30 vuotta. Siksi niin monet asiat nyt ovat ”turbulenssissa”.
2. Käsityksellinen ulottuvuus, joka käsittää kolme sektoria: tieto- ja tiedekäsitys, organisaatiokäsitys ja koulutuskäsitys. Kullekin sektorille on otettu lyhyet luonnehdinnat eri aikakausina. Mukaan on kirjattu kiteytettynä muutamia avainkäsitteitä, jotka ovat keskeisimpiä kullekin käsitykselle.
Tieto- ja oppimiskäsitykset
Käsitemäärittelyjen lopuksi kokoamme keskeiset käsitteet. Ihmiskäsitys,tiedonkäsitys- ja oppimiskäsitys voidaan havainnollistaa seuraavaan nelikenttään:
Kuviossa vihreä täyttöalue kuvaa koulutuksessa vallitsevaa tavoitetta painottaa eri suuntauksia tänä päivänä. Objektivismin mukaan tieto maailmasta voidaan opettaa ja oppia absoluuttisena. Konstruktivistinen tiedonkäsitys lähtee
taas siitä, että jokainen meistä tekee omat tulkintansa maailmasta ja siten konstruoi omat tietämysrakenteensa. Konstruktivismiin liittyy relativistisuus: kaikki on suhteellista. Postmodernissa tietoyhteiskunnassa tiede yhteiskunnan
lailla monimutkaistuu, kompleksisoituu, jatkuvasti. Tietojärjestelmä monimutkais-
tuu ja syntyy uusia, kilpailevia lähestymis-tapoja ja koulukuntia. Ihminen muodostaa oman subjektiivisen maailmankuvansa kokemustensa kautta. Voidakseen toimia tavoitteisesti ihminen hankkii tietoja ja konstruoi itselleen sisäisiä malleja, joita
hän koko ajan muokkaa (oppii).
Kaikki tieto on yksilön itsensä konstruoimaa ja suhteessa johonkin (relatiivisuus). Humanismin arvopohjana on ihmisen kunnioittaminen ja tasaarvo.Humanistisen ihmiskäsityksen perustana on usko ihmisen tahtoon,hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn, kasvuun ja kehittymiseen. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen nähdään vapaana, itseohjautuvana ja tavoitteellisesti toimivana. Teknokraattinen ihmiskäsitys näkee ihmisen ympäristön muovaavana ja passiivisena tiedon vastaanottajana. Ulkoisten sääntö-
jen mukaan toimiminen on hyve. Opiskelun tavoitteena ja orientaatiopohjana on muodollinen tutkinto.
Kun ihminen havainnoi ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia, hän samalla kielellistää ilmiöt. Sanojen avulla kuvataan reaalimaailman eri asioiden merkityssuhteita. Viestinnän ikuinen ongelma on se, että jokaisella ihmisellä on kustakin käsitteestä oma sisäinen karttansa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielellistämisen kautta eri käsitteet voivat saada yhteisen merkityksen. Siksi ymmärtämisen kannalta on tärkeää, että asioista puhutaan ääneen yhdessä. Tästä voidaan käyttää käsitettä tiimioppiminen.
Ihmisen kokemusmaailmassa on taustalla arvoja ja asenteita, jotka ohjaavat ennakko-oletuksiin käsiteltävistä asioista. Kokemusten kautta syntynyt arvopohja ohjaa ihmisen todellisuuskäsitystä ja toimintaa.
Nämä tiedon lajit eivät ole kaikilta osin toisilleen vastakkaisia vaan usein täydentävät toisiaan. Hiljainen tieto voi edesauttaa omaksutun eksplisiittisen tiedon toiminnallistamisessa käytäntöön. Oleellista tällöin on hiljaisen tiedon tekeminen "näkyväksi", mitä tapahtuu tiimioppimisessa.
Tacit-tietämys (hiljainen tieto)leviää parhaiten yhteistoiminnallisessa tiimissä, jossa keskustellen ja pohtien tiedon soveltamista syntyy ajatuksia ja argumentointia tuotannon, tuotteiden tai palvelujen kehittämisestä. Kuviossa esite-
tyn prosessin kautta syntyy lopulta tietämyksen integroituminen koko organisaatioon ja se muuttuu eksplisiittiseksi tietämykseksi, mikä näkyy konkreettisim-
min uusina innovaatioina, palveluina ja tuotteina. Nonaka & Takeuchi (1995) kuvailevat hiljaista ja eksplisiittistä tietoa viereisen taulukon mukaisesti.
Ihmiskäsityksen, tiedonkäsityksen ja oppimiskäsityksen dimensioita voidaan pelkistetysti havainnollistaa seuraavasti:
(ks. viereinen kuvio)
”Vanha koulu” edusti käsitystä A: opettaja oli oppilaiden yläpuolella ja etäinen, ulkoa muistettavaa tietoa opetettiin ja pohjalla oli näkemys muuttumattomasta (luonnontieteellisestä) tiedosta. Ajateltiin, että tieto voidaan ”siirtää” oppijan tajuntaan esim. pieniin osasiin paloiteltuna. Kontrolli ja arvostelu (etenkin virheiden osoittaminen) olivat oleellisia. Tällaista oppimiskäsitystä sanotaan behavioristi-
seksi.
Nykykoulu on suuntautumassa käsityk-
seen B: oppimisilmapiirissä korostuvat läheisyys, kumppanuus ja yhteistyö, opettaja ja oppija ovat samalla puolella kateederia (kouluistahan oikeastaan fyy-
siset kateederit ovat jo poistuneet!). Tieto ymmärretään paremminkin tietämyksenä, joka on yhteydessä tilaan, aikaan ja tilanteeseen (relativistinen tietokäsitys), varmaa tietoa ei ole olemassakaan, vaan tietämystä koko ajan kootaan ja asioita ymmärretään aina vain paremmin, niin tieteissä kuin yksilötasollakin. Oppiminen
ja sen ohjaus ovat konstruointiprosessi, jossa kukin osallinen muodostaa oman käsityksensä maailmasta tai opiskelta-
vasta asiasta. Tieto on myös subjektiivis-
ta ja perustuu kunkin oppijan kokemuksiin. Tässä kognitivistisessa oppimiskäsityksessä oleellista on aiempaa laajempi ja syvällisempi vuorovaikutus, jolloin kanssaoppijoiden ja ohjaajan kanssa yhdessä muodostetaan käsitystä opiskeltavasta asiasta. Yhteinen tietämi-
nen ja taito sen muodostamiseen ovat tärkeitä niin koulumaailmassa kuin työelämässä.
Lähde- ja kuvaviitteet löytyy painetusta teoksessa.
http://www.uta.fi/~tierka/relattietokas.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto
POHDITTAVAKSI:
Miten ammattikasvatuksen tavoitteet mielestäsi toteutuvat työelämässä?
Koulu on ollut historiansa "vanki": sen toimintaperiaatteet ovat jopa luostarikoulun ajoilta.
Miksi mielestäsi koulun uudistuminen nykykoulun suuntaan on niin hidasta ja vaivalloista?