9a Piispalassa

Hyvien kokemusten leirikoulu

Syyskuisena torstaiaamuna sää ei hellinyt. Siitä huolimatta me, parikymmentä yhdeksäsluokkalaista ja kaksi nuorison touhuista huvittunutta opettajaa, siirryimme syyskuun sateesta lämpimään bussiin. Bussissa oli reilusti tilaa, pieni luokka kun olemme. Pääosin iloisin ja odottavaisin mielin pääsimme aloittamaan matkamme leirikouluun. Näin se vaan on, että menomatka tuntuu aina pidemmältä, ja kiitin mielessäni, että leirikoulumme ei ollut ulkomailla, vaikka se periaatteessa olisi mahdollista. Meille tosin sitä vaihtoehtoa ei edes tarjottu.

Vihdoin perille päästyämme kello oli vasta kymmenen, joten liikuimme maastossa frisbeegolfkoreja etsien, paremmalla tai huonommalla tuloksella. Lounaan jälkeisen aktiviteetin eli seinäkiipeilyn kaikki seinälle uskaltautuneet selättivät mainiosti. Juuri ennen ruokailua pääsimme majoittumaan paritalomökkeihin, eli vaikka olimmekin leirillä, emme nyt sentään teltassa nukkuneet. Vaikka Suomen leirikouluyhdistys toteaa, että leirikoulu on leiri- ja kouluelämää yhdistävää koulutoimintaa, meillä tuo leirielämä oli pääpainona ja koulusta muistuttivat lähinnä opettajat. Tosin eivät he kovin tiukkaa kuria onneksemme viitsineet pitää.

Herkullisen ruoan nautittuamme pelasimme koko luokan yhteistä, joukkueissa pelattavaa tietopeliä. Opettajat voittivat ja jättivät meidän oppilaiden suuhun häviön karvaan maun. Pelin jälkeen vietimme pari tuntia vapaa-aikaa ennen kuin siirryimme saunomaan, uimaan ja paistamaan lettuja. Jos saunalta nukkumaan lähtiessä sattui vilkaisemaan ylös, näki pilvettömällä taivaalla selkeästi loistavat tähdet. 

Opetushallituksen mukaan leirikouluja järjestetään, koska niiden avulla voidaan monipuolistaa oppimisympäristöjä sekä tietenkin tarjota oppilaille kokemuksia. Uusia kokemuksia taisi saada meistä jokainen, sillä niin paljon kaikkea uutta ja mielenkiintoista saimme leirikoulussa tehdä ja kokea. Esimerkkinä uudesta kokemuksesta mainittakoon jousiammunta. Olimme myös onnekkaita, sillä emme joutuneet keräämään leirikoulua varten varoja, vaan koulu maksoi koko retken. Kiitos siitä rakkaalle (tai, myönnettäköön, välillä vähemmän rakkaalle) koulullemme, sillä näin säästit kiireisten yhdeksäsluokkalaisten aikaa.

Enemmän tai vähemmän nukutun yön jälkeen laahustimme aamupalalle ja kohti toisen päivän aktiviteetteja, eli melontaa ja jousiammuntaa. Nuorisokeskus Piispala, jossa leirikoulumme järjestettiin, on yksi yhdeksästä nuorisokeskuksesta, joissa voi järjestää esimerkiksi juuri leirikouluja. Piispala oli kyllä ihana paikka ja kohtuullisen matkan päässä Jyväskylästä. Kaikki selvisivät lopulta melonnasta suhteellisen kuivina, eikä kenenkään alus lähtenyt kovasta tuulesta huolimatta ajelehtimaan minne sattuu. 

Maittavan lounaan jälkeen pakkauduimme taas bussiin ja kotimatka pääsi alkamaan. Bussissa oli paljon raukeampaa porukkaa ja rauhallisempi meno kuin tullessa. Monia selvästi väsytti suhteellisen vähien yöunien ja ohjelmantäyteisen aamupäivän jälkeen. Suosittelen kyllä kaikille leirikoulua, niin hieno kokemus se on. Leirikoulun voi järjestää mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Tästä retkestä riittää mukavaa muisteltavaa koko vuodeksi. 

Kirjoittaja: Rianna Ohtonen