Seremonia

Seremonia

Seremonialla tarkoitetaan yhtenäistä, tiettyjä samalla tavalla toistuvia asioita ja elementtejä, usein katsomuksellisia rituaaleja sisältävää tapahtumaa. Seremonioilla on tarkoitus muun muassa välittää tietoa, luoda yhteyttä sekä vahvistaa ja ylläpitää olemassa olevia tapoja ja kulttuuria. Tämän voidaan nähdä tukevan inhimillistä tapaa käsitteellistää maailmaa tuoden elämään merkityksellisyyttä.

Kuvassa neljä ihmistä, vasemmalta oikealle ensin tummempi mieshenkilö, jolla kalju pää ja viikset. Hänen vieressään tummempi naishenkilö, joka pitää sylissään vauvaa. Kolmantena vaaleampi aikuinen, jolla vihreä tunikamainen paita. Viimeisenä oikealla vaalea, mustatukkainen naishenkilö, joka pitelee selkänsä takana ilmapallokimpun naruja. Palloja on kolme ja ne leijuvat hänen päänsä yläpuolella.

Perhejuhla

Monen seremonian yhteyteen liittyy usein perheen ja läheisten ihmisten yhteinen juhlistaminen. Usea juhla itsessään sisältää yhden tai useamman seremonian tai seremoniallisia perinteitä. Yleistä on myös erillinen seremonia, jonka jälkeen vietetään perhejuhlaa. Juhla, perinne ja seremonia liittyvät usein yhteen.


Vapaa-ajattelu: Vauvan nimenantoon, naimisiin menoon ja hautajaisiin liittyy uskonnottomia seremonioita, kuten nimiäiset, hääjuhlat sekä siviilihautajaisten saattotilaisuus ja muistotilaisuus. 

Kuvassa sumopainija etukumarassa asennossa, kädet tukevat molemmin puolin painijan polviin. Painijalla perinteinen sumopainijan asu eli vaippamainen alaosa, joka on punaisen värinen.

Sumopaini

Sumopaini on historiallisen vanha japanilainen kamppailulaji sekä vahva japanilaisen kulttuurin osa. Sumopainiin liittyy useita eri rituaaleja, joita painitapahtuman aikana tehdään, muun muassa koko painitapahtuman aloittava aloitusseremonia.


Shintolaisuus: Sumopainiin liittyy keskeisesti shintolaisuus. Ensimmäinen sumo-ottelu oli legendan mukaan kahden jumalhahmo ’kamin’, Takemikazuchin ja Takeminakatan välinen kamppailu. Sumo-ottelun rituaalit liittyvät muun muassa jumalhahmojen tervehtimiseen ja kunnioittamiseen.

Kuvan oikeassa alareunassa vaalea ihmishahmo, jolla mustat pitkät hiukset, suljetut silmät, vaaleanpunainen paita ja kädet ojennettuina diagonaalisesti ylös vasemmalle kohti sieltä sarastavaa valoa.

Palvonta

Palvontaa esiintyy keskeisenä osana katsomuksia aina tuhansien vuosien takaa nykypäivään saakka. Palvonta voi sisältää esimerkiksi rukouksia tai loitsuja ja erilaisia palvontamenoja, kuten rituaaleja tai suuria seremonioita. Palvoa voi yksin tai suurena joukkona. 



Bahá’í-usko: Koska Bahá’í-uskossa nähdään kaikki katsomukset yhdenvertaisina, ei ajatella olevan yhtä oikeaa tai parempaa tapaa osoittaa palvontaa. Palvonta nähdään yhteyden luomisena sekä jumaluutta kohtaan että ihmisten välillä, jonka muodollisella tavalla ei ole niin suurta merkitystä. 

Hymyilevä, vaaleatukkainen ihminen tanssimassa vihreässä asussa. Henkilön tukka kahdella nutturalla pään molemmin puolin.

Tanssi

Tanssi ja tanssiminen on merkittävä katsomuksellinen tapa sekä ilmaisumuoto. Tanssi voi olla rituaalista sekä itsessään kokonainen katsomuksellinen seremonia. Tanssi voi olla myös erillinen osa rituaalia tai isompaa seremoniallista kokonaisuutta. 


Shamanismi: Shamanismissa tanssi edustaa vahvasti muun muassa yhteyden luomista henkimaailman kanssa. Tanssin avulla voidaan pyytää apua, viisautta, parannusta tai osoittaa kunnioitusta. Shamanistinen tanssi voi olla joko vapaata ja intuitiivista tai noudattaa tiettyjä askeleita tai liikkeitä. 


Shintolaisuus: ’Kagura’ on shintorituaalien seremoniallinen tanssi. Rituaalissa uskotaan kami-jumaluuksien olevan osana tanssia. ’Mikagura’ rituaalista tanssia esitetään keisarillisessa hovissa sekä tärkeissä shintopyhätöissä. Kagura-termi viittaa myös musiikiin.


Vapaa-ajattelu: Vapaa-ajattelun näkökulmalla tanssi on muun muassa esittävää taidetta, kehollista ilmaisua sekä liikuntaa ja urheilua. Ihminen voi myös olla osana esimerkiksi show-tanssiesitystä, jossa esitetään rituaalista tai seremoniallista tanssia ilman, että tanssi edustaa tanssijalle itselleen katsomuksellista sisältöä tai merkitystä.

Kuvassa kämmenet ojentamassa niiden välissä olevaa keltaista astiaa, jonka sisällä kolme eriväristä pyörylää.

Uhraaminen

Uhraaminen on katsomuksellinen ele ja rituaali, joka voi olla osana seremoniaa tai itsenäinen tapahtuma. Uhraaminen on muun muassa jonkin uhriesineen tai -asian luovuttamista jumaluudelle. Uhraamisella tavoitellaan esimerkiksi hyvän suhteen ja yhteyden ylläpitämistä jumaluuden kanssa.

Karhun kansa: Karhun kansan uhrilahja on yleensä tuohikuppi sekä sen antimet, joka voi sisältää esimerkiksi itsetehtyjä ruoka-antimia, olutta, pieniä käsitöitä tai taidetta. Uhrilahja voi olla myös aineetonta, kuten esimerkiksi yhdessäoloa tai laulua.

Tyhjä taulu, reunukset vihreät.

?

Tämä tyhjä kortti on sinua varten. Mitä sinä tähän laittaisit?